-
"Luonnonlait ovat vain Jumalan matemaattisia ajatuksia."
-
Ja tämä on lainaus Alexandrian Eukleidekselta.
-
Hän oli suuri Kreikkalainen matemaatikko ja filosofi joka eli noin 300 vuotta ennen Kristusta.
-
Ja syy miksi lainaan häntä on se, että Eukleides on yleisesti hyväksytty geometrian isänä.
-
Ja se on aika hauska lainaus, riippumata käsityksestäsi Jumalasta.
-
Oli Jumalaa tai ei, ja oli Hän minkälainen vain.
-
Se kertoo jotakin hyvin tärkeää Luonnosta.
-
Luonnonlait ovat vain Jumalan matemaattisia ajatuksia.
-
Että matematiikka liittyy kaikkiin luonnonlakeihin.
-
Ja sana "geometria" juontuu Kreikan kielestä.
-
"Geo" tulee kreikan sanasta "Maapallo"
-
"Metry" tulee sanasta "mittayksikkö"
-
Olet varmaankin kuullut "metrisysteemistä".
-
Siis, Eukleides ymmärretään geometrian isänä.
-
(Ei kuitenkaan siksi, että hän olisi ensimmäinen joka geometriaa tutkisi)
-
Tottakai heti ensimmäiset ihmiset tutkivat geometriaa tavallaan.
-
He ehkä katsoivat kahta pientä risua maassa tai jotakin
-
ja ehkä he katsoivat toista paria risua maassa joka näytti tältä.
-
Ja sanoivat "tässä on suurempi aukko, mikähän on näiden suhde tässä?"
-
Tai ehkä he katsoivat puuta jossa oli oksa joka näytti tältä.
-
Ja sanoivat "tässä aukossa on jotakin samanlaista tämän aukon kanssa."
-
Tai ehkä he kysyivät itseltään,
-
"Mikähän on suhde ympyrän kehän ja ympyrän halkaisijan välillä?"
-
"Onkohan se sama kaikilla ympyröillä?"
-
"Ja onkohan meilllä keinoa jolla voimme varmistua siitä, että tämä on varmasti totta?"
-
Ja kun siis pääsemme varhaisiin Kreikkalaisiin,
-
he rupesivat olemaan entistä ajattelevimpia geometrisistä asioista.
-
Kun puhut Kreikkalaisista matemaatikoista kuten Pythagoraasta
-
(Joka eli ennen Eukleidesta)
-
Syy miksi ihmiset usein puhuvat "Eukleideksen geometriasta" , syy löytyy 300Ekr
-
(Tässä on muuten kuva Eukleudeiksesta, Rafaelin piirtämänä. Ja kukaan ei tiedä miltä Eukleides oikeasti näytti,
-
tai edes koska hän syntyi tai miten hän kuoli, joten tämä on vain Rafaelin impressio siitä miltä hän olisi voinut näyttää.
-
kun hän opetti Alexandriassa.)
-
Mutta mikä teki Eukleideksesta "Geometrian Isän" on hänen teos "Eukleideksen Alkeet"
-
Ja, "Alkeet" oli 13-osainen oppikirja.
-
(Ja ehkäpä yksi kuuluisimmista oppikirjoista kautta aikain)
-
Hän siis näissä kolmessatoista osassa käsitteli määrätietoisesti ja loogisesti
-
geometriaa, lukuteoriaa ja avaruusgeometriaa.
-
Ja tämä tässä on englanninkielisen version kansikuva
-
Siis ensimmäisen käännöksen, "Eukleideksen Alkeista"
-
Tämä tehtiin vuonna 1570.
-
Luonnollisesti se kirjoitettiin ensin kreikaksi, ja, keskiajalla
-
arabit keräsivät tämän tiedon ja käänsivät sen Arabian kielelle.
-
Ja aikanaan keskiajan loppua kohden se käännettiin Latinaksi ja lopuksi Englanninkielelle.
-
Ja kun sanon, että hän määrätietoisesti kävi läpi asioita kirjassaan, Eukleides ei vain sanonut
-
"Pituuden neliö kahdesta suorakulmaisen kolmion sivusta on sama kuin
-
hypotenuusan neliö" tai muita toteamuksiaan. Ja me kyllä käsittelemme mitä nämäkin tarkoittavat.
-
Hän sanoo, "En vain halua tyytyä siihen, että se on varmaankin totta. Haluan todistaa itselleni, että se on totta."
-
Joten se mitä hän teki "Alkeissa", (etenkin ensimmäisessä kuudessa osassaan tasogeometriasta)
-
oli se, että hän aloitti perusolettamuksilla.
-
Ja nämä perusolettamukset Geometriassa ovat "Aksioomat" tai "Postulaatit"
-
Ja niistä hän jatkopäätteli muita toteamuksia, tai "propositioita", (Näitä kutsutaan joskus "theoreemeiksi"
-
Joten hän toteaa "Nyt tiedän. Jos tämä on totta ja tämä on totta, niin tämänkin pitää olla totta."
-
Ja hän myös pystyy todistamaan, että jotkin toiset asiat eivät voi taas olla totta.
-
Näillä hän pystyi todistamaan sen sijaan, että jokin asia ei voi olla ollenkaan totta.
-
Hän ei siis vain sanonut, että "jokainen ympyrä jossa olen istunut on ollut tämänkaltainen"
-
Hän sanoo, että "Olen nyt todistanut, että asia on näin."
-
Joten näistä, hän pystyi jatkamaan ja päättelemään muita propositioita tai teoreemeja.
-
(Ja että me voimme käyttää joitakin alkuperäisiä aksioomiamme tätä varten"
-
Erityistä tästä tekee se, että kukaan ei oikeastaan ollut tehnyt mitään samaa ennen.
-
Tehokkaasti ja varmasti, ohi kaiken epäilyksen, kattavasti kaikkea tietoa hyväksikäyttäen, todeksi todettu.
-
Ei pelkästään yksi todiste siella tai täällä, vaan kokonaiselle tietopohjalle, geometrialle.
-
Tavallaan voimakas "marssi" läpi aihealueen jotta hän pystyisi rakentamaan "kattorakenteen" aksioomeistaan ja postulaateistan, teoreemeistaan ja propositioistaan (Ehdotuksistaan)
-
- Teoreemat ja propositiothan ovat käytännössä sama asia)
-
Ja 2000 vuotta Eukleideksen jälkeen, (Joka on pitkä ikä muuten kirjalle)
-
Ihmiset eivät pitäneet toisiaan koulutettuina, elleivät he olleet lukeneet ja ymmärtäneet "Alkeita".
-
Ja "Eukleideksen Alkeet", kirja itse, oli toiseksi painetuin kirja läntisessä maailmassa
-
heti raamatun jälkeen.
-
Tämä on siis kirja, matikkakirja joka jää kakkoseksi ainoastaan Raamatulle.
-
Kun ensimmäinen painokone tuli, ihmiset lähinnä totesivat "Ok, painetaan ensin Raamattu, ja mitäs sen jälkeen?"
-
"Painetaan 'Eukleideksen Alkeet'"
-
Ja osoittaaksemme tämän merkityksen lähihistoriaan saakka, (vaikka voimme kinastellakin siitä onko
-
150-160 vuotta sitten lähihistoriaa vai ei,)
-
Tämä tässä on suora lainaus Abraham Lincolnilta, (Yhdysvaltojen yhdeltä suurimmalta
-
presidentiltä). Pidän muuten tästä kuvasta Lincolnista.
-
Tämä on valokuva, oikea valokuva, Lincolnista hänen 30-ikävuosiensa lopulla.
-
Mutta, hän oli suuri "Eukleideksen Alkeiden" fani. Hän sanoi käyttävänsä sitä "aivojensa hienosäätöön".
-
Kun hän ratsasti, hän luki "Alkeita." Kun hän
-
oli valkoisessa talossa, hän luki "Alkeita."
-
Mutta joka tapauksessa, tämä on suora lainaus Lincolnilta,
-
"Lakiopiskelujeni aikana tulin koko ajan sanan "osoittaa" äärelle.
-
Ensin luulin ymmärtäväni sen merkityksen, mutta pian huomasin, etten ymmärtänytkään.
-
Sanoin itselleni, mitä teen kun mimun pitää osoittaa enemmän kuin silloin kun järkeilen tai todistan?
-
Miten "osoittaminen" eroaa muunlaisesta "todistamisesta?"
-
Joten, Lincoln sanoo että sana "esittäminen" tai "osoittaminen", joka tarkoittaa todistamista kohtuullisen epäilyksen yli.
-
Jotakin joka on voimakkaampaa ja varmempaa kuin vain oletus tai veikkaus, kevyt järkeily jostakin asiasta.
-
"Tuktin Websterin Sanakirjaa" (Joka oli muuten olemassa jo hänen aikoinaan)
-
"Siinä puhuttiin tietynlaisesta todistuksesta, todisteesta kohtuullisen epäilyn ohi, mutta minä
-
en pystynyt ymmärtämään mitä tälläinen voisi olla. Olin luullut, että monet suuret asiat olivat todistettuja vailla epäilystä
-
ilman minkäälaista apua sellaisesta prosessista jonka
-
minä ymmärsin "osoittamisena."
-
Tutkin kaikki sanakirjat ja oppikirjat mitä pystyin, mutta tuloksetta.
-
Yhtä hyvin olisi voinut yrittää kertoa "sinisen värin" merkitystä sokealle miehelle.
-
Ja viimein sanoin itselleni, "Lincoln, sinusta ei voi koskaan tulla lakimiestä josset ymmärrä "osoittamisen" merkitystä."
-
Joten lähdin elämästäni Springfieldistä, menin kotiini isäni luokse ja pysyin siellä kunnes
-
pystyin
-
Oletusten luomista ja muiden asioiden päättelemistä näistä oletuksista. (Kääntänyt: Kalle-Erik Vähäkylä, kalleerik.vahakyla@gmail.com)