Voisimme kiistellä siitä, mikä on ihmiskehon mielenkiintoisin solu,

mutta minun mielestäni hermosolut eli neuronit kuuluvat

viiden kärkeen, eikä vain siksi,

että solu itse on mielenkiintoinen.

Hermosoluthan muodostavat käytännössä aivomme ja hermostomme

ja ovat vastuussa ajatuksistamme,

tunteistamme ja ehkä koko tietoisuudestamme -

mielestäni hermosolu on vähintään kakkonen.

Ensin haluan kuvata miltä neuroni näyttää.

Ja tämähän onkin täydellinen malli siitä.

Kaikki neuronit eivät ole tällaisia.

Puhumme kohta lisää siitä, miten neuroni

toimii, eli käytännössä kommunikoi,

välittää signaaleja koko matkaltaan

riippuen vastaanottamistaan signaaleista.

Piirrän nyt kuvan neuronista.

Valitsen sopivan värin.

Tämä on siis neuroni.

Tältä se suunnilleen näyttää.

Keskellä on sooma eli solukeskus.

Piirrän nyt solun tuman.

Tämä on tuma, aivan kuten minkä tahansa solun tuma.

Sooma on neuronin keskus ja

neuronista lähtee tällaisia pieniä haaroja.

Ne näyttävät likimain tältä.

En halua tuhlata enempää aikaamme neuronin piirtämiseen,

mutta olet varmaan nähnyt tällaisia piirroksia ennenkin.

Nämä haarautuvat neuronin soomasta, keskuksesta,

näitä kutsutaan dendriiteiksi eli tuojahaarakkeiksi.

Tällä tavoin ne jakautuvat haaroiksi.

Haluan tehdä hyvän piirroksen,

joten käytän siihen vähän enemmän aikaa.

Nämä ovat dendriittejä.

Ne ovat yleensä - biologiassa mikään

ei päde kaikkiin tapauksiin.

Joskus eri solujen erinäisillä osilla on muita tehtäviä,

mutta dendriittien kautta neuroni yleensä

vastaanottaa signaalinsa.

Puhumme vielä tällä videolla siitä,

miten neuroni vastaanottaa ja lähettää signaaleita,

ja varmaan vielä seuraavillakin videoilla.

Tänne viesti saapuu.

Tämä on siis dendriitti.

Tämä on sooma.

Sooma tarkoittaa runkoa.

Tässä on neuronin runko.

Tätä osaa neuronista puolestaan voisi pitää

neuronin häntänä.

Ne ovat aksoneja eli viejähaarakkeita.

Neuroni voi olla normaalikokoinen solu, vaikkakin

neuronin koko vaihtelee, mutta aksonit voivat olla melko pitkiä.

Ne voivat olla lyhyitä.

Joskus aivoissa voi olla erittäin pieniä aksoneja,

mutta sinulla voi olla aksoneja, jotka laskeutuvat selkärankaasi tai

raajojasi pitkin.

Tai vaikka dinosauruksen raajoissa.

Eli aksonit voivat olla jopa metrin pituisia.

Kaikkien neuronien aksonit eivät ole niin pitkiä,

mutta osa niistä on.

Viesti kulkeutuu suuren osan matkastaan aksoneissa.

Nyt piirrämme aksonin.

Aksoni näyttää jotakuinkin tältä.

Aksonin loppuosa kiinnittyy toisten solujen dendriitteihin tai

toisenlaisiin kudoksiin tai

lihaksiin, jos neuronin on tarkoitus käskeä

lihasta tekemään jotain.

Aksonin lopussa on aksonin pääte.

Teen parhaani sen piirtämisessä.

Nimeän sen vielä.

Tässä on siis aksoni eli viejähaarake

ja tässä aksonin pääte

Joskus kuulee puhuttavan aksonikeosta,

paikasta, jossa neuroni kiinnittyy aksoniin.

Sen voisi piirtää

ehkä kyhmyränä.

Siitä aksoni alkaa.

Aksonikeko.

Puhumme vielä siitä, miten impulssit kulkevat.

Nämä aksonia ympäröivät eristävät solut saavat

impulssit kulkemaan tehokkaasti.

Puhumme myöhemmin siitä, miten ne

oikein toimivat, mutta on hyvä tuntea niiden

rakenne ensin. Näitä kutsutaan Schwannin soluiksi.

Ne muodostavat myeliinitupin.

Tämä eristekerros eri välimatkoilla

aksonin ympärillä on

nimeltään myeliinituppi.

Myeliinitupen muodostavat siis Schwannin solut.

Teen vielä yhden vastaavan piirroksen.

Schwannin solut tai myeelinituppi.

Ja nämä pienet tilat myeliinituppien välissä ovat -

vain jotta tuntisimme

koko termistön - niitä kutsutaan

Ranvierin kuroumiksi.

Ne on nimetty luultavasti Ranvierin mukaan.

Ehkä juuri hän katseli niitä ja huomasi niissä

pieniä rakoja, joista myeliinituppi puuttuu.

Nämä siis ovat Ranvierin kuroumia.

Kuten sanottu, yleiskuvana tässä on

signaalin saaminen.

Kerron myöhemmin, mitä signaali merkitsee.

Itse asiassa signaalit voidaan laskea yhteen.

Olkoon tässä pieni signaali,

ja tässä toinen, ja piirretään tähän vielä

pari isompaa signaalia,

nämä signaalit yhdistyvät

ja matkaavat aksonikekoon. Jos yhteinen signaali on

tarpeeksi voimakas, ne laukaisevat toimintajännitteen aksonissa

joka kulkee aksonia pitkin, ja

tässä kohtaa se saattaa yhdistyä synapsien välityksellä

toisiin dendriitteihin ja lihaksiin.

Puhumme vielä synapseista, jotka voivat

laukaista muita tapahtumia.

"Mikä saa nämä reagoimaan?", kysyt.

Noniin, tämä voisi olla muiden neuroneiden aksonien loppupää,

kuten aivoissa.

Tämä voisi olla jonkinlainen sensorinen neuroni.

Tämä voisi olla vaikka makunystyrässä, jolloin

suola- tai sokerimolekyyli laukaisee sen. Tämä voisi myös

olla jokin aistisolu.

Se voisi olla koko joukko eri asioita,

puhumme jatkossa lisää eri neuronityypeistä.