-
Oletko koskaan väitellyt ydinvoimasta?
-
Me olemme, ja totesimme sen olevan turhauttavaa ja sekavaa.
-
Joten yritetäänpä saada ote tästä aiheesta.
-
Kaikki alkoi 1940-luvulla.
-
Atomipommien aiheuttaman kauhun jälkeen
-
ydinvoima lupasi olla rauhallisempi tapa hyödyntää uutta tekniikkaa
-
ja auttaa maailman takaisin jaloilleen.
-
Kaikkien mielikuvitukset laukkasivat kovaa.
-
Tulisiko sähköstä ilmaista?
-
Voitaisiinko ydinvoiman avulla asuttaa Antarktis?
-
Tulisiko olemaan ydinvoimalla toimivia autoja, lentokoneita tai taloja?
-
Vaikutti siltä, että asiat olivat vain muutaman kovan työvuoden päässä todellisuudesta.
-
Yksi asia oli varma: tulevaisuus toimi atomitasolla.
-
Vain muutamaa vuotta myöhemmin ilmeni eräänlainen atomiajan krapula;
-
kun ilmeni, että ydinvoima oli paitsi monimutkaista, myös erittäin kallista.
-
Fysiikan muuttaminen käytännöksi vaikutti helpolta paperilla,
-
mutta olikin odotettua hankalampaa.
-
Lisäksi yritykset uskoivat ydinvoiman olevan riskialtis sijoituskohde
-
ja jatkoivat mieluummin kaasujen, hiilen ja öljyn kanssa.
-
Mutta oli myös monia, jotka eivät suostuneet hylkäämään
-
atomiajan ihmeitä; uutta ja jännittävää tekniikkaa,
-
uskomattoman halpaa sähköä,
-
riippumattomuutta öljy- ja kaasukaupasta,
-
ja, tietyissä tapauksissa, ydinaseiden havittelu
-
takasi vahvan motivaation työn jatkamiseen.
-
Ydinvoiman kulta-aika saapui lopulta 70-luvulla, kun
-
sota lähi-Idässä aiheutti öljyn hinnan kohoamisen maailmanlaajuisesti.
-
Nyt liiketoiminnallinen kiinnostus ja sijoittaminen kohosivat hämmästyttävää tahtia.
-
Yli puolet maailman ydinreaktoreista rakennettiin
-
vuosina 1970-1985.
-
Mutta millaisen reaktorin rakentaa, ottaen huomioon
-
monet eri vaihtoehdot?
-
Yllättäen altavastaava vaihtoehto voitti kisan:
-
kevytvesireaktori.
-
Se ei ollut kovin innovatiivinen eikä suosittu tiedepiireissä,
-
mutta sillä oli muutama valttikortti puolellaan:
-
Se oli olemassa oikeaan aikaan, se toimi, eikä ollut hirvittävän kallis.
-
Joten, mitä kevytvesireaktori tekee?
-
Sen toimintaperiaate on hämmentävän yksinkertainen:
-
se kuumentaa vettä keinotekoisella ketjureaktiolla.
-
Fissiohajoamisessa vapautuu miljoonia kertoja enemmän energiaa
-
kuin missään kemiallisessa reaktiossa.
-
Todella raskaita alkuaineita, kuten uraani-235,
-
pommitetaan neutroneilla.
-
Neutroni yhdistyy uraaniin, mutta lopputulos ei ole stabiili.
-
Useimmiten se hajoaa välittömästi kevyisiin, nopeasti liikkuviin aineisiin,
-
muutamiin vapaisiin neutroneihin, sekä säteilyenergiaan.
-
Säteily lämmittää ympäröivän veden, kun taas neutronit toistavat prosessia
-
muiden atomien kanssa, vapauttaen lisää neutroneita ja säteilyä
-
hallitussa ketjureaktiossa, joka eroaa paljolti nopeasta, tuhoisasta reaktiosta,
-
joka syntyy atomipommista.
-
Kevytvesireaktorissamme tarvitaan myös säätelyä neutroneiden energiaa varten.
-
Tavallinen vesi kelpaa hyvin, mikä on käytännöllistä, sillä vettä
-
käytetään turbiinien liikuttamiseen joka tapauksessa.
-
Kevytvesireaktorista tuli hallitseva, koska se on yksinkertainen ja halpa.
-
Kuitenkaan se ei ole turvallisin, tehokkain tai tekniikaltaan
-
kehittynein reaktorityyppi.
-
Ydinvoiman uusi tuleminen kesti tosin vain vuosikymmenen;
-
vuonna 1979, Three Mile Islandin ydinvoimala Penssylvaniassa
-
vältti nipin napin katastrofin sen ytimen sulaessa.
-
Vuonna 1986 Chernobylin onnettomuus uhkasi keski-Eurooppaa
-
säteilypilvellä, ja pitkäkestoinen Fukushiman onnettomuus vuonna 2011
-
synnytti uutta keskustelua ja uusia uhkakuvia.
-
Kun 80-luvulla 218 uutta reaktoria käynnistettiin,
-
niiden lukumäärä ja tuotanto-osuus maapallon energiasta on harventunut
-
80-luvun lopusta lähtien.
-
Joten, mikä on nykytilanne?
-
Nykyään ydinvoima tuottaa noin 10% maailman vaatimasta energiasta.
-
On olemassa 439 ydinreaktoria 31 valtiossa.
-
70 uutta reaktoria ovat valmisteilla vuonna 2015,
-
joista suurin osa nopeasti kasvavissa valtioissa.
-
Yhteensä 116 uutta reaktoria ovat suunnitteilla maailmanlaajuisesti.
-
Useimmat reaktorit valmistettiin yli 25 vuotta sitten melko vanhalla tekniikalla.
-
Yli 80% ovat kevytvesireaktorin muunnelmia.
-
Nyt monet valtiot kohtaavat valinnan paikan: kallis, ikääntyneiden
-
reaktoreiden vaihdanta uusilla, tehokkaammilla mutta vähemmän tutkituilla malleilla,
-
vai ydinvoimasta siirtyminen kohti uusia tai vanhoja energiamuotoja
-
erilaisilla kustannuksilla ja ympäristövaikutuksilla.
-
Joten, pitäisikö meidän käyttää ydinvoimaa?
-
Vastaan ja puolesta asettuvat argumentit julkistetaan ensi viikolla tällä kanavalla.
-
Tilaa, jotta et jäisi siitä paitsi!
-
Kanavallamme on uusi sponsori: Audible.com
-
Jos käytät linkkiä ,
-
voit saada ilmaisen äänikirjan ja tukea kanavaamme.
-
Videoidemme teko vaatii aikaa, ja käytämme siitä suuren osan
-
äänikirjojen parissa.
-
Suosittelemme erittäin viihdyttävänä kirjana
-
"Jäätäviin korkeuksiin" Jon Krakauerilta.
-
Hän on mahtava kirjoittaja, ja tarina on mukaansa tempaava ja tosi.
-
Mene linkistämme saadaksesi kirjan ilmaiseksi.
-
Kiitos Audiblelle saamastamme tuesta ja kiitos sinulle katsomisesta!
