Hans Rosling: Aasian nousu -- miten ja milloin

Nuorena vierailevana opiskelijana Intiassa Hans Rosling oivalsi ensi kertaa, että Aasialla oli kaikki mahdollisuudet vaatia takaisin paikkaansa maailman johtavana talousmahtina. TEDIndia-tapahtumassa hän havainnollistaa globaalia talouskasvua vuodesta 1858 alkaen ja ennustaa tarkan päivämäärän, jolloin Intia ja Kiina ohittavat USA:n.

Kauan, kauan sitten,

24-vuotiaana,

opiskelin St. John´s Medical Collegessa Bangaloressa.

Olin vierailevana opiskelijana kuukauden ajan

kansanterveyden kurssilla.

Se muutti maailmankuvani lopuksi elämääni.

Kurssi oli hyvä, mutta kurssin sisältö

sinällään ei muuttanut käsitystäni maailmasta.

Heräsin raakaan todellisuuteen

ensimmäisenä aamuna,

huomatessani, että intialaiset opiskelijat olivat minua parempia.

(Naurua)

Olin nimittäin opiskelijanörtti.

Rakastin tilastoja jo nuorena.

Opiskelin ahkerasti Ruotsissa.

Sijoituin tavallisesti käymieni kurssien ylimpään neljännekseen.

Mutta St. John´s -yliopistossa olin alimmassa neljänneksessä.

Tosiasia oli, että intialaiset opiskelijat

opiskelivat lujemmin kuin me ruotsalaiset.

He lukivat kurssikirjan kahdesti,

tai kolmesti, tai neljästi.

Ruotsissa luimme kirjan kertaalleen ja sitten painuimme juhlimaan.

(Naurua)

Ja minulle tuo,

tuo henkilökohtainen kokemus

oli elämäni ensimmäinen kerta,

jolloin siihenastinen maailmankuvani

muuttui.

Tajusin, että ehkä

länsimaailma ei tulekaan

ikuisesti hallitsemaan maailmaa.

Monilla teistä saattaa olla samankaltaisia henkilökohtaisia kokemuksia.

Kun tajusitte, että joku kohtaamanne henkilö

sai teidät muuttamaan käsitystänne maailmasta.

Syynä eivät ole tilastot, vaikka yritinkin tehdä niistä hupaisia.

Nyt aion,

tällä esiintymislavalla,

yrittää ennustaa, milloin tulee käymään niin --

että Aasia saa takaisin

hallitsevan asemansa

johtavana maanosana,

mikä se aiemmin oli, tuhansien vuosien ajan.

Ja teen sen

yrittämällä ennustaa tarkalleen,

minä vuonna

keskitulo henkeä kohden

Intiassa ja Kiinassa tulee saavuttamaan länsimaisen tason.

Enkä tarkoita kokonaistaloutta,

koska Intian talouden

kasvattaminen Yhdistyneen kuningaskunnan tasolle --

on helppo nakki miljardin ihmisen valtiolle.

Sen sijaan haluan selvittää, milloin keskipalkka,

jokaisen henkilökohtainen kuukausitulo,

Intiassa ja Kiinassa,

milloin se saavuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain tason?

Mutta aloitan historiallisesta taustasta.

Näette karttani, jos saan sen tänne ylös.

Aloittaisin vuodesta 1858.

1858 oli suuren teknologisen kehityksen vuosi

läntisessä maailmassa.

Sinä vuonna kuningatar Viktoria

pystyi, ensimmäistä kertaa, kommunikoimaan

presidentti Buchananin kanssa,

Atlantin poikki kulkeneen lennätinkaapelin kautta.

He käyttivät ensimmäisinä transatlanttista "Twitteriä".

(Naurua)

(Suosionosoituksia)

Olen pystynyt, tämän ihmeellisen Googlen ja Internetin kautta,

löytämään tekstin sähkeestä,

jolla presidentti Buchanan vastasi kuningatar Viktorialle.

Se päättyy näin: "Tämä sähkötyskoje

on fantastinen laite uskonnon,

sivistyksen, vapauden ja lain levittämiseen kaikkialle maailmaan."

Nuo ovat kauniita sanoja. Mutta heräsin pohtimaan,

mitä hän tarkoitti vapaudella, ja kenen vapaudella.

Ajatelkaamme sitä

katsellessamme laajempaa kuvaa maailmasta vuonna 1858.

Koska vuosi 1858

oli myös tärkeä vedenjakaja

Aasian historiassa.

1858 oli vuosi,

jolloin peloton kansannousu

Intian vierasta miehitysvaltaa vastaan

murskattiin brittiläisin voimin.

Ja Intia pysyi vielä 89 vuotta vieraan vallan alla.

Kiinalle vuosi 1858

tarkoitti brittijoukkojen voittoa Oopiumisodassa.

Se tarkoitti, että ulkomaalaisten, kuten sopimuksessa sanottiin,

sallittiin käydä kauppaa vapaasti Kiinassa.

Se tarkoitti kiinalaisten tavaroiden maksamista ooppiumilla.

Japanille vuosi 1858

oli vuosi, jolloin sen täytyi allekirjoittaa Harrisin sopimus

ja hyväksyä kaupankäynti USA:lle suotuisin ehdoin.

Heitä uhkasivat nuo mustat laivat,

jotka olivat olleet Tokion satamassa viimeisen vuoden ajan.

Mutta Japani, toisin kuin Intia ja Kiina,

säilytti kansallisen itsemääräämisoikeutensa.

Katsotaanpa, kuinka suuri merkitys sillä voi olla.

Näytän sen palauttamalla nämä kuplat

tänne Gapminder-kuvaajaan,

missä voitte nähdä jokaisen kuplan esittävän maata.

Kuplan koko esittää tässä asukaslukua.

Tällä akselilla on henkilökohtaisen tulon määrä dollareiksi muutettuna.

Ja tuolla akselilla on elinajanodote, ihmisten terveys.

Tuon tänne myös innovaation.

Olen muuttanut lasersäteen uudeksi

ekologiseksi, kierrätettäväksi versioksi täällä, vihreässä Intiassa.

(Suosionosoituksia)

Ja saamme varmaan nähdä...

Katsokaa, 1858, Intia oli tässä.

Kiina oli tässä, Japani oli tuossa,

Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta

olivat rikkaampina tuolla.

Käynnistän maailmani näin.

Intia ei ole aina ollut tällä tasolla.

Itse asiassa, historiallisissa asiakirjoissa,

satoja vuosia sitten oli aika,

jolloin tulo henkeä kohden Intiassa ja Kiinassa

oli jopa korkeampi kuin Euroopassa.

Mutta vuoteen 1850 mennessä ulkomainen hallinto oli jatkunut jo vuosikausia,

ja Intian teollisuus oli ajettu alas.

Voitte nähdä, että maat joiden talous oli kasvussa,

olivat Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Ne olivat myös, vuosisadan loppuun tultaessa, tervehtymässä,

ja Japani alkoi saada niitä kiinni.

Intia pyristeli täällä alhaalla.

Näettekö, miten se alkaa liikkua tuolla?

Mutta ilmiselvästi suveneriteetti oli hyväksi Japanille.

Tuossa Japani yrittelee ylemmäksi.

Ja nyt alkaa uusi vuosisata. Terveys kohenee,

Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat.

Mutta nyt varuillanne -- lähestymme ensimmäistä maailmansotaa.

Ensimmäinen maailmansota

aiheuttaa paljon kuolemaa ja taloudellisia ongelmia täällä.

Yhdistynyt kuningaskunta on menossa alaspäin.

Ja nyt tulee espanjantautikin.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ne kipuavat taas ylöspäin.

Yhä vieraan vallan alla ja ilman itsenäisyyttä,

Intia ja Kiina ovat alanurkassa.

Paljoakaan ei ole tapahtunut.

Niiden asukasluku on kasvanut, mutta paljon muuta ei ole tapahtunut.

Nyt 1930-luvulla, voitte nähdä,

että Japani on menossa kohti sota-aikaa,

jolloin elinajanodote on alhaisempi.

Toinen maailmansota oli Japanille todella kaamea paikka,

myös taloudellisesti.

Mutta he toipuivat melko nopeasti sodan jälkeen.

Liikumme kohti uutta maailmaa

Vuonna 1947 Intia lopulta

saavutti itsenäisyytensä.

He saattoivat nostaa Intian lipun salkoon ja tulla itsenäiseksi kansakunnaksi,

mutta hyvin suurissa vaikeuksissa tuolla alhaalla.

(Suosionosoituksia)

Vuonna 1949 näimme nykyaikaisen Kiinan synnyn,

maailmaa hämmästyttäneellä tavalla.

Ja mitä tapahtui?

Mitä tapahtuu itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen?

Voitte nähdä, että terveys alkoi parantua.

Lapset alkoivat käydä koulua.

Tuotettiin terveyspalveluja.

Tässä on "Suuri harppaus", jolloin Kiina putosi alaspäin.

Se johtui Mao Zedongin komentotaloudesta.

Kiina toipui. Sitten sanottiin:

"Ei enää koskaan typerää suunnitelmataloutta."

Mutta kiinalaiset nousivat tänne ylös, ja Intia yritti pysytellä mukana.

He tosiaan kuroivat etumatkaa kiinni.

Molemmissa maissa oli parempi terveystilanne,

mutta yhä matala elintaso.

Tulimme vuoteen 1978 ja Mao Zedong kuoli,

ja uusi heppu ilmestyi vasemmalta.

Sieltä tuli Deng Xiaoping.

Ja hän sanoi: "Ei ole väliä,

onko kissa valkea vai musta,

kunhan se pyydystää hiiriä."

Koska hiirten pyydystäminen

on molempien kissojen mielihalu.

Ja voitte nähdä kissat täällä,

Kiina ja Intia, halukkaina pyydystämään nuo hiiret tuolla, tietenkin.

Ne eivät päättäneet tyytyä pelkkään terveyteen ja koulutukseen,

vaan tavoittelivat myös talouskasvua.

Talousuudistus onnistui siellä.

Vuonna 92 Intia tekee oman talousuudistuksensa.

Ne etenevät melko lähellä toisiaan,

ja voitte nähdä, että yhtäläisyydet Intian ja Kiinan välillä,

ovat monin tavoin suuremmat kuin niiden eroavuudet.

Tässä ne painelevat eteenpäin. Saavatko ne saaliinsa kiinni?

Tämä on nykypäivän suuri kysymysmerkki.

Tässä ne ovat tänään.

Mitä se tarkoittaa, että --

(Suosionosoituksia)

keskiarvot tuolla -- tämä on Kiinan keskiarvo.

Jos jaan Kiinan osiin, katsokaapa,

Shanghai on jo ottanut kiinni.

Shanghai on jo perillä.

Se on terveempi kuin Yhdysvallat.

Mutta toisaalta, Guizhou, yksi köyhimmistä

maakunnista Kiinan sisällä, on tuolla.

Jos jaan Guizhoun kaupunki- ja maaseutualueisiin,

Guizhoun maaseutu asettuu tuonne alas.

Näette Kiinan valtavan epätasapainon,

keskellä nopeaa talouskasvua.

Jos katson myös Intiaa,

Intiassa vallitsee, itse asiassa, toisenlainen epätasapaino.

Maantieteellisten makroalueiden ero ei ole kovinkaan suuri.

Uttar Pradesh, osavaltioista suurin,

on köyhempi ja sen terveysolot ovat muuta Intiaa huonommat.

Kerala liitää tuolla ylhäällä,

vastaavalla terveystasolla kuin Yhdysvallat,

mutta taloudellisesti heikompana.

Ja tässä, Maharashtra, Mumbain kanssa,

puskee eteenpäin.

Intiassa suuret tasoerot ovat osavaltion sisällä

pikemminkin kuin osavaltioiden välillä.

Eikä se ole huono asia sinällään.

Jos epätasapainoa on paljon, makrotason vääristymät

voivat ajan oloon olla vaikeampia hoitaa,

kuin jos samalla alueella on kasvukeskus,

suhteellisen lähellä köyhien ihmisten asuinpaikkaa.

Ei, vieläkin yksi epäoikeudenmukaisuus. Katsokaa tuonne, Yhdysvallat.

(Naurua)

Voi ei, ne rikkoivat raamini.

Washinton DC murtautui ulos.

Ystäväni Gapminder-säätiössä halusivat minun näyttävän tämän,

koska Washingtonissa on uusi johtaja,

joka on todella huolissaan terveydenhoitojärjestelmästä.

Ja voin ymmärtää häntä, koska Washington DC

on niin rikas tuolla ylhäällä,

mutta siella ei olla yhtä terveitä kuin Keralassa.

Aika mielenkiintoista, vai kuinka?

(Suosionosoituksia)

Näen markkinaraon Keralalle,

auttaa Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmän korjaamisessa.

(Naurua)

(Suosionosoituksia)

Tässä meillä on koko maailma. Alhaalla on selitysteksti.

Näette molemmat jättiläiskissat täällä, puskemassa eteenpäin,

niiden välissä

ja niiden edellä,

on muodostumassa koko joukko maailmantalouksia,

joita Thomas Friedman ihan oikein kutsui "litteäksi maailmaksi".

Voitte nähdä, että terveyden ja koulutuksen osalta

suuri osa maailman väestöstä on edistymässä,

mutta Afrikassa ja muissa osissa,

kuten Guizhoun maaseudulla Kiinassa,

on vielä paljon ihmisiä, joilla on huono terveys ja alhaiset tulot.

Maailmassamme on valtavasti vääryyttä.

Mutta suurin osa maailmasta tässä keskellä pyrkii eteenpäin hyvin nopeasti.

Palataan ennusteisiini.

Milloin kiinniotto tapahtuu? Minun täytyy palata hyvin tuttuun esitykseen.

Näytän tulon henkeä kohden tällä akselilla,

köyhät täällä alhaalla, rikkaat tuolla ylhäällä.

Ja ajan täällä, vuodesta 1858 alkaen.

Pistän maailman liikkeelle.

Näemme mitä tulee tapahtumaan näille maille.

Huomaatte, että ulkoisen vallan alla,

kiinalaisten tulot itse asiassa pienenivät ja putosivat tänne intialaiselle tasolle.

Kun taas Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat rikastuvat rikastumistaan.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat on rikkaampi kuin Yhdistynyt kuningaskunta.

Mutta itsenäisyys on tulossa tässä.

Kasvu on alkamassa, talousuudistus.

Kasvu on nopeampaa, ja IMF:n arviosta

voitte nähdä, missä niiden oletetaan olevan vuonna 2014.

Nyt kysymys kuuluu: "Milloin kiinniotto tapahtuu?"

Katsokaa, katsokaa Yhdysvaltoja.

Voitteko nähdä kuplan?

Kuplat, eivät minun kuplani,

vaan talouden kuplat.

Tuo on IT-kupla. Tässä on Lehman Brothersin kynnys.

Huomaatte sen pudonneen tuonne alas.

Ja näyttää siltä, että toinenkin kivi on varmaan putoamassa tuonne.

Joten näille maille ei näytä käyvän tällä tavalla.

Ne näyttävät nöyrtyvän vaatimattomampaan kasvuun.

Ja kasvusta kiinnostuneet ihmiset

ovat kääntämässä katseensa Aasiaa kohden.

Vertaillaan Japaniin. Tässä Japani nousee.

Näin Japani teki sen.

Lisäämme sinne Japanin.

Epäilemättä nopea kiinniotto

voi tapahtua.

Näettekö mitä Japani teki tässä?

Japani teki näin, ennen lopullista kiinniottoa,

ja sitten se seuraa toisten rikkaiden maiden mukana.

Mutta todelliset ennusteet noille maille,

haluaisin esittää näin.

Voi käydä huonommin, voi käydä paremmin.

Ennustaminen on aina vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.

Historioitsijat kertovat, että on vielä vaikeampaa ennustaa menneisyyttä.

(Naurua)

Luulenpa olevani tässä hankalassa tilanteessa.

Tasa-arvon puute Kiinassa ja Intiassa

on mielestäni todella iso este,

koska kasvun ja vaurauden tuominen kaikille kansalaisille

on se, mikä luo kotimarkkinat,

se, millä vältetään sosiaalinen epävakaus,

ja se, mikä hyödyntää väestön

koko kapasiteetin.

Joten, sosiaalisia sijoituksia terveyteen, koulutukseen ja infrastruktuuriin,

ja sähköön tarvitaan kipeästi Intiassa ja Kiinassa.

Tunnette ilmastokysymyksen. Meillä on Intiassa erinomaisia asiantuntijoita,

jotka kertovat meille ilmaston olevan muuttumassa,

ja on ryhdyttävä toimiin,

muutoin Kiina ja Intia olisivat maat,

jotka kärsivät eniten ilmaston muuttumisesta.

Ja pidän Intiaa ja Kiinaa maailman parhaina yhteistyökumppaneina

hyvässä globaalissa ilmastopolitiikassa.

Mutta ne eivät aio maksaa siitä,

mitä toiset, joilla on enemmän rahaa,

ovat suurelta osin aiheuttaneet, ja siitä voin olla samaa mieltä.

Mutta todella huolissani olen sodasta.

Tulevatko aiemmin rikkaat maat todella hyväksymään

täysin erilaisen maailmantalouden,

ja vallan siirtymisen pois sieltä, missä se on ollut

viimeiset 50, 100, tai 150 vuotta,

takaisin Aasiaan?

Ja tuleeko Aasia olemaan kykenevä hoitamaan

uutta asemaansa johdossa,

mahtavimpana ja maailman hallitsijana?

Sotaa pitää aina välttää,

koska se vie aina ihmiskuntaa väärään suuntaan.

Jos nämä tasa-arvon puutteet, ilmasto ja sota voidaan välttää,

valmistautukaa oikeudenmukaiseen maailmaan.

Koska näin näyttää käyvän.

Ja se näkemys, jonka sain nuorena opiskelijana,

1972, että intialaiset voivat olla paljon parempia kuin ruotsalaiset,

on juuri tapahtumaisillaan.

Ja se tulee tapahtumaan tarkalleen

vuonna 2048

kesän jälkimmäisellä puoliskolla, heinäkuussa,

tarkemmin sanottuna, heinäkuun 27. päivänä.

(Suosionosoituksia)

Heinäkuun 27. päivänä, 2048

täytän 100 vuotta.

(Naurua)

Ja aion puhua

TEDIndia-tapahtuman 39. kokouksessa, ensimmäisessä istunnossa.

Varatkaa paikat ajoissa. Kiitoksia oikein paljon.

(Suosionosoituksia)