#opendata

A short film about #opendata from the Open Knowledge Foundation. For more information, please see: opengovernmentdata.org.

Hallinnon avoimella datalla tarkoitetaan kaikkea tietoa, jota hallinto kerää lähtökohtaisesti omiin tarkoituksiinsa,

mutta jonka se sitten tarjoaa avoimesti muiden käytettäväksi heidän tarkoituksiinsa.

Se on hallinnon dataa, joka on avointa.

ja avoin tarkoittaa, että sitä saa kuka tahansa käyttää sellaisenaan, jatkojalostaa ja jakaa eteenpäin.

Aine McGuire: Avoimen datan liike toimii keinona muokata kansalaisten ja hallinnon välistä suhdetta

sellaiseksi, että kaikki tietävät,
mitä yhteiskunnassa on meneillään,

ja jos kaikki tietävät, mitä on meneillään,

on tasapuolinen yhteiskunnallinen
osallistuminen paljon helpompaa.

Chris Taggart: Elämäämme ohjaa yhä enemmän data, elämästämme kerätään yhä enemmän dataa.

Näin ollen, mikäli emme pääsisi näkemään tietoa,
jota meistä on kerätty,

missä asumme, kuka edustaa meitä,

tietoa yrityksistä, jotka harjoittavat liiketoimintaa hallinnon kanssa ja niin edelleen

olisi demokratia paljon heikommalla pohjalla.

Kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin hallinnosta,

joka on vain yksi osapuoli yhteiskunnassamme.

Olemme itse asiassa parhaillaan mittavan yhteiskunnallisen muutoksen, globaalin yhteiskunnallisen muutoksen taitekohdassa.

Yhdessä voimme muuttaa tapoja,
joilla yhteiskunta toimii.

Wikipedian tapaisten sivustojen
tai rakenteisten tietokantojen avulla

olemme jo muodostamassa maailmanlaajuista yleiskuvaa siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten voimme itse järjestäytyä yhteiskunnassa.

Olemme siis vasta suuren toimintapamuutoksen alussa...

Rufus Pollock: On kolme tapaa, joilla hallinnon avoin data voi parantaa maailmaa.

Ensinnäkin, se tarjoaa yrityksille, kansalaisille ja kansalaisjärjestöille

mahdollisuuksia tuottaa mielenkiintoisia, hyödyllisiä ja arvokkaita sovelluksia ja palveluja.

Toiseksi, minusta kyse on demokratiasta, kansalaisten osallistumisesta hallintoon ja hallinnon läpinäkyvyydestä,

jonka ansiosta voimme nähdä, mitä hallinnossa tehdään.

Ja kolmanneksi, miksei data olisi avointa?

Hallinnon datan avaamisesta
ei käytännössä aiheudu kustannuksia,

joten miksei siis avattaisi dataa,
joka on jo olemassa tai jota jo kerätään.

Tom Steinberg: Avoin data on tärkeää
monestakin syystä,

jotka ovat kaikki yhtä tärkeitä.

Meillä on mahdollisuus tuottaa taloudellista arvoa,

mikä on näinä vaikeina aikoina
päällimmäisenä monen mielessä.

Työpaikkojen ja yritysten syntyminen,

ja yritysten kannattavuuden parantuminen
lisäävät verotuloja.

Klassinen syy datan avaamiseen on myös se, että se voi tuoda näkyviin mahdollista korruptiota,

verovarojen väärinkäyttöä sekä epärehellistä ja laitonta toimintaa, jolla ei ole mitään tekemistä rahan kanssa,
mutta on jollain muulla tavalla valonarkaa.

Voimme odottaa, että syntyy yritystoimintaa,
jossa datalle tuotetaan lisäarvoa,

käyttämällä sitä erilaisissa sovelluksissa.

Kyse on tässäkin läpinäkyvyydestä,

mutta myös ihmisten voimaantumisesta
ja heidän mahdollisuuksistaan tehdä
omaan elämään liittyviä päätöksiä

pohjautuen tietoihin,
jotka eivät aiemmin olleet saatavilla.

Ja kyse on myös siitä, että organisaatiot, jotka tuottavat dataa, tehostavat omaa toimintaansa.

Rufus Pollock: Meillä on esimerkiksi käynnissä hanke nimeltä where does my money go.org,

joka havainnollistaa, mihin verovaroja käytetään. Pidän tätä erittäin tärkeänä asiana.

Olisi esimerkiksi mielenkiintoista tietää,
mihin tarkoitukseen suurin valtiolle
maksamani veroerä käytetään.

Ilman hallinnon avointa dataa
en osaisi vastata tähän kysymykseen.

Käytämme liittovaltion saastumistietoja
ja yhdistämme ne kartalla vaalipiiritietoihin

näyttääksemme kansalaiselle hänen
oman postinumeroalueensa tai häntä
muuten kiinnostavan alueen osalta

mitkä päästöjä tuottavat laitokset saastuttavat ympäristöä, miten ja millä päästöillä
ne saastuttavat ja kenen vaalipiirissä.

Näin kuka tahansa voi seurata
ympäristönsä saastumistasoa.

Tom Steinberg: MySociety rakentaa erilaisia kansalais- ja sosiaalisen median verkkosivustoja ja ylläpitää niitä.

Tarkoitan näillä sivustoja, jotka kertovat:

Kuka on kansanedustajani? Kuinka voin kirjoittaa hänelle? Mitä he puhuvat eduskunnassa? Kuinka he äänestävät? Mitä he tekevät verovaroillani?

Tämä siis demokratian osalta.

Kansalaissivustojen puolella rakennamme palveluja, jotka kertovat: "Miten voin saada
kotikatuni ongelmat ratkaistuksi?"

Miten saan hallinnolta tarvitsemaani tietoa?

Ja pian: "Kuinka saan kuljetus-
ja liikkumisongelmani ratkaistuiksi?"

David Eaves: Vancouverissa kaupungin jätteenkeräyksen aikataulu muuttuu yhtenään,

ja asukkaat unohtavat aina,
milloin heidän pitää viedä roskat ulos.

Nyt he voivat ilmoittautua verkkopalveluun,

ja me muistutamme heitä sähköpostiviestillä:
"Huomenna on jätteenkeräyspäiväsi".

Se on sovellus, johon tavallisetkin
kansalaiset ihastuvat nopeasti,

koska sillä on heille välitöntä käyttöä.

Ja kun asukkaat näkevät VanTrash -palvelun, he sanovat: "Ai tätä datan avaaminen tarkoittaakin."

Me vastaamme: "Kyllä", ja he sanovat: "Tällaisia me haluamme lisää elämäämme helpottamaan."

Euroopan unionin tasolla...

olisi todella mielenkiintoista jos voisimme saada
kaiken tämän datan yhteen paikkaan

niin että voimme tehdä tietohakuja
ja vertailla eri maiden tietoja keskenään.

Jack Thurston: Farmsubsidy.org -palvelussa

pyrimme yhdistämään eri jäsenmaiden maataloustukitietoja yhteen tietopalveluun

niin että kansalaiset voivat verkosta nähdä paitsi sen mitä heidän omassa maassaan tapahtuu,

myös mitä muissa maissa tapahtuu
ja tehdä vertailuja siitä, kuinka paljon
tukea maatilat saavat tukea eri puolilla EU:ta,

miten paljon kansalaiset maksavat tukijärjestelmän ylläpitämiseksi,

ja vertailla tätäkin eri maiden välillä.

Tämä tarjoaa aineksia eurooppalaiselle keskustelulle,
jota on syytä käydä,

koska kyse on eurooppalaisesta politiikastakin.

Erik Swanson: Yksi lempiesimerkeistäni siitä, miten Maailmanpankin dataa on hyödynnetty syntyi pian sen jälkeen, kun olimme avanneet tietokannat.

Saimme viestin ryhmältä, joka oli yksinkertaisesti ladannut koko tietokantamme itselleen

ja analysoinut, missä olivat datan puutteet

ja sen jälkeen tehnyt kartan, joka osoitti maakohtaisesti, indikaattorikohtaisesti ja vuosikohtaisesti

missä datan aukkopaikat olivat.

Se ei kertonut meille mitään uutta,

mutta se havainnollisti puutteet
ennennäkemättömällä tavalla

ja tietenkin teki ne julkisiksi niin,
että muutkin saattoivat nähdä ne.

Tarvitsemme avattua tietoa

ja tarvitsemme standardin, jonka mukaisena tieto tulisi avata, jotta voimme verrata eri lähteiden tietoja toisiinsa.

Ei riitä, että tiedämme Ugandassa ja Afganistanissa,

mihin Britannian kehitysyhteistyöministeriö
käyttää englantilaisia varoja,

mihin amerikkalaiset varat menevät, vaan miten
näiden kaikkien varojen käyttö vaikuttaa yhdessä.

Simon Parrish: Olemme käynnistäneet kehitysavun läpinäkyvyyttä parantavan
International Aid Transparency -aloitteen,

jossa laaditaan ohjeita siitä,
miten julkisen kehitysavun
läpinäkyvyyttä tulisi vahvistaa.

Tavoitteena on lisätä avunantajien vastuullisuutta sekä oman maan kansalaisten että veronmaksajien suuntaan

sekä monenlaisten sidosryhmien
suuntaan kehitysmaissa

aina viranomaisista kansalaisjärjestöihin
ja kansanedustajiin,

jotka kaikki haluavat tarkempaa tietoa
maahansa tulevasta kehitysavusta.

Tämän tiedon avoimuus ja saatavuus
antavat mahdollisuuden muuttaa radikaalisti tapoja,

joilla kehitysapua käytetään samalla
kun kehitysavun käyttöä tehostetaan.

Tiedon avoimuuden merkitys on siinä, että eri käyttäjäryhmät voivat käyttää dataa uudelleen eri tavoilla

ja tarjota sitä saataville muillekin
käyttäjäryhmille näiden tarvitsemassa muodossa.

Erik Swanson: Hans Roslingin kuplakaaviot,

Gapminder-ohjelmisto, jolla hän havainnollistaa
eri maiden kehitystä eri aikoina

käyttäen liikkuvia kuvioita...

Jo ennenkuin meidän datamme tuli saataville,
Hans käytti sitä Gapminder-kaavioissaan.

Ne ovat olleet tavattoman tehokkaita vahvistettaessa tietoisuutta kehitysmaakysymyksistä.

Tom Steinberg: Miten saadaan sellaisen maan hallinnon,
joka ei ole kiinnostunut datan avamisesta,

ymmärtämään, että asiaan kannattaa
uhrata aikaa, varoja ja vaivaa?

Mielestäni avainasia on esimerkin voima.

Toimivat esimerkit palveluista,
jotka ovat hyviä ja hyödyllisiä,

erityisesti sellaisia, joiden toiminta on helppo selittää, jotka tarjoavat ilmeistä hyötyä ja arvoa pikemmin kuin hyvin rajattuun käyttöön tarkoitetut palvelut....

David Eaves: Meillä on kolme tavoitetta.

Ensiksikin, auttaa rakentamaan avoimen datan yhteisöjä ympäri maailman niin moneen kaupunkiin kuin kiinnostuneita kaupunkeja löytyy.

Toiseksi: luokaamme ympäristö,
jossa poliitikot ja virkamiehet voivat tavata
datan avaamisesta välittäviä ihmisiä,

jotka toimivat asian hyväksi ja jotka näkevät, mitä kaikkea jännittävää maailmalla on käynnissä

ja näkevät, mitä muut jo tekevät
ja mitä hekin voisivat tehdä.

Kolmanneksi: rakentakaamme jotain uutta.

Yrittäkäämme saada yhteisöt itse tuottamaan jotakin,

koska mikään ei saa ihmisiä ymmärtämään avoimen datan merkitystä paremmin kuin se,
että he näkevät järisyttäviä visualisointeja,

jotka auttavat heitä ymmärtämään yhteisöään ennennäkemättömillä tavoilla.

Jack Thurston: Meidän tehtävämme on muistuttaa ihmisille, miten tärkeää on,

että heillä on pääsy tietoon siitä,
mitä heidän hallintonsa tekee,

tarkoittipa se toimittajien kannustamista kirjoittamaan artikkeleja, kansalaisjärjestöjen auttamista kampanjoinnissa avoimen tiedon puolesta

tai nettisovellusten tekemistä tavallisille kansalaisille, jotta nämä saavat paremmin verkosta tietoa siitä
mitä tapahtuu.

Meidän pitää pystyä osoittamaan, että maailma, jossa hallinnon data on avointa, on parempi kuin maailma, jossa se on suljettua.

On tavallista, että uusille teknologioille löytyy parasta käyttöä sovelluksista, jota kukaan ei tullut ajatelleeksikaan.

Otetaan esimerkiksi sähkö. Kun Faraday esitteli sitä 1820-luvulla Gladstonelle Royal Societyssä,

Gladstone sanoin Faradaylle:

On hienoa saada sammakonkoivet nytkähtelemään, mutta mitä hyötyä on sähköstä?

Faraday vastasi Gladstonelle:

No, mitä hyötyä on vauvasta?

Sekin kuitenkin kasvaa joksikin.

Mielestäni avoin data on tärkeää siksi, että elämme tiedon ja tietoyhteiskunnan aikakautta.

Sellaisen maailman avaininfrastruktuuria
ovat data ja tieto.

Ton Zijlstra: Ihmiset yrittävät tavallisesti
keksiä helppoja ratkaisuja

vaikeisiin ja monimutkaisinkiin ongelmiin.

Meidän on kuitenkin syytä käyttää elämäämme ja ympäristöämme koskevaa tietoa löytääksemme

ei niinkään helppoja, vaan käyttökelpoisia
ratkaisuja kohtaamiimme ongelmiin.