-
Voisimme kiistellä siitä, mikä on ihmiskehon mielenkiintoisin solu,
-
mutta minun mielestäni hermosolut eli neuronit kuuluvat
-
viiden kärkeen, eikä vain siksi,
-
että solu itse on mielenkiintoinen.
-
Hermosoluthan muodostavat käytännössä aivomme ja hermostomme
-
ja ovat vastuussa ajatuksistamme,
-
tunteistamme ja ehkä koko tietoisuudestamme -
-
mielestäni hermosolu on vähintään kakkonen.
-
Ensin haluan kuvata miltä neuroni näyttää.
-
Ja tämähän onkin täydellinen malli siitä.
-
Kaikki neuronit eivät ole tällaisia.
-
Puhumme kohta lisää siitä, miten neuroni
-
toimii, eli käytännössä kommunikoi,
-
välittää signaaleja koko matkaltaan
-
riippuen vastaanottamistaan signaaleista.
-
Piirrän nyt kuvan neuronista.
-
Valitsen sopivan värin.
-
Tämä on siis neuroni.
-
Tältä se suunnilleen näyttää.
-
Keskellä on sooma eli solukeskus.
-
Piirrän nyt solun tuman.
-
Tämä on tuma, aivan kuten minkä tahansa solun tuma.
-
Sooma on neuronin keskus ja
-
neuronista lähtee tällaisia pieniä haaroja.
-
Ne näyttävät likimain tältä.
-
En halua tuhlata enempää aikaamme neuronin piirtämiseen,
-
mutta olet varmaan nähnyt tällaisia piirroksia ennenkin.
-
Nämä haarautuvat neuronin soomasta, keskuksesta,
-
näitä kutsutaan dendriiteiksi eli tuojahaarakkeiksi.
-
Tällä tavoin ne jakautuvat haaroiksi.
-
Haluan tehdä hyvän piirroksen,
-
joten käytän siihen vähän enemmän aikaa.
-
Nämä ovat dendriittejä.
-
Ne ovat yleensä - biologiassa mikään
-
ei päde kaikkiin tapauksiin.
-
Joskus eri solujen erinäisillä osilla on muita tehtäviä,
-
mutta dendriittien kautta neuroni yleensä
-
vastaanottaa signaalinsa.
-
Puhumme vielä tällä videolla siitä,
-
miten neuroni vastaanottaa ja lähettää signaaleita,
-
ja varmaan vielä seuraavillakin videoilla.
-
Tänne viesti saapuu.
-
Tämä on siis dendriitti.
-
Tämä on sooma.
-
Sooma tarkoittaa runkoa.
-
Tässä on neuronin runko.
-
Tätä osaa neuronista puolestaan voisi pitää
-
neuronin häntänä.
-
Ne ovat aksoneja eli viejähaarakkeita.
-
Neuroni voi olla normaalikokoinen solu, vaikkakin
-
neuronin koko vaihtelee, mutta aksonit voivat olla melko pitkiä.
-
Ne voivat olla lyhyitä.
-
Joskus aivoissa voi olla erittäin pieniä aksoneja,
-
mutta sinulla voi olla aksoneja, jotka laskeutuvat selkärankaasi tai
-
raajojasi pitkin.
-
Tai vaikka dinosauruksen raajoissa.
-
Eli aksonit voivat olla jopa metrin pituisia.
-
Kaikkien neuronien aksonit eivät ole niin pitkiä,
-
mutta osa niistä on.
-
Viesti kulkeutuu suuren osan matkastaan aksoneissa.
-
Nyt piirrämme aksonin.
-
Aksoni näyttää jotakuinkin tältä.
-
Aksonin loppuosa kiinnittyy toisten solujen dendriitteihin tai
-
toisenlaisiin kudoksiin tai
-
lihaksiin, jos neuronin on tarkoitus käskeä
-
lihasta tekemään jotain.
-
Aksonin lopussa on aksonin pääte.
-
Teen parhaani sen piirtämisessä.
-
Nimeän sen vielä.
-
Tässä on siis aksoni eli viejähaarake
-
ja tässä aksonin pääte
-
Joskus kuulee puhuttavan aksonikeosta,
-
paikasta, jossa neuroni kiinnittyy aksoniin.
-
Sen voisi piirtää
-
ehkä kyhmyränä.
-
Siitä aksoni alkaa.
-
Aksonikeko.
-
Puhumme vielä siitä, miten impulssit kulkevat.
-
Nämä aksonia ympäröivät eristävät solut saavat
-
impulssit kulkemaan tehokkaasti.
-
Puhumme myöhemmin siitä, miten ne
-
oikein toimivat, mutta on hyvä tuntea niiden
-
rakenne ensin. Näitä kutsutaan Schwannin soluiksi.
-
Ne muodostavat myeliinitupin.
-
Tämä eristekerros eri välimatkoilla
-
aksonin ympärillä on
-
nimeltään myeliinituppi.
-
Myeliinitupen muodostavat siis Schwannin solut.
-
Teen vielä yhden vastaavan piirroksen.
-
Schwannin solut tai myeelinituppi.
-
Ja nämä pienet tilat myeliinituppien välissä ovat -
-
vain jotta tuntisimme
-
koko termistön - niitä kutsutaan
-
Ranvierin kuroumiksi.
-
Ne on nimetty luultavasti Ranvierin mukaan.
-
Ehkä juuri hän katseli niitä ja huomasi niissä
-
pieniä rakoja, joista myeliinituppi puuttuu.
-
Nämä siis ovat Ranvierin kuroumia.
-
Kuten sanottu, yleiskuvana tässä on
-
signaalin saaminen.
-
Kerron myöhemmin, mitä signaali merkitsee.
-
Itse asiassa signaalit voidaan laskea yhteen.
-
Olkoon tässä pieni signaali,
-
ja tässä toinen, ja piirretään tähän vielä
-
pari isompaa signaalia,
-
nämä signaalit yhdistyvät
-
ja matkaavat aksonikekoon. Jos yhteinen signaali on
-
tarpeeksi voimakas, ne laukaisevat toimintajännitteen aksonissa
-
joka kulkee aksonia pitkin, ja
-
tässä kohtaa se saattaa yhdistyä synapsien välityksellä
-
toisiin dendriitteihin ja lihaksiin.
-
Puhumme vielä synapseista, jotka voivat
-
laukaista muita tapahtumia.
-
"Mikä saa nämä reagoimaan?", kysyt.
-
Noniin, tämä voisi olla muiden neuroneiden aksonien loppupää,
-
kuten aivoissa.
-
Tämä voisi olla jonkinlainen sensorinen neuroni.
-
Tämä voisi olla vaikka makunystyrässä, jolloin
-
suola- tai sokerimolekyyli laukaisee sen. Tämä voisi myös
-
olla jokin aistisolu.
-
Se voisi olla koko joukko eri asioita,
-
puhumme jatkossa lisää eri neuronityypeistä.
