10 vuoden metsästys kadonneen McDonald'sin DS-pelin löytämiseksi

Tätä videota sponsoroi Buyee! Uudet käyttäjät saavat 2 000 jenin alennuksen ensimmäisestä ostoksestaan rekisteröimällä uuden tilin tämän linkin kautta: http://bit.ly/39XZCL5
Liity kanavan jäseneksi:
https://www.youtube.com/channel/UCOuddH5GyBXp-_tv_ASdp_A/join
tässä on instagramini: http://instagram.com/babylonian
tässä on twitterini: http://twitter.com/babylonian
seuraa minua twitchissä! http://twitch.tv/babylonian
tilaa kanava: https://www.youtube.com/user/babylonian?sub_confirmation=1

Lataa dumpattu eCDP-perehdytyspeli täältä:
https://archive.org/details/mcdonalds-japan-ecdp-rom-training-nintendo-ds-cartridge-dump

Jennifer Waltonin säveltämä orkesteriversio McDonald's eCDP:n valikkomusiikista:
https://soundcloud.com/jenniferwaltonmusic

code1038:n (eli "Coddy Trentuit") alkuperäinen video:
https://www.youtube.com/watch?v=JYgIk7rUsis

Muita käytettyjä videoita:
https://www.youtube.com/watch?v=BHxeLvVFM58
https://www.youtube.com/watch?v=j1x6RgQt98k
https://www.youtube.com/watch?v=yy0hZ2JZDfw
https://www.youtube.com/watch?v=HWTxs7bxhi0

Kiitokset:
• obskyr
• sczther
• nanvata_0122
• Coddy Trentuit
• ItsMeMario
• Buyee.jp
• assemblergames.com
• obscuregamers.com
• BlameItOnJorge
• kaikille muille
• ja sinulle, joka jaat tämän videon, lataat ROMin ja autat säilyttämään palasen historiaa :)

Musiikki:
Lovren - Contraband
Czar Donic - Kebnekaise
Polar Nights - Beyond the Rainbow
Jo Wandrini - Puzzle Of Complexity
Niklas Johansson - One Last Mission
Thip Trong - Many Moons
Focality - Above and Beyond
Aaron Kenny - The New Order
Edgar Hopp - Phoenix Rising
Kikoru - Honesty Matters
Hampus Naeselius - Byrr
Dream Cave - Hydra
Hampus Naeselius - Hold on Tight
Hampus Naeselius - Close to the Edge
Flat Theory - Outer Circle
A P O L L O - Litty
Wolfgang Amadeus Mozart - String Quartet No. 19 In C Major, K. 465 I. Adagio Allegro
Wolfgang Amadeus Mozart - Lacrimosa (Requiem)
Johannes Bornlof - Salvation
Peter Sandberg - Supine
mosu beats - black cherry

Jennifer Walton - McDonald's eCDP Main Menu (cover):
https://soundcloud.com/thebabylonian/jennifer-walton-mcdonalds-ecdp-main-menu-theme-cover
https://www.youtube.com/watch?v=lNk17x5tu0g

"...Siirrytään Japaniin. Mitä tapahtuu

kun maailman myydyin käsikonsoli laitetaan

maailman suurimpaan
hampurilaisravintolaan?"

"...DSi-konsoleita Mäkkärin logolla,
joiden mukana

tuli ainutlaatuisia pelimoduuleja,

joilla oli perehdytysohjelma."

"...Mike, miten he opettavat

McDonald'sin työntekijöitä tällä...

mikä se olikaan,
'NSDS' tai jotain sinne päin?"

"...DS."

"Ehkä joku, joka katsoo tämän videon,

tietää enemmän kuin me.

Mutta toistaiseksi...

McDonald'sin perehdytyspeli on...

...mysteeri."

Vuonna 2010

Japanin McDonald's
ilmoitti jotain yllättävää.

Maaliskuussa yhtiö paljasti
upouuden ohjelman,

jolla perehdytetään
osa-aikaisia työntekijöitä:

kumppanuuden, jolla luotiin
ohjelma yksinoikeudella

Nintendo DS:lle.

Tästä vaatimattomasta pikku moduulista
tulisi lopulta

yksi kaikkien aikojen harvinaisimmista
Nintendo DS -peleistä.

Tänään kerron teille tarinan
tästä legendaarisesta pelistä

ja siitä, kuinka kesäkuussa 2020

yksi viimeisistä tunnetuista kappaleista

katosi tuntemattoman keräilijän käsiin
ikiajoiksi.

Tämä ohjelma oli iso juttu
Japanin McDonald'sille.

Yhtiön mukaan tämän moduulin ansiosta

se voisi puolittaa
uusien työntekijöiden kouluttamiseen

yleensä kuluvan ajan.

Se oli yhtiölle myös valtava sijoitus:

näiden moduulien valmistaminen
ja jakeleminen

maksoi yhtiölle noin 200 miljoonaa jeniä,

eli kaksi miljoonaa dollaria,

eivätkä siihen edes sisälly
sovelluksen itsensä kehityskulut.

Ja vaikka pelin nimi
ei ole erityisen innostava -

sen virallinen nimi on
"eCrew Development Program" -

moduulin sisältö on kiehtova.

Vähäisten tietojemme perusteella peli oli
yllättävän vankka,

todella persoonallinen, sisälsi paljon
tarkoitusta varten tehtyjä sprite-kuvia,

ja jopa jonkin verran alkeellista 3D:tä

pienille hampurilaisrasioille.

"Tämä peli näyttää harjoittelijoille,
kuinka kootaan

Quarter Pounder juustolla.

Sillä voi myös opetella,
kuinka valmistetaan ranskalaisia

ja siivotaan työpiste."

Ja sanon "vähäisten tietojemme perusteella",

koska vuosikymmenen ajan

tämä peli on ollut täysin kadoksissa.

Noin kymmenen vuoden ajan

tämä vaatimaton sininen pikku moduuli

on ollut monille Nintendo-keräilijöille
Graalin malja.

Kukaan ei tiedä tarkkaan,

montako kappaletta sitä valmistettiin -

arviot vaihtelevat muutamasta sadasta
muutamaan tuhanteen -

mutta yksi asia on varma:

tämä peli, jos sitä edes peliksi voi kutsua,

on erittäin haluttu.

Tätä taktiikkaa, jossa otetaan jotakin

Japanin nuorisoon vetoavaa

ja käytetään sitä rekrytointitaktiikkana,

on käytetty Japanin McDonald'sissa
useasti ennenkin.

Mieleenpainuvimpiin esimerkkeihin kuuluu
tämä animetyylinen

"Liity Mäkkärin henkilöstöön" -kampanja
muutaman vuoden takaa,

jossa on mukana
suositun idoliryhmä AKB48:n jäseniä.

Tämä peli on niin harvinainen,

että se synnytti salaliittoteorioita,

joiden mukaan sitä ei koskaan ollutkaan.

Olen törmännyt YouTube-kommentteihin,

joissa väitetään tämän pelin olevan
täysi huijaus,

ja että ihmiset vain sekoittavat sen

johonkin Hiltonin henkilöstön
perehdyttämiseen tehtyyn PSP-peliin

ja siirtävät muistonsa McDonald'siin.

Ja tietenkin, alussa näyttämäni

Bloombergin uutiskatsauksen olemassaolo

vähän niin kuin sotii tätä
"tämä peli on huijaus" -teoriaa vastaan.

Mutta kumma kyllä se Bloombergin katsaus

on edelleen eniten, mitä olemme
pelin sisällöstä nähneet

vuosikymmeneen.

"Ja Bloombergin Mike Fern

kävi McDonald'sin koulutuskeskuksessa
Tokion sydämessä."

"Tuo peli on itse asiassa vähän hankalampi
kuin miltä se näyttää.

Jos kaikkea ei tee täsmälleen oikein,

ei pääse ravistamaan ranskalaisiaan.

Japani on ainoa maa, jossa McDonald's

käyttää DS:ää henkilöstön
perehdyttämiseen..."

Sen jälkeen, kun Bloombergin toimittaja

kävi McDonald'sin Japanin pääkonttorilla,

emme oikeastaan koskaan ole päässeet
tutustumaan peliin tarkemmin

eikä kukaan ole saanut moduulia käsiinsä,
tai ainakin kaikki,

jotka ovat saaneet moduulin käsiinsä,

ovat pitäneet sen omana tietonaan.

...tai niin asia ainakin OLI,
kunnes joulukuussa 2018

assembler-games.comin käyttäjä
nimeltään code1038

julkaisi seuraavan kirjoituksen,

jossa hän kertoi saaneensa pelin käsiinsä.

"Hei tyypit.

Löysin tämän tosi harvinaisen moduulin
vuosi sitten,

ja olen edelleen samassa pisteessä.

En pääse piilotettuun valikkoon,
josta näkee 3D-burgerin ja pelejä.

Olen yrittänyt päästä sisään
tunnetun japanin puhujan kanssa,

mutta tarvitsen ikävä kyllä koodin.

Tein tämän pikku videon siitä,
mitä voin tehdä.

Apua tarvitaan!"

Tämä voi olla hämmentävää,
joten selitetäänpä:

tällä foorumilla code1038,

joka tunnetaan YouTubessa nimellä
Coddy Trentuit,

oli oikeasti saanut käsiinsä

kappaleen tästä himoitusta pelistä.

Mutta - ja tässä erittäin kiehtova osa -

hän oli ollut vuosia jumissa alkunäytöllä,

koska alkunäyttöön...

tarvittiin salasana.

Coddy oli jopa liittänyt mukaan videon,

joka oli nauhoitettu suoraan
hänen pelistään,

ongelman näyttämiseksi, ja kyllä vain:
tämä video -

ainoa video, joka meillä on

McDonald'sin perehdytyspelistä -

on vain kahden minuutin mittainen,

koska hän ei päässyt
alkunäytöstä eteenpäin.

Ja vaikka se on vain kaksiminuuttinen,

niiden kahden minuutin sisältö
on uskomattoman kiehtova.

Ensinnäkin tämä mahtava
alkuanimaatio:

Ja sitten seuraa osa,
joka on oma suosikkini:

päävalikon uskomaton taustamusiikki,

josta tarkkaan kuunnellessa

huomaa uudelleen sovitetun
chiptune-version

McDonald'sin klassisesta
"pa-da-pa-pa-paa!" -mainosmusiikista.

Kuunnelkaa vaikka:

Mutta traagista kyllä, tässä on kaikki,
mitä Cody näki.

Vaikka hän omisti moduulin,

hän pystyi vain katsomaan alkunäyttöä

ja pääsemään päävalikkoon
uudelleen ja uudelleen,

ja oli kertomansa mukaan ollut
siinä jumissa vuoden.

Tämä itsessään on erittäin outoa:

ajatus Nintendon pelimoduulista,

joka on salasanasuojattu
asiaankuulumattomilta pelaajilta,

on hyvin epätavallinen.

Mutta se, että tämä toiminto ohjelmoitiin

kenties kaikkien aikojen harvinaisimpaan

Nintendo DS -peliin,

teki koko jutusta vielä kiehtovampaa.

Asioita hankaloitti entisestään se,

että Coddy kieltäytyi

jakamasta moduulin sisältöä.

Hänen videonsa kommenteissa
ja ympäri internetiä

häntä on aneltu dumppaamaan peli.

Videon kommentit on nyt lukittu,

mutta tässä blameitonjorgen
YouTube-videossa

joku pyytää Coddya
dumppaamaan rom-muistin,

johon hän vastaa: "se on laitonta ;)".

Jopa alkuperäisessä foorumiketjussaan

Coddy sanoi: "ps: en voi jakaa romia".

Ja kun toinen käyttäjä painosti

Codya dumppaamaan moduulin,
hän ei hievahtanut:

"Laki on laki, ja minulla on jo
tavaraa dumppaamiseen.

Jakaminen on silti lailla kielletty,

ja siitä asiasta olen tarkka.

Minulla on huonoja kokemuksia
laittomasta lataamisesta.

Työskentelen sellaisten ihmisten kanssa,
jotka ovat hyvin tarkkoja

tiedon jakamisesta."

Toisin sanoen Coddy ei suostunut
dumppaamaan moduulia

ja jakamaan sitä verkossa,

joten pelin analysointi
ohjelmiston sisältä käsin

ja salasanan etsiminen sieltä
ei ollut vaihtoehto.

Tätä tutkiessani otin yhteyttä

videopelien säilyttäjään ja kääntäjään

nimeltään Samuel Messner ja kysyin häneltä
tästä ilmiöstä:

miksi keräilijät pitävät tällaiset
ainutlaatuiset pelit

kokonaan itsellään?

"Joo, no tämä on ongelma, jota on
vähän hankala kiertää,

koska aina kun on jotain arvokasta,

ainoa asia, joka saa tekemään

mitään sellaista, joka laskee sen arvoa,
on altruismi,

ja idealismi, eikö vain"?

- Aivan.

"Ja kuten tiedät, olen itse
todellinen idealisti,

joten tekisin niin,

mutta jotkut eivät innostu siitä ajatuksesta,

että heidän kokoelmiinsa kuuluvat asiat

menettäisivät yhtäkkiä paljon arvostaan."

- Vaikka Coddy oli
ehdottoman haluton jakamaan,

sittemmin lopettaneen
ASSEMbler Games -foorumin jäsenet

tekivät parhaansa auttaakseen häntä:

he käänsivät valikkotekstit,

tutkivat hänen lataamiaan
tallennustiedostoja,

yrittivät pyytää apua japanilaisilta
pelikeräilijöiltä,

ja...

ei mitään.

He jäivät täysin tyhjin käsin.

Lopulta foorumi suljettiin,

ja etsintä päätyi
pysyvältä vaikuttaneeseen umpikujaan.

Yli vuoden ajan tämä oli
tarinan päätepiste.

Coddyn metsästys peliin sisään pääsemiseksi

ei edennyt.

Mutta sitten kesäkuussa 2020,
muutama kuukausi sitten,

tapahtui valtava harppaus.

Japanin Yahoo! Auctions -sivustolla

nanvanta_0122 -niminen kauppias myi

aitoa kappaletta
McDonald'sin perehdytyspelistä.

Ja se olisi itsessäänkin
ollut jo jännittävää,

mutta tästä huutokaupasta
todella erityisen teki se,

että kuvista saattoi nähdä,

että kuka ikinä olikaan mystinen henkilö,

joka tätä peliä myi...

hänellä oli salasana.

Kaikissa pelistä otetuissa kuvissa

näkyi, että sitä pelattiin -

näytöllä oli pelin oikeaa sisältöä.

Tällä henkilöllä oli
Coddyn tarvitsema salasana -

salasana tähän nimenomaiseen moduuliin -

mikä oli täysin ennenkuulumatonta.

Mutta kuinka ollakaan... nanvanta_0122

tiesi selkeästi pelin arvon.

Koska tämä esine oli listattu myyntiin
345 000 jenin hintaan,

joka vastaa noin
3 500 Yhdysvaltain dollaria.

Mutta esineen kuvaus oli selkeä.

Hinnassa ei maksettu ainoastaan
tästä erittäin harvinaisesta pelistä

sekä yhtä harvinaisesta

mattamustasta DSi:stä Mäkkärin logolla.

Kauppaan kuului myös koodi,

joka tarvittiin pelin käynnistämiseen.

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen

oli vihdoin nähtävissä tie eteenpäin,

keino, jolla maailma näkisi,
mitä salaisuuksia

japanilainen McDonald'sin perehdytyspeli
kätki sisälleen,

mutta tiellä oli valtava
35 000 jenin tiesulku.

Coddy ilmestyi uudelle foorumille
nimeltään Obscure Gamers

ja kirjoitti: "Löysin tyypin
Japanin Yahoo! Auctionsista,

jolla on täysi pääsy valikkoon.

Tarvitsen jonkun ottamaan häneen yhteyttä
ja hankkimaan pääsyn."

Mutta niin ei tietenkään tapahtunut.

Kukaan ei saanut yhteyttä
nanvata_0122:een,

eikä muutenkaan ollut mitään toivoa,

että tämä henkilö antaisi salasanan.

Ja sitten... huutokauppa vain
seisoi paikallaan viikkokaupalla,

eikä kukaan vaikuttanut halukkaalta
syytämään rahaa

tähän todella, todella,
todella harvinaiseen peliin,

kunnes 9. heinäkuuta
Japanin aikaa iltayhdeksältä

tuntematon henkilö teki
viime hetken huudon,

sai pelin... ja katosi sitten.

Siitä on nyt neljä kuukautta.

Sen huutokaupan päättymisen jälkeen

kukaan ei ole astunut esiin
pelin uutena omistajana.

"Vuonna 2020 yksi laitettiin myyntiin
Japanin Yahoo! Auctionsissa

perehdytysmoduulin kanssa

ja myytiin noin 3 200 dollaria
vastanneeseen hintaan."

- Useimmat ovat olettaneet,
että peli päätyi

yksityisen keräilijän käsiin,

jonkun Nintendon historiasta kiinnostuneen,
kuten sinä tai minä,

jolla ei ole aikomustakaan

jakaa tätä jalokiveä muun maailman kanssa.

Tämä henkilö vaikutti tyytyvän täysin

nauttimaan vain pelistä itse

ja jättämään meidät pimentoon siitä,
miltä sen sisältö näytti.

Yhtä pian kuin se oli ilmestynyt,

peli oli jälleen kadonnut,

ja niin oli myös ainoa mahdollisuus

nähdä, mitä piti sisällään

McDonald'sin perehdytyspeli.

Ja tähän asti tarina on päättynyt tähän:

epätyydyttävään ja ennalta arvattavaan
lopputulokseen,

joka totta puhuen maalaa aika karun kuvan

videopelien säilyttämisen nykytilasta.

Mutta olen täällä kertomassa,
että tarinassa on vielä lisää.

Paljon lisää.

Sillä, hyvät katsojat...

Olen pitänyt teiltä salaisuutta.

Nähkääs, se henkilö,
joka teki sen huudon...

Henkilö, joka voitti
3 500 dollarin huutokaupan

McDonald'sin DS-pelistä,

henkilö, joka omistaa nyt
ainoan kappaleen,

jossa on salasana mukana...

se henkilö...

...olen minä.

Okei, palataanpa taaksepäin.

Neljä kuukautta sitten
joku kommentoi videooni:

"Sinun täytyy tehdä video

kadonneesta japanilaisesta DS-pelistä,

joka on tehty Mäkkärin työntekijöille."

Ja vaikka en yleensä hanki
ideoita videoihini

YouTube-kommenteista, tämä ajatus
sai minut heti koukkuun.

Minulla ei ollut aavistustakaan
pelin olemassaolosta,

ja mitä enemmän asiaa tutkin,

sitä enemmän koko juttu
alkoi kiehtoa minua.

Eikä kauaakaan, kun
löysin itseni foorumilta,

jossa yksi käyttäjä sanoi:

"Löysin huutokaupan, mutta se
on hitto liian kallis. Loppuu torstaina."

Mutta kun törmäsin tähän keskusteluun,

oli jo torstai.

Klikkasin kiireellä huutokaupan linkkiä,

ja siinä se oli. Katsoin peliä,

jota olin juuri tutkinut kokonaisen yön...

...ja aikaa oli jäljellä
vain 30 minuuttia.

Koko sen puolituntisen ajan

kävelin edestakaisin pöytäni ääressä

ja yritin päättää, olisiko tämä ostos

sen arvoinen.

Suostuttelin itseni ostamaan,

ja sitten olemaan ostamatta,
uudelleen ja uudelleen,

ja sitten, lopulta... sorruin.

Kun aikaa oli jäljellä kaksi minuuttia,

klikkasin huutopainiketta

ja näin... tämän:

Kävi ilmi, että käyttämälläni sivustolla

oli tililläni 300 000 jenin katto,

ja huutokaupan päättymiseen oli sekunteja.

Kun näin sen lipuvan käsistäni,
olin aika harmistunut,

mutta myös tavallaan helpottunut,

että tämä minut vallannut
tilapäinen mielenhäiriö

ei ollut saanut minua käyttämään
järjettömästi rahaa

McDonald'sin perehdytysohjelmaan
Japanista.

Huutokaupan päätyttyä päivitin sivun

uteliaana siitä, oliko joku toinen
viime hetken huutaja

saapunut ja vienyt sen...

ja kuinka ollakaan, silloin huomasin,

että huutokauppa oli säädetty
alkamaan automaattisesti uudelleen.

Se tarkoitti, että minulla oli
kuusi päivää

kehittää suunnitelma pelin hankkimiseksi.

Olet ehkä huomannut,

että en tee itse huutamista

suoraan Japanin Yahoo! Auctionsin kautta.

Käytän siihen toista sivustoa
nimeltään Buyee.

Syy on se, että useimmat myyjät
Japanin Yahoo! Auctionsissa

eivät tarjoa toimitusta ulkomaille.

Ja siinä Buyee tulee mukaan kuvioihin:

se antaa ulkomaalaisten asiakkaiden,

kuten sinä ja minä, ostaa esineitä suoraan

Japanin Yahoo! Auctionsista,
Mercarista, Rakutenista

ja monista muista
japanilaisista verkkokaupoista.

Buyee toimii niin, että ostetut tavarat

toimitetaan Buyeen varastolle,

pakataan yhdeksi paketiksi

ja lähetetään sitten ostajalle
yhtenä kokonaisuutena,

mikä säästää aikaa, vaivaa
ja paljon rahaa.

Olen tehnyt aiemminkin yhteistyötä
Buyeen kanssa,

kuten vaikka tämä vain Japanissa myytävien

Super Monkey Ball- ja Mario-esineiden
avausvideo,

mutta tämä oli erilaista.

Tällä kertaa kysyisin heiltä
paljon suuremman kysymyksen:

halusin tietää, olisiko
mitään mahdolisuutta,

että Buyee auttaisi minua

hankkimaan itselleni
tämän historiallisen videopelin.

Uskomatonta kyllä... he suostuivat.

En voi kuvailla, kuinka onnellinen olin,

kun Buyee suostui ehdotukseeni,

ja heidän avullaan tein huudon,

odotin ja voitin huutokaupan.

Mutta jäljellä oli vielä yksi
valtava este.

Oli nimittäin yhä vuosi 2020,
ja kesän aikana

väliaikaisena ennakkotoimenpiteenä
[AJANKOHTAISEN TAPAHTUMAN] vuoksi

Japani keskeytti maahan ja maasta pois
kulkeneet lähetykset.

Japanin pääasiallinen postiyritys on
Japan Post,

ja Japan Postilla oli
valtava lista maista,

joihin kiellettiin

postin lähettäminen ja vastaanottaminen,

ja sillä listalla oli mukana kotimaani:

Yhdysvallat.

Tämä aiheutti valtaisan ongelma:

minun oli jotenkin kehiteltävä tapa

saada tämä peli pois Japanista

aikana, jolloin asioiden postittaminen
Japaniin ja Japanista

oli ehdottomasti kielletty.

Vailla vaihtoehtoja ja haluten
epätoivoisesti ratkaisua

tiesin, mitä minun oli tehtävä.

...eikä se ole se, mitä luulette.

Yleensä tällaisessa tilanteessa

ratkaisuni, kuten
ehkä olette arvanneet,

jos olette nähneet muita videoitani,
olisi lähteä Japaniin

ja hakea paketti itse.

Mutta Japani ei ollut

keskeyttänyt vain postiliikennettä maasta,

vaan myös turismin maahan ja maasta pois,

joten en olisi päässyt sinne mitenkään.

Ymmärrätte siis varmasti ahdinkoni:

minun oli käytännössä keksittävä,

kuinka lentää Tokioon etsimään vastauksia

aikana, jona Tokioon lentäminen

vastauksien etsimiseksi
oli kirjaimellisesti laitonta.

Onneksi minulla oli ässä hihassa.

Näihin aikoihin viime vuonna

pikkuveljeni Mark nimittäin muutti Tokioon

käydäkseen yliopistoa,

ja vaikka kaikkia ulkomaalaisia asukkaita,

myös opiskelijaviisumilla maassa olevia,

oli kielletty poistumasta

ja palaamasta maahan pandemian aikana,

veljeni oli juuri saanut erityisluvan

palata Yhdysvaltoihin pariksi viikoksi

pakollista lääkärintarkastusta varten.

Ja muuten, ihan vain varmistukseksi,

hän kävi tarkastuksessa
ja kaikki on kunnossa.

Joten tässä on suunnitelmani:

jos saisin jollain konstilla
pelin Markille

ennen hänen paluulentoaan Yhdysvaltoihin,

hän voisi teoriassa salakuljettaa
Mäkkärin DS:n

Japanista laukussaan,

ja paketti olisi turvassa.

Jostakin syystä

tunsin tällä tehtävällä
todellista kiirettä:

blameitonjorgen video, jolla
tämä peli mainittiin,

oli tuonut sen valtavaan valokeilaan,

enkä päässyt eroon siitä tunteesta,

että joku muu saattaisi
ehtiä perille ennen minua.

Pari viikkoa huutokaupan
päättymisen jälkeen

peli saapui lopulta Buyeen varastolle,

mutta aika oli totisesti
loppumassa kesken.

Oli heinäkuun 28. päivä,

ja veljeni lento Amerikkaan
oli kolmen päivän päässä -

toimitusikkuna jäi uskomattoman kapeaksi.

Eli jos peli ei saapuisi nopeasti,

suunnitelma olisi tuhoon tuomittu.

Kahden todella stressaavan päivän ajan

mielessäni roikkui se mahdollisuus,

että kaiken tämän työn ja
käytetyn rahan jälkeen,

kun kaikki oli osunut
täydellisesti kohdilleen,

yksinkertainen aikatauluongelma voisi
kaataa koko suunnitelman.

Sitten 30. heinäkuuta

sain veljeltäni seuraavan Discord-viestin:

[arvaapa kenen talolle
toimitettiin juuri mäkkärin DS]

Paketti oli turvassa.

"Kun pakkailin kamojani

ja valmistauduin palaamaan Amerikkaan
parin päivän päästä,

olen aika varma, että kuulin
erään tietyn paketin

saapuvan kynnykselleni,

joten vilkaistaanpa.

Oh hoh hoh hoo!

Tämän pahvilaatikon sisällä
ei ole ainoastaan

uskomattoman harvinainen,
ainutlaatuinen DS-malli,

vaan siellä voi myös olla

McDonald'sin liikesalaisuuksia.

Avaan siis tämän tosi varovasti.

Kuka tietää mitä täällä...

Täällä voi olla kuuntelulaite.

McDonald'sin iskujoukko voi olla

ryntäämässä oveni läpi mellakkakilpineen
hetkenä minä hyvänsä.

Jopas nyt jotakin.

Kun hänen lentoonsa oli
hädin tuskin päivä,

Mark pakkasi Mäkkärin DS:n turvaan

valtavaan siniseen laukkuunsa,

ja pian hän oli matkalla Tokion
Hanedan lentoasemalle.

Ja totta puhuen se,

saisiko Mark edes lähteä maasta,

oli aika iso kysymysmerkki.

Kaikki se vaivannäkö

kaikkien paperien saamiseksi kuntoon,

jotta Mark sai palata kotiin,
oli valtava hässäkkä,

eikä ollut mitään takuita,

että hän edes saisi lähteä,

saati sitten palata maahan.

Mark pääsi kentälle, ja kun
lähestulkoon kaikki lennot

Japaniin ja Japanista oli
pandemian vuoksi peruttu,

Hanedan ulkomaan terminaali
oli aavekaupunki.

Minne hän katsoikin,
penkkejä oli tukittu,

jotta ihmiset eivät istuisi vierekkäin,

mikä tosin osoittautui tarpeettomaksi,

sillä lähes jokainen kentän penkki
oli tyhjä.

Pian oli Markin lennon aika,

ja muutaman minuutin kuluttua

Mark löysi itsensä
lähes tyhjästä lentokoneesta

matkalla Tokiosta Yhdysvaltoihin.

Samaan aikaan maailman toisella puolen

minä ja perheeni olimme
matkalla lentokentälle

tapaamaan Markia ja näkemään häntä
ensi kertaa

sitten pandemian alun.

Olin todella innoissani:

tietenkin innoissani veljeni näkemisestä

ensi kertaa sitten vuoden 2019 -

mikä vaikutti lähestulkoon mahdottomalta

kesken COVIDin - mutta innoissani
myös siitä,

että maailma pääsisi lopulta
näkemään läheltä

tämän legendaarisen ja mystisen pelin

ensimmäistä kertaa.

Saavuimme kentälle maskit kasvoilla,

ja odotettuamme kärsivällisesti
ikuisuudelta tuntuvan ajan

katsoen muutamien
maskillisten matkustajien

tulevan hitaasti ulos portista,

lopultakin... näimme hänet.

Hän oli saapunut.

On mahdotonta liioitella,

kun sanon, kuinka mahtavaa
oli nähdä taas Mark.

Koko Japanin matkustustilanne

oli saanut minut uskomaan,
ettei hän välttämättä

näkisi meitä tänä kesänä lainkaan,

ja ettemme välttämättä näkisi häntä
ennen ensi vuotta.

Mutta Markin näkemisen innostuksessa

jotakin jäi huomaamatta -

jotakin, jota en heti tajunnut.

Jos olisin katsonut tarkemmin,
olisin huomannut,

että valtava sininen matkalaukku,

johon Mark oli pakannut Mäkkärin DS:n...

Hänellä ei ollut sitä.

"Tiedätkö... sinun...
eikö laukkusi tullut?"

"Eli laukku on siis myöhässä..."

- Mark selitti minulle,

että lentoyhtiön laukkumokailun vuoksi

hänen matkatavaransa eivät olleet tulleet
samalle lennolle hänen kanssaan.

Joten... valehtelisin, jos väittäisin,

ettei tilanne kauhistuttanut minua.

Kyseessähän oli siis uskomattoman
harvinainen peli,

jota ei käytännössä koskaan
näe huutokauppasivustoilla,

jota minun tietääkseni ei edes ole
missään muualla

Yhdysvalloissa,

peli, johon kellään minua lukuun ottamatta
ei ilmeisesti ollut salasanaa -

ja meidän olisi luotettava,
että lentoyhtiö,

joka jo kerran oli saanut sen
väärään paikkaan, toisi sen takaisin.

Siitä seurasi todellinen avuttomuuden tunne.

Emme todella voineet tehdä mitään,

paitsi olla kärsivällisiä ja odottaa.

No... emme melkein mitään.

AInoa asia, jonka pystyin tekemään...
oli valmistautuminen.

Nimittäin vaikka kaikki
sujuisi täydellisesti

ja lentoyhtiö löytäisi
ja palauttaisi laukun,

taistelu olisi vasta puolivälissä.

En halunnut vain omistaa

McDonald'sin perehdytysmoduulia,

halusin dokumentoida sen.

Halusin vihdoin tarjota maailmalle
ensimmäisen lähivilkaisun

McPelin todellisesta sisällöstä.

Jos kerran tein tämän,

jos kerran käytin aikaa, työtä,

energiaa ja rahaa, halusin
tehdä asiat kunnolla.

Halusin tallentaa pelin sellaisena,
kuin Mäkkärin työntekijät

sitä oikeasti pelasivat vuonna 2010,

käyttäen oikeaa Nintendon laitteistoa.

Joten aloin tutkia vaihtoehtoja,

ja aika pian huomasin haluavani

videon tallentamiseen muokatun 3DS:n.

Mutta siinä on ongelma:

Tallentavan 3DS:n saaminen käsiinsä
vuonna 2020

on paljon helpommin sanottu kuin tehty.

Katsokaapa vaikka tätä MLIG:n videota
viime huhtikuulta:

"Kunpa voisimmekin sanoa,
että pystymme näyttämään

hienoja ideoita, joita voitte
kokeilla itse juuri nyt,

mutta tosiasia on, että tällä hetkellä

3DS on vähän huonossa jamassa."

- Ja he puhuvat videolla täyttä totta,

laitteistoltaan muokattujen 3DS:ien
saatavuus vuonna 2020

on kuivunut lähes kokonaan.

Ja pitkällisen tutkimuksen tuloksena

minulle selvisi, että maailmassa oli
oikeastaan vain yksi,

joka voisi auttaa minua ongelmani kanssa,

ja hän oli saksalainen konsolinmuokkaaja

nimeltään Stefan Merki.

Stefan on vuosien ajan pitänyt
merki.net -nimistä kauppaa,

jossa hän myy kuvantallennuskortteja
ja laitteistomuokkauksia

Nintendo 3DS:lle.

Tämä sivusto tuli vastaan yhä uudelleen:

kaikesta kävi ilmi, että Stefan oli
yksi parhaista

ja luotettavimmista
laitteiston muokkaajista,

joka kykenisi asentamaan
tallennuslaitteistoja

ja muita hyödyllisiä laitteistomuunnoksia,

ja hän vaikutti sopivan projektiini
täydellisesti.

Menin siis innoissani Stefanin sivustolle

ja... hän oli lopettanut niiden myymisen.

"Juttelimme sähköpostitse Merkin kanssa,

joka on Euroopan jakelija sekä Katsukityn
että Loopyn laitteille,

ja hän kertoi olevansa poistumassa alalta,

kunhan hänen varastonsa on tyhjä.

Hän vaikuttaa uskovan, ettei yritys

enää voi luottaa saavansa
vastinetta sijoituksilleen

3DS:n lisälaitteista."

- Stefan oli juuri julkaissut sivustollaan
avoimen kirjeen,

jossa hän tosiaan ilmoitti
jättävänsä modaamisen

ja eläköityvänsä ansaittuaan elantonsa

Nintendon konsoleita muokkaamalla
seitsemän vuoden ajan.

Tiesin kuitenkin, että
minun oli yritettävä.

Otin Stefaniin yhteyttä
henkilökohtaisesti.

Anelin tätä miestä,

3DS:n laitteistomuokkauksen
Hattori Hanzoa,

tein parhaani suostutellakseni
alansa mestaria

palaamaan eläkkeeltä
yhtä viimeistä työtä varten.

Selitin tilanteen Stefanille:

olin tuskallisen lähellä saada käsiini

äärimmäisen harvinaisen DS-pelin,

ja tarvitsin hänen laitteensa

jakaakseni sen maailmalle.

Ja se vaati vähän suostuttelua,
mutta lopulta...

hän suostui.

Mutta siihen sisältyi ehto:

Stefan sanoi, että minun pitäisi lähettää

amerikkalainen 3DS muokattavaksi,

joten kävin ostamassa
upouuden New 2DS XL:n

ja postitin sen Saksaan.

"Sinäkin olet vasenkätinen."

- "Jep."

"Me olemme niitä fiksuja."

- "Niin olen kuullut."

Siitä lisää myöhemmin.

Samalla jatkoin myös

kadonneen laukun seuraamista.

Tasapainottelin kaikkea tätä:

huutokauppaa, kadonnutta laukkua,

eläköityneen saksalaisen modaajan
suostuttelua,

jotta hän tekisi minulle
tallentavan 3DS:n -

oli todella haastavaa pitää

kaikki pyörät pyörimässä yhtä aikaa,
etenkin tietäen,

että jos yksikin asia menisi mönkään,

projekti kaatuisi todennäköisesti siihen.

Lopulta katsottuani laukun toimituslinkkiä

tuntien ajan uudelleen ja uudelleen,

seuraavana päivänä tuli tilannepäivitys.

- "Ai? Siis mitä siinä lukee?"

"Lentoyhtiön laukkutiedot - toimitusinfo."

- "Ai, okei."

"Tämä on sellaisesta sähköpostista kuin...

Tervetuloa WheresMySuitcase.comiin."

- (nauraa) "Niin, missäs se laukkusi on?"

"Laukkusi viivästyi hiljattain

lennolla Raleigh-Durhamin
kansainväliselle lentoasemalle.

Sait tämän sähköpostin,

koska hoidamme toimituksen

American Airlinesin puolesta."

- "Toistaiseksi näyttää hyvältä."

"Olemme syöttäneet
tietosi järjestelmäämme

ja työskentelemme lentoyhtiön kanssa

saadaksemme laukkusi sinulle
mahdollisimman pian.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan,

toimitamme laukkusi tänään kello 22 mennessä."

- "Tätä lähempänä emme koskaan ole olleet

tätä Mäkkärin DS:ää.

Lentorata on oikea.
Se on oikealla reitillä."

"Se on kivenheiton päässä."

- "Se on kulkenut tosi monien käsien kautta.

Keneen voi oikeasti luottaa...

mitä jos joku Ahne-Antero lentokentällä

laittaa kätensä sinne

ja päättää haluavansa
McDonald'sin Game Boyn?

Kukapa sitä tietää?"

"Siinä ovat siis tietosi."

- "Kiitos."

- "Hei, mitä?! Mitäs...

Ei voi olla tot-...?"

Laukku oli ilmeisesti saapunut kentälle

ja toimitettaisiin talollemme sinä iltana.

Ja sitten, 4. elokuuta kello 22.00

oveen koputettiin.

"Hei!"
- "Hei.

Tämä oli Markille?"

"Jep. Siinäpä se."

- "Mahtavaa. Suurkiitokset."

"Eipä kestä. Mukavaa iltaa."

- "Samoin.

Voihan nyt..."

Se oli saapunut.

- "Tässä se on... tämähän se on,
eikö niin, Mark?"

"Jep!

Erittäin kallisarvoinen lasti."

- "Totisesti."

- "Tavara on meillä..."

"Tämä on salakuljetettu...

maarajojen ylitse."

- "Monien osavaltioiden.

Se on kulkenut niin monien käsien kautta,

etten pysy enää laskuissa, postimiehillä...

Johan on."

"Kaikki on täällä ihan sekaisin.

En minä näitä näin pakannut."

- "No, ystävämme Japanissa
pakkasi sen varmaankin

aika turvallisesti, eikö?

Voi luoja. Onko tämä...?"

"Siinä on osa yksi.

...missäs on osa kaksi...?

Odotas hetki..."

- "Ei kai kukaan voisi... napata sitä...?"

"Tässä se on."

(valtava helpottunut huokaus, naurua)

- "Ei turvatarkastajista ikinä tiedä."

"Mietin että ehkä, joo, siinähän on
litiumioniakku...

eikä minun annettaisi laittaa sitä ruumaan.

Sitä minä tässä juuri mietin,

siksi ne olisivat sen voineet viedä."

- "Litiumioniakkujen saaminen
tullista läpi voi olla hankalaa."

"Tämä tässä on varmaankin laturi."

- "Okei."

"Tämä on kai itse laite."

- "Okei."

"Sen perusteella, kuinka paljon
se painaa."

- "Selvä."

- "Et ole siis avannut vielä tätä?"

"En ole avannut mitään."

- "Tämä on valtava hetki.

Voi luoja.

Tämä on tosi perusteellisesti kääritty,

ja olen kiitollinen.

Kaikki kääreet ovat tulleet tarpeeseen.

Okei, odotapas hetkinen.

Tämäpä on aika mielenkiintoista.

Oletko valmis?

(pihisee) Se on kaunis.

Katso tuota mattamustaa
Mäkkärin logoa.

MKBHD saisi tästä taatusti kiksejä.

Se on tosi hyvässä kunnossakin.

Kiitokset sille Mäkkärin työntekijälle,
joka piti -"

"Onko siinä siis moduuli?
Sitä ei ole vain esiasennettu?"

- "Voi kuules.

Tässä on vaatimaton moduuli,

joka on äärimmäisen arvokas...
ja jolla on arvokasta tietoa.

Ja mitäs täällä sitten on meneillään?

Mikä tämä toinen juttu on?

Tämä numero, näkemieni
YouTube-videoiden perusteella,

joissa ihmiset eivät pääse
alkunäytöstä eteenpäin,

olen aika varma, että siihen tarvitaan
kuusinumeroinen koodi.

Hetkinen, onko näitä TOINENKIN?

Onko näitä KAKSI? Mitäh?!

Kaksi Mäkkärin DSi:tä.

Vau, ne ovat molemmat vielä
uskomattoman hyvässä kunnossakin.

Mattapinta on todella hieno.

DSi on todella kaunis
ja aliarvostettu laite.

Ja sitten, katsotaanpa

mikä on palapelin viimeinen pala...

Mark, epäilyksesi on varmaan oikea.

Tämä taitaa olla ihan tavallinen
DSi:n laturi.

Voi luoja.

Vau. Kaunista.

Kiitos. Todella suuri kiitos, Mark."

"Joo, joo!"

- "ja kiitos, kun kuvaat, Robert."

Vihdoin ja viimein, tämä erittäin harviainen peli -

ja, kuulemma, salasana sille - on meidän käsissä:

Tämä uskomattoman harvinainen
Mäkkäri merkkinen DSi;

tämä vielä harvinaisempi Japanin
työntekijöiden perehdytys peli;

ja luultavasti kaikista arvokkain,

kauan hukassa ollut, ainutlaatuinen
kuusinumeroinen salasana

mikä antaisi meidän päästä käsiksi peliin

ensimmäistä kertaa 10 vuoteen.

Vihdoin ja viimein,
peli oli turvallisesti käsissämme,

mikä tarkoitti että oli enää vain

yksi palapelin pala jäljellä.

Ja niin, parin päivän jälkeen,

toinen paketti saapui,
tällä kertaa Saksasta,

Jonka sisältöön kuului
modifioitu New 2DS XL.

Tämä oli se viimeinen pala -

Viimeinen tarvittava ainesosa,

tämän pelin jakoon maailman kanssa.

Ainoa ylitettävä este jäljellä
oli kielimuuri.

En osaa lukea japania,
mutta tunnen jonkun joka osaa.

Joten olin uudelleen yhteydessä
Samuel Messnerin kanssa

ja pyysin häntä mukaan

ihka ensimmäiseen läpipeluuseen

tästä Mäkkäri DS perehdytys pelistä.

Hän suostui.

- Olen innoissani näkemään kuvakkeen sille

- Juu. Hyvä pointti.

Tämä on iso hetki minulle.

En ole itse asiassa
käynnistänyt tätä peliä vielä.

Mä olen pelannut nolla sekuntia tästä,

kuten kaikki muutkin Yhdysvalloissa,

tähän mennessä tietääkseni.

- Herranjumala, tää on hieno.

- Hitto, mä vähän toivoisin, että toi

olisi miltä tän pelikasetti näyttäis,

koska sillä on vähän sellanen
"Feel the Magic: XY/XX" viba.

- [Molemmat] "I'm loving it!"

- Mä rakastan sitä!

- Mä oikeesti rakastan sitä!

FMV!!

omg

Iloisia Mäkkärin asiakkaita
ympäri maailmaa.

Joten, tämä video on YouTubessa,

mutta olen vältellyt sen katsomista,

koska en halunnut
pilata tätä hetkeä mitenkään,

ja oli sen arvoista.

Wowie.

Okei, joten tässä valikossa
on kolme vaihtoehtoa -

Voitko auttaa näiden kanssa?

- Juu. Eli toi ensimmäinen
on Salasanan syöttö.

Seuraava on salasana,
eli niin kuin salasanan vaihto.

Ja kolmas on sarjanumeron syöttö,

Mikä on varmaan mitä
me aiotaan tässä tehdä.

- Ai, mielenkiintoista.

Tuntuu siltä, että puran pommia tässä.

En tiedä huomasitko:

mutta tässä kuuluu se
ba-da-ba-ba-ba sävel.

Se on mahtavaa.

Se on niin henkinen.

Okei, tän täytyy olla se,

Koska se on kuusi osainen
koodi johon käy vain numerot.

Okei, Kokeillaan tätä.

Neljä.

Kahdeksan.

Viisi.

Oho.

Onko tämä taaksepäin meno
tässä oikeassa alakulmassa?

- Juu, on se.

- Neljä, kahdeksan, kaksi.

Niin häiritsevän kaunis laulu.

No niin, nyt mennään.

Mitä tässä alhaalla lukee?

- Päätä syöttö.

Noin, katsotaanpas.

Voi ei!

'Syöttämäsi tiedot ovat väärin.

Syöttäkää oikeat tiedot, kiitos.'

- Tämä hetki, täysin rehellisesti,
pelästytti minut pahasti.

Mieleeni tulvi pahimmat mahdollisuudet:

Oliko tämän DS pelikasetin
data pyyhitty jotenkin?

Lähettikö myyjä minulle väärän kopion?

Tai kaikista pahin:
Olivatko nämä kuvat... väärennettyjä?

Oliko meitä suoranaisesti huijattu?

- Mitä jos se onkin se salasana?

Ehkä ne laittoi sen salasanaksi...

Koska se on kuusi osainen salasana.

- Kokeile vaan, miksi ei?

- Toivon, koska en tiedä mitä teen,

jos tämä ei toimi.

- Ja tässä lukee 'syötä kuusi osainen salasana

jonka olet itse valinnut, kiitos'

Nyt olen epävarma,
tuleeko tämä edes toimimaan.

- Okei. 482500

Toivon että tämä toimii.

Jees!

- Joo!

- No niin.

Nyt päästiin eteenpäin.

- Ollaan kartoittamalla alueella.

Salasana... toimi.

Wow, meillä on sämpylät.

Kaksi suolakurkkua.

Ikoninen osa Mäkkärin tarinaa.

Kaksi pihviä.

Taidan olla valmis.

Oho, tämä on 3D!

Meidän tämän pelin täysi
läpipeluu kesti yli tunnin,

joten säästän teidät
sen kokonaan katsomiselta.