< Return to Video

Daniel Tammet: Erilaisia tapoja tietää

  • 0:00 - 0:02
    Olen savantti,
  • 0:02 - 0:04
    tai pikemminkin
  • 0:04 - 0:06
    ylilahjakas
  • 0:06 - 0:08
    autistinen savantti.
  • 0:08 - 0:10
    Se on harvinaista.
  • 0:10 - 0:13
    Ja vielä harvemmin,
  • 0:13 - 0:15
    kuten minun tapauksessani on,
  • 0:15 - 0:17
    henkilö itse tiedostaa tilansa
  • 0:17 - 0:20
    ja on kielellisesti taitava.
  • 0:20 - 0:23
    Hyvin usein, kun tapaan ihmisiä
  • 0:23 - 0:25
    ja kun he kuulevat tilastani,
  • 0:25 - 0:28
    syntyy kiusaantunut tunnelma.
  • 0:28 - 0:31
    Sen näkee heidän silmistään.
  • 0:31 - 0:34
    He haluavat kysyä jotakin.
  • 0:34 - 0:36
    Niinpä lopuksi, aika usein,
  • 0:36 - 0:39
    kiusaus voittaa
  • 0:39 - 0:41
    ja heidän suustaan livahtaa:
  • 0:41 - 0:43
    "Jos kerron sinulle syntymäpäiväni,
  • 0:43 - 0:45
    osaatko kertoa, minä viikonpäivänä synnyin?"
  • 0:45 - 0:48
    (Naurua)
  • 0:48 - 0:51
    Tai he kyselevät kuutiojuurista
  • 0:51 - 0:55
    tai pyytävät kertomaan ulkomuistista pitkän numeron tai tekstin.
  • 0:55 - 0:57
    Sallinette,
  • 0:57 - 1:00
    etten tänään esitä teille
  • 1:00 - 1:04
    mitään yhden miehen savantti-show'ta.
  • 1:04 - 1:07
    Sen sijaan puhun teille
  • 1:07 - 1:09
    jostakin
  • 1:09 - 1:11
    paljon mielenkiintoisemmasta
  • 1:11 - 1:14
    kuin syntymäpäivistä tai kuutiojuurista --
  • 1:14 - 1:16
    luon vähän syvällisemmän
  • 1:16 - 1:19
    ja paljon lähemmän katsauksen mieleni työskentelyyn.
  • 1:19 - 1:21
    Haluan puhua teille vähän
  • 1:21 - 1:24
    aisteista ja havaitsemista.
  • 1:24 - 1:27
    Kirjoittaessaan näytelmiä ja novelleja,
  • 1:27 - 1:29
    joista hän myöhemmin niitti mainetta,
  • 1:29 - 1:32
    Anton Tšehov piti muistikirjaa,
  • 1:32 - 1:34
    johon hän merkitsi
  • 1:34 - 1:36
    havaintojaan
  • 1:36 - 1:38
    ympäröivästä maailmasta --
  • 1:38 - 1:40
    pieniä yksityiskohtia,
  • 1:40 - 1:43
    joita muut eivät tuntuneet huomaavan.
  • 1:43 - 1:46
    Aina lukiessani Tšehovia
  • 1:46 - 1:50
    ja tutkiessani hänen ainutlaatuista visiotaan elämästä
  • 1:50 - 1:52
    muistan, miksi myös minusta
  • 1:52 - 1:54
    tuli kirjailija.
  • 1:54 - 1:56
    Kirjoissani
  • 1:56 - 1:58
    tutkin havaitsemisen luonnetta
  • 1:58 - 2:01
    ja sitä, miten eri havaitsemisen muodot
  • 2:01 - 2:03
    luovat erilaisia tapoja tietää
  • 2:03 - 2:06
    ja ymmärtää.
  • 2:08 - 2:10
    Tässä on kolme kysymystä,
  • 2:10 - 2:12
    joita olen käyttänyt kirjoissani.
  • 2:12 - 2:14
    Älkää yrittäkö ratkaista niitä,
  • 2:14 - 2:17
    vaan pyydän teitä miettimään hetken
  • 2:17 - 2:19
    intuitiivisesti
  • 2:19 - 2:21
    ja vaistonvaraisesti,
  • 2:21 - 2:23
    mitä päänne ja sydämenne sanovat,
  • 2:23 - 2:26
    kun katsotte niitä.
  • 2:26 - 2:29
    Esimerkiksi tuo laskutoimitus.
  • 2:29 - 2:31
    Pystyttekö tuntemaan, missä kohtaa lukusuoraa
  • 2:31 - 2:34
    ratkaisu todennäköisesti sijaitsee?
  • 2:34 - 2:37
    Tai kun katsotte vierasta sanaa ja äänteitä,
  • 2:37 - 2:39
    saatteko tuntumaa siihen merkitysten määrään,
  • 2:39 - 2:42
    johon se tuntuu osoittavan?
  • 2:42 - 2:45
    Ja mitä tulee runonsäkeeseen,
  • 2:45 - 2:47
    miksi runoilija on käyttänyt mieluummin
  • 2:47 - 2:50
    sanaa 'hare' kuin 'rabbit'?
  • 2:51 - 2:53
    Pyydän teitä tekemään näin,
  • 2:53 - 2:57
    koska uskon, että omakohtaiset aistimukset
  • 2:57 - 2:59
    ovat keskeisessä osassa
  • 2:59 - 3:01
    tiedon muodostumisessa.
  • 3:01 - 3:03
    Ennemmin esteettinen arviointi
  • 3:03 - 3:06
    kuin abstrakti järkeily
  • 3:06 - 3:08
    ohjaa ja muokkaa prosessia,
  • 3:08 - 3:11
    jonka kautta saamme ja
  • 3:11 - 3:13
    muodostamme tietoa.
  • 3:13 - 3:16
    Minä olen ääriesimerkki tästä.
  • 3:16 - 3:19
    Minun maailmassani sanat ja numerot
  • 3:19 - 3:21
    sekoittuvat väreihin, tunteisiin
  • 3:21 - 3:23
    ja persoonallisuuteen.
  • 3:23 - 3:25
    Kuten Juan sanoi,
  • 3:25 - 3:28
    se on tila, joka tieteessä tunnetaan termillä synestesia:
  • 3:28 - 3:30
    epätavallinen ristivaikutustila
  • 3:30 - 3:33
    eri aistien välillä.
  • 3:36 - 3:38
    Tässä ovat numerot yhdestä 12:teen
  • 3:38 - 3:40
    siten kuin minä ne näen --
  • 3:40 - 3:44
    jokaisella numerolla on oma muotonsa ja ominaisuutensa.
  • 3:44 - 3:46
    Yksi on välähdys valkoista valoa.
  • 3:46 - 3:51
    Kuusi on pikkuruinen ja hyvin surullinen musta aukko.
  • 3:51 - 3:54
    Tässä luonnoksessa numerot ovat mustavalkoisia,
  • 3:54 - 3:56
    mutta mielessäni jokaisella on väri.
  • 3:56 - 3:58
    Kolme on vihreä.
  • 3:58 - 4:00
    Neljä on sininen.
  • 4:00 - 4:03
    Viisi on keltainen.
  • 4:05 - 4:07
    Minä myös maalaan.
  • 4:07 - 4:10
    Tässä yksi maalauksistani.
  • 4:10 - 4:14
    Se on kahden alkuluvun kertolasku.
  • 4:14 - 4:16
    Kolmiulotteisia muotoja,
  • 4:16 - 4:19
    joiden väliin jäävä tila
  • 4:19 - 4:21
    luo uuden muodon,
  • 4:21 - 4:24
    vastauksen kertolaskuun.
  • 4:24 - 4:26
    Entäpä suuremmat numerot?
  • 4:26 - 4:30
    Paljon suurempaa kuin pii ei voi saada,
  • 4:30 - 4:32
    joka on matemaattinen vakio.
  • 4:32 - 4:34
    Se on ääretön luku --
  • 4:34 - 4:36
    se todellakin jatkuu loputtomiin.
  • 4:36 - 4:38
    Tässä maalauksessa, jonka tein
  • 4:38 - 4:42
    esittämään piin 20:ta ensimmäistä desimaalia,
  • 4:42 - 4:44
    käytin värejä
  • 4:44 - 4:47
    ja tunteita ja koostumuksia
  • 4:47 - 4:49
    ja nivoin ne yhteen
  • 4:49 - 4:54
    eräänlaiseksi vieriväksi numeeriseksi maisemaksi.
  • 4:54 - 4:57
    Mutta näen väreinä muutakin kuin numerot.
  • 4:57 - 4:59
    Nimittäin myös sanat
  • 4:59 - 5:01
    ovat minulle värejä ja tunteita
  • 5:01 - 5:03
    ja koostumuksia.
  • 5:03 - 5:05
    Tässä on ensimmäinen lause
  • 5:05 - 5:07
    romaanista "Lolita".
  • 5:07 - 5:11
    Nabokov oli itse synesteettinen.
  • 5:11 - 5:13
    Tässä voitte nähdä,
  • 5:13 - 5:16
    kuinka havaintoni L-äänteestä
  • 5:16 - 5:18
    saa alkusoinnun
  • 5:18 - 5:21
    pomppaamaan esiin.
  • 5:21 - 5:23
    Toinen esimerkki
  • 5:23 - 5:25
    on hieman matemaattisempi.
  • 5:25 - 5:27
    Lieköhän jotkut teistä huomaavat
  • 5:27 - 5:29
    lauserakenteen
  • 5:29 - 5:32
    romaanista "Kultahattu".
  • 5:33 - 5:36
    Kyseessä on tavusarja --
  • 5:36 - 5:38
    'wheat', yksi tavu,
  • 5:38 - 5:40
    'prairies', kaksi tavua,
  • 5:40 - 5:43
    'lost Swede towns', kolme tavua --
  • 5:43 - 5:45
    yksi, kaksi, kolme.
  • 5:45 - 5:49
    Tällainen vaikutelma tuntuu hyvin miellyttävältä
  • 5:49 - 5:51
    ja saa virkkeen
  • 5:51 - 5:54
    tuntumaan oikealta.
  • 5:54 - 5:56
    Palataan nyt kysymyksiin,
  • 5:56 - 5:59
    jotka esitin hetki sitten.
  • 5:59 - 6:02
    64 kertaa 75.
  • 6:02 - 6:05
    Shakinpelaajat tietävät,
  • 6:05 - 6:07
    että 64
  • 6:07 - 6:10
    on neliöluku,
  • 6:10 - 6:12
    minkä vuoksi shakkilaudoissa,
  • 6:12 - 6:14
    8 kertaa 8,
  • 6:14 - 6:17
    on 64 ruutua.
  • 6:17 - 6:19
    Siitä saamme muodon,
  • 6:19 - 6:22
    jonka voimme kuvitella ja havaita.
  • 6:22 - 6:25
    Entä sitten 75?
  • 6:25 - 6:27
    Jos 100,
  • 6:27 - 6:30
    jos ajatellaan, että 100 on neliö,
  • 6:30 - 6:33
    75 näyttäisi tältä.
  • 6:33 - 6:35
    Joten meidän on nyt
  • 6:35 - 6:37
    yhdistettävä nuo kaksi kuvaa
  • 6:37 - 6:39
    mielessämme --
  • 6:39 - 6:42
    jotakuinkin näin.
  • 6:42 - 6:46
    64:stä tulee 6400.
  • 6:46 - 6:50
    Oikeassa kulmassa,
  • 6:50 - 6:52
    ei tarvitse siis laskea mitään,
  • 6:52 - 6:54
    neljä ristiin, neljä ylös ja alas --
  • 6:54 - 6:57
    tekee 16.
  • 6:57 - 6:59
    Eli lasku itse asiassa pyytää
  • 6:59 - 7:01
    laskemaan 16,
  • 7:01 - 7:04
    16, 16.
  • 7:04 - 7:06
    Paljon helpompaa
  • 7:06 - 7:09
    kuin miten koulussa opetettiin laskemaan.
  • 7:09 - 7:11
    Se tekee 16, 16, 16, 48
  • 7:11 - 7:13
    4800 --
  • 7:13 - 7:15
    4 tuhatta 8 sataa
  • 7:15 - 7:18
    on vastaus.
  • 7:18 - 7:20
    Helppoa kun sen osaa.
  • 7:20 - 7:23
    (Naurua)
  • 7:23 - 7:26
    Toinen kysymys liittyi islannin kielen sanaan.
  • 7:26 - 7:29
    Oletettavasti joukossamme ei ole
  • 7:29 - 7:31
    montaakaan islannin puhujaa.
  • 7:31 - 7:34
    Rajaan siis vaihtoehdot kahteen.
  • 7:36 - 7:38
    'Hnugginn'
  • 7:38 - 7:40
    Onko kyseessä iloinen
  • 7:40 - 7:42
    vai surullinen sana?
  • 7:42 - 7:44
    Mitä luulette?
  • 7:45 - 7:47
    Selvä.
  • 7:47 - 7:49
    Jotkut sanovat iloinen.
  • 7:49 - 7:51
    Useimmat, suurin osa ihmisistä
  • 7:51 - 7:53
    sanoo surullinen.
  • 7:53 - 7:57
    Itse asiassa sana tarkoittaa surullista.
  • 7:57 - 8:00
    (Naurua)
  • 8:00 - 8:03
    Miksi tilastollisesti katsottuna
  • 8:03 - 8:05
    suurin osa ihmisistä pitää
  • 8:05 - 8:07
    sanaa surullisena, kuten tässä tapauksessa,
  • 8:07 - 8:10
    tai iloisena joskus muulloin?
  • 8:10 - 8:13
    Oma teoriani on, että kieli kehittyy niin,
  • 8:13 - 8:15
    että äänteet sopivat
  • 8:15 - 8:18
    tai vastaavat subjektiivista,
  • 8:18 - 8:20
    henkilökohtaista,
  • 8:20 - 8:22
    intuitiivista kokemusta,
  • 8:22 - 8:24
    jonka kuulija saa.
  • 8:25 - 8:28
    Katsotaanpa kolmatta kysymystä.
  • 8:29 - 8:32
    Se on säe eräästä John Keatsin runosta.
  • 8:32 - 8:35
    Sanat, kuten numerot,
  • 8:35 - 8:38
    ilmaisevat perustavanlaatuisia suhteita
  • 8:38 - 8:40
    esineiden,
  • 8:40 - 8:42
    tapahtumien ja voimien välillä,
  • 8:42 - 8:44
    joista maailmamme muodostuu.
  • 8:44 - 8:47
    Voidaan päätellä, että me, olemalla olemassa,
  • 8:47 - 8:49
    omaksumme elämämme aikana
  • 8:49 - 8:52
    nuo suhteet intuitiivisesti.
  • 8:52 - 8:55
    Ja runoilijat, kuten muut taiteilijat,
  • 8:55 - 8:58
    leikittelevät tällä intuitiivisella ymmärryksellä.
  • 8:58 - 9:01
    Mitä tulee sanaan 'hare' (suom. jänis):
  • 9:01 - 9:03
    sen äänneasulla on monta merkitystä englannissa.
  • 9:03 - 9:06
    Se voi myös viitata kuituihin, jotka kasvavat päästä.
  • 9:06 - 9:08
    Jos ajattelemme sitä --
  • 9:08 - 9:10
    tässä siitä kuva --
  • 9:10 - 9:13
    kuidut edustavat haavoittuvuutta.
  • 9:14 - 9:17
    Ne antavat periksi pienimmälle liikkeelle,
  • 9:17 - 9:20
    liikuttamiselle tai tunteelle.
  • 9:20 - 9:24
    Tällöin kuulija aistii
  • 9:24 - 9:26
    haavoittuvan ja jännittyneen tunnelman.
  • 9:26 - 9:28
    Jänis itsessään, tuo eläin --
  • 9:28 - 9:31
    ei kissa eikä koira vaan jänis --
  • 9:31 - 9:33
    miksi jänis?
  • 9:33 - 9:35
    Ajattele kuvaa,
  • 9:35 - 9:37
    älä sanaa vaan kuvaa.
  • 9:37 - 9:39
    Ylipitkät korvat
  • 9:39 - 9:41
    ja ylisuuret jalat
  • 9:41 - 9:44
    auttavat kuvittelemaan, tuntemaan intuitiivisesti,
  • 9:44 - 9:47
    mitä tarkoittaa ontua
  • 9:47 - 9:50
    ja vapista.
  • 9:50 - 9:52
    Näiden muutaman minuutin aikana
  • 9:52 - 9:54
    toivon voineeni kertoa
  • 9:54 - 9:57
    edes vähän siitä, miten näen asiat,
  • 9:57 - 10:00
    ja pystyneeni näyttämään,
  • 10:00 - 10:03
    että sanoilla voi olla värejä ja tunteita,
  • 10:03 - 10:06
    numeroita, muotoja ja persoonallisuutta.
  • 10:06 - 10:08
    Maailma on rikkaampi,
  • 10:08 - 10:10
    laajempi
  • 10:10 - 10:13
    kuin miltä se usein näyttää.
  • 10:13 - 10:16
    Toivottavasti olen saanut teissä aikaan
  • 10:16 - 10:19
    halun oppia näkemään maailma uusin silmin.
  • 10:19 - 10:21
    Kiitos.
  • 10:21 - 10:32
    (Applodeja)
Title:
Daniel Tammet: Erilaisia tapoja tietää
Speaker:
Daniel Tammet
Description:

Daniel Tammetilla on kielellinen, numeerinen ja visuaalinen synestesia, mikä tarkoittaa, että sanat, numerot ja värit sekoittuvat hänen aistimuksissaan uudenlaisiksi maailman havaitsemisen ja ymmärtämisen muodoiksi. Tammet on kirjoittanut kirjan "Born on a Blue Day" ja raottaa meille nyt ovea kiehtovaan mieleensä kertomalla taiteestaan ja intohimoisesta suhteestaan kieliin.
more » « less
Video Language:
English
Team:
closed TED
Project:
TEDTalks
Duration:
10:33
Maija Hirvonen added a translation

Finnish subtitles

Revisions

Our website uses cookies for analysis purposes.