Susan Savage-Rumbaugh kertoo kirjoittavista apinoista

Savage-Rumbaugh´n työ bonobo-apinoiden parissa, jotka pystyvät ymmärtämään puhuttua kieltä ja oppimaan tehtäviä
katselemalla, pakottaa kuulijat miettimään uudelleen, kuinka paljon eläinlajien tekemisistä on biologian sanelemaa -- ja missä määrin kulttuurille altistuminen siihen vaikuttaa.

Työskentelen bonobo-nimisen lajin parissa.

Useimmiten olen onnellinen,

koska se on mielestäni planeettamme onnellisin laji.

Se on tavallaan hyvin säilynyt salaisuus.

Tämä laji asustaa ainoastaan Kongossa.

Eläintarhoissa niitä on vähän niiden seksuaalisen käyttäytymisen takia.

Niiden seksielämä on liian ihmismäistä,

useimmat meistä tuntevat olonsa vaivaantuneeksi.

(Naurua)

Mutta --

(Naurua)

itse asiassa voimme oppia niiltä paljon, koska niiden

yhteisö on hyvin empaattinen ja tasa-arvoinen.

Seksi ei ole vain yksi rajattu puoli

niiden elämää.

Niiden koko elämä tihkuu seksiä.

Sitä käytetään viestintään.

Sitä käytetään ristiriitojen ratkaisemiseen.

Joskus muinoin me ihmiset saatoimme jakaa

elämämme moniin eri osiin.

Jaoimme maailmamme useisiin kategorioihin.

Kaiken täytyy tavallaan sopia omaan lokeroonsa.

En usko käyttäytyneemme alun perin niin.

Monet pitävät eläinmaailmaa geneettisesti ohjelmoituna

ja ihmistä jonakin täysin erityisenä.

Ehkä kausaalisen ajattelutavan takia.

Ehkä johtuen jostain aivojen erityispiirteestä,

joka mahdollistaa kielen omaksumisen.

Ehkä ihmisaivoissa on erityispiirteitä, jotka mahdollistavat

työkalujen valmistamisen ja matematiikan harrastamisen.

Vaikea sanoa. 1600-luvun paikkeilla löydettiin

tulen käyttöä tuntemattomia tasmanialaisia.

Heillä ei ollut kivityökaluja.

Tietääksemme heillä ei ollut musiikkia.

Jos heitä vertaa bonoboihin,

bonobot ovat vähän karvaisempia.

Ne eivät seiso ihan yhtä suorassa.

Mutta samankaltaisuuksia on paljon.

Kulttuuria tarkastellessamme

alamme ymmärtää,

kuinka pääsimme kehityksemme nykytilaan.

En oikeastaan usko sen johtuvan biologiastamme;

olemme vain panneet sen biologiamme tiliin,

mutta minusta syy ei löydy sieltä.

Nyt haluan tutustuttaa teidät

lajiin nimeltä bonobo.

Tässä on Kanzi.

Hän on bonobo.

Tällä hetkellä hän asustelee Georgian metsissä.

Hänen äitinsä on kotoisin Afrikan metsistä

ja tuli meille vasta murrosikäisenä,

kuuden tai seitsemän vanhana.

Tässä oikealla on bonobo,

simpanssi vasemmalla.

Simpanssille kävely on himpun verran vaikeampaa.

Vaikka bonobo on meitä lyhyempi mutta pitkäkätisempi,

se seisoo meidän laillamme pystymmässä.

Tässä bonobo verrattuna Lucyn kaltaiseen etelänapinaan.

Kuten näette, bonobo kävelee

aika lailla samaan tapaan kuin

varhainen etelänapina olisi kävellyt.

Kun ne kääntyvät meihin päin, huomaatte

etelänapinan lantionseudun vähän litteämmäksi,

ja sen sivusuuntaisen kiertoliikkeen vähän pienemmäksi.

Siksi kahdella jalalla kulku on vähän helpompaa.

Tässä kaikki neljä.

Video: Kertoja: Villit bonobot elävät Keski-Afrikan viidakossa,

Kongo-joen saartamina.

Jopa 40-metristen puiden latvustot

peittävät koko alueen.

Japanilainen tiedemies teki ensimmäiset

vakavat kenttätutkimukset bonoboista

lähes 30 vuotta sitten.

Bonobot ovat rakenteeltaan vähän pienempiä kuin simpanssit.

Hoikkavartaloiset bonobot ovat luonteeltaan hyvin lempeitä.

Pitkät ja huolelliset tutkimukset ovat antaneet niistä monia uusia tietoja.

Yhden mukaan villit bonobot kävelevät usein kahdella jalalla.

Lisäksi ne pystyvät kavelemään pystyssä pitkiä matkoja.

Susan Savage-Rumbaugh (video): Mennään tervehtimään Austinia ja sitten A-kehikolle.

SS: Tässä olen Kanzin kanssa metsässä.

Ainuttakaan asiaa tällä videolla ei ole harjoiteltu.

Mitään trikkejä ei ole käytetty.

Kaikki tallentui spontaanisti

japanilaisen NHK:n filmille.

Meillä on kahdeksan bonoboa.

Video: Katsopa, kuinka paljon täällä on nuotiotarpeita.

SS: Kokonainen perhe tutkimuskeskuksessamme.

Video: Auttaisitko keräämään muutaman kepakon?

Hyvä.

Tarvitsemme vielä lisää.

Taskussani on sytytin, jos satut tarvitsemaan.

Tuo on ampiaispesä.

Voit ottaa sen.

Toivottavasti minulla on sytkäri.

Voit käyttää sitä tulen sytyttämiseen.

SS: Kanzi on hyvin kiinnostunut tulesta.

Vielä hän ei pysty tekemään tulta ilman sytytintä,

mutta uskon, että hän saattaisi kyetä siihen, jos näkisi

jonkun tekevän tulen ilman sytytintä.

Hän opettelee parhaillaan pitämään tulta vireillä.

Hän oppii tulen käyttötapoja

pelkästään katsomalla, mitä me teemme tulella.

(Naurua)

Tässä bonobo hymyssä suin.

Tässä onnellista ääntelyä.

Video: Olet iloissasi.

Tästä jutusta pidät kovasti.

Sinun täytyy kaataa vettä tulen päälle. Löydätkö veden?

Hieno homma.

SS: Repun vetoketju unohtui puoliksi auki.

Mutta hän kantaa mielellään tavaroita paikasta toiseen.

Video: Austin, sanoit selvästi "Austin".

SS: Hän juttelee matkan päästä labran toisille bonoboille,

pitemmälle kuin ihminen kuulee.

Tässä on hänen sisarensa,

ja tämän ensi yritys ajaa golfvaunua.

Video: Näkemiin.

(Naurua)

SS: Hän pani kaasun pohjaan, mutta unohti ratin.

Hän vaihtaa pakilta eteenpäin

ja pikemminkin roikkuu ratissa kuin kääntää sitä.

(Naurua)

Meidän laillamme hän tietää kuvan esittävän itseään.

(Musiikkia)

Video: Kertoja: Kasvattamalla bonoboja yhteiskulttuurissa ihmisten kanssa

ja dokumentoimalla niiden kehitystä kaksi vuosikymmentä,

tiedemiehet tutkivat, miten voimakkaasti kulttuuri

(Naurua)

on saattanut vaikuttaa ihmisen evoluutioon.

Hänen nimensä on Nyota.

Swahilin kielellä "tähti".

(Musiikkia)

Panbanisha yrittää parturoida Nyotaa saksilla.

Vapaudessa bonobovanhemman tiedetään sukivan jälkikasvuaan.

Tässä Panbanisha käyttää saksia käsiensä sijasta

Nyotan sukimiseen.

Kerrassaan vaikuttavaa.

Käsien hienovaraista hallintaa vaaditaan

näin herkkien toimintojen suorittamiseen.

Nyota yrittää matkia Panbanishaa ja käyttää saksia itse.

Tajutessaan, että Nyota voisi satuttaa itseään,

Panbanisha ottaa, ihmisäitien tavoin,

varovasti sakset pois.

Nyt hän voi puhkaista sitkeän eläimen vuodan.

SS: Kanzi oppi tekemään kivityökaluja.

Video: Kanzi tekee nyt työkaluja,

ihan niin kuin esi-isämme ovat saattaneet tehdä niitä

2,5 miljoonaa vuotta sitten --

pitämällä kiviä molemmissa käsissä lyödäkseen niitä
vastakkain.

Hän on oppinut, että käyttämällä molempia käsiään

ja tähtäämällä tarkkaan kipakat iskunsa,

hän voi tehdä paljon suurempia ja terävämpiä kimpaleita.

Kanzi valitsee palasen, jonka uskoo riittävän teräväksi.

Sitkeää nahkaa on hankala leikata, jopa puukolla.

Kanzin käyttämä kivi on erittäin kovaa

ja omiaan työkalujen valmistukseen, mutta sen käsittely

vaatii suurta kätevyyttä.

Kanzin kivet ovat Etiopian Gonasta

ja samanlaisia kuin ne, joita afrikkalaiset esi-isämme

käyttivät 2,5 miljoonaa vuotta sitten.

Näitä kiviä Kanzi käytti,

tällaisia kappaleita hän sai aikaan .

Litteät ja terävät reunat ovat kuin veitsen terät.

Jos vertaa niitä esi-isiemme työkaluihin,

ne ovat silmiinpistävän samanlaisia kuin Kanzin.

Panbanisha kaipaa kävelylle metsään.

Hän tuijottelee jatkuvasti ikkunasta ulos.

Tässä on -- näytänpä jotakin, mitä emme arvanneet niiden tekevän.

Video: Panbanisha ei ole ulkoillut useampaan päivään.

SS: Tavallisesti puhun kielestä.

Video: Sitten Panbanisha tekee jotain odottamatonta.

SS: Mutta saatuani neuvon olla tekemättä tapani mukaan,

en ole kertonut, että näillä apinoilla on kieli.

Geometrinen kieli.

Video: Hän ottaa liidunpalan

ja alkaa kirjoittaa jotakin lattiaan.

Mitä hän riipustaa?

SS: Hän kertoo sen myös ääneen.

Nyt hän menee tohtori Suen luo ja alkaa taas kirjoittaa.

SS: Nämä ovat hänen näppäimistönsä symboleita.

(Musiikkia)

Ne puhuvat hänen koskettaessaan niitä.

Video: Panbanisha viestittää tri Suelle, mihin mieli tekee.

"A-kehikko" tarkoittaa mökkiä metsässä.

Verratkaa liitukirjoitusta näppäimistön leksigrammiin, kuvasymboliin.

Hän alkoi kirjoittaa metsässä leksigrammeja maahan.

SS (video): Oikein hyvä. Erinomaista, Panbanisha.

SS: Aluksi emme kunnolla tajunneet, mitä hän teki,

ennen kuin katsoimme sitä loitompaa eri suunnista.

Video: Myös tämä leksigrammi kuvaa paikkaa metsässä.

Kaareva viiva muistuttaa kovasti leksigrammia.

Panbanishan seuraava symboli tarkoittaa "panta".

Se viittaa pantaan, jota hänen on pidettävä ulkosalla.

SS: Se on perusvaatimus.

Video: Tämä symboli ei ole yhtä selkeä kuin toiset,

mutta näkee, että Panbanisha yrittää piirtää kaaren

ja useampia suoria viivoja.

Tutkijat alkoivat taltioida, mitä Panbanisha sanoi

kirjoittamalla leksigrammeja liidulla lattialle.

Panbanisha katseli.

Pian hänkin alkoi kirjoittaa.

Bonobon kyvyt ovat ällistyttäneet tiedemiehiä joka puolella maailmaa.

Miten ne kehittyivät?

SS (video): Havaitsimme, että tärkeintä

bonobojen kielenoppimiselle ei ole opetus.

On yksinkertaisesti käytettävä kieltä niiden ympärillä,

koska liikkeellepaneva voima kielenoppimisessa

on ymmärtää, mitä muut oppijalle tärkeät kumppanit sanovat.

Näillä edellytyksillä

kielen tuottamisen kyky

syntyy melko luonnollisesti ja mutkattomasti.

Haluamme luoda ympäristön, jossa bonobot

kuten kaikki niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevat --

haluamme luoda ympäristön, jossa niillä on hauskaa,

ja ympäristön, jossa toiset

ovat niille tärkeitä yksilöitä.

Kertoja: Tämä ympäristö tuo esille odottamattomia kykyjä

Kanzissa ja Panbanishassa.

Panbanisha nauttii huuliharpun soittamisesta,

kunnes nyt yhden vanha Nyota varastaa sen

ja kurkkii sitten äitinsä suuhun.

Tutkiiko hän, mistä ääni tuli?

Tri Sue uskoo, että on tärkeätä antaa tällaisen uteliaisuuden kukoistaa.

Tällä kertaa Panbanisha soittelee sähköpianoa.

Häntä ei pakotettu opettelemaan;

hän näki tutkijan soittavan pianoa ja innostui.

Tutkija: Anna mennä. Anna palaa. Minä kuuntelen.

Vedä taas se tosi nopea osa. Jee, juuri se.

Kertoja: Kanzi soittaa ksylofonia;

hän säestää innokkaasti kaksin käsin tri Suen laulua.

Kanzia ja Panbanishaa kannustaa

tämä ilontäyteinen ympäristö,

joka tukee näiden kulttuuritaipumusten esiinpuhkeamista.

(Naurua)

Tutkija: OK, iske mörköjen kimppuun. Tapa ne.

Nappaa kirsikatkin.

Nyt tarkkana, nyt pois niiden läheltä.

Nyt voit taas jahdata niitä. Heti perään.

Nyt pysy kaukana. Lähde pakoon.

Ala vetää. Juokse.

Nyt voidaan taas jahdata niitä. Iske kimppuun.

Voi ei!

Hyvä Kanzi. Oikein hyvä. Kiitos paljon.

Kertoja: Kuka meistä, bonobo tai ihminen, pystyy edes kuvittelemaan tätä?

SS: Meillä on kaksilajinen ympäristö,
jota kutsumme "panhomokulttuuriksi".

Me opettelemme astumaan niiden saappaisiin.

Opimme kommunikoimaan niiden kanssa,

todella korkeilla äänillä.

Opimme, että ne luultavasti käyttävät kieltä villissä luonnossa.

Ja ne yrittävät oppia meidän kaltaisiksemme.

Mielestämme se ei johdu biologiasta; se johtuu kulttuurista.

Käytämme työkaluja, teknologiaa ja kielitaitoa

yhdessä toisen lajin kanssa.

Kiitos.