< Return to Video

Rajesh Rao: Indus-laakson kirjoituksen Rosettan kivi

  • 0:00 - 0:03
    Haluan aloittaa ajatuskokeella.
  • 0:04 - 0:07
    Kuvitelkaa aikaa 4000 vuoden kuluttua.
  • 0:07 - 0:09
    Tuntemaamme sivilisaatiota
  • 0:09 - 0:11
    ei enää ole --
  • 0:11 - 0:13
    ei kirjoja,
  • 0:13 - 0:16
    ei elektronisia laitteita,
  • 0:16 - 0:19
    ei Facebookia eikä Twitteriä.
  • 0:19 - 0:22
    Kaikki tieto englannin kielestä ja aakkosista
  • 0:22 - 0:24
    on kadonnut.
  • 0:24 - 0:26
    Kuvitelkaa arkeologeja
  • 0:26 - 0:28
    kaivelemassa jonkin kaupunkimme raunioita.
  • 0:28 - 0:30
    Mitähän he löytäisivät?
  • 0:30 - 0:33
    Ehkäpä suorakaiteen muotoisia muovinpaloja
  • 0:33 - 0:36
    outoine symboleineen.
  • 0:36 - 0:39
    Ehkä pyöreitä metallinpaloja.
  • 0:39 - 0:41
    Ehkä lieriön muotoisia purkkeja
  • 0:41 - 0:43
    symboleineen.
  • 0:43 - 0:46
    Jostain arkeologista saattaa tulla hetkessä julkkis
  • 0:46 - 0:48
    löytäessään --
  • 0:48 - 0:50
    jonnekin Pohjois-Amerikan vuoristoon hautautuneina --
  • 0:50 - 0:53
    samojen symbolien valtavia versioita.
  • 0:55 - 0:57
    Pohditaanpa,
  • 0:57 - 1:00
    mitä tällaiset löydöt kertoisivat meistä
  • 1:00 - 1:03
    ihmisille 4000 vuoden kuluttua.
  • 1:03 - 1:05
    Tämä ei ole vain hypoteettinen kysymys.
  • 1:05 - 1:08
    Itse asiassa juuri tällaiseen kysymykseen törmäämme
  • 1:08 - 1:11
    yrittäessämme ymmärtää Indus-laakson
  • 1:11 - 1:13
    4000 vuotta vanhaa sivilisaatiota.
  • 1:13 - 1:16
    Indus-sivilisaatio kukoisti suunnilleen samaan aikaan
  • 1:16 - 1:19
    kuin paremmin tunnetut Egyptin ja Mesopotamian sivilisaatiot,
  • 1:19 - 1:22
    mutta se oli itse asiassa näitä paljon suurempi.
  • 1:22 - 1:24
    Se käsitti noin
  • 1:24 - 1:26
    miljoonan neliökilometrin alueen:
  • 1:26 - 1:28
    nykyisen Pakistanin,
  • 1:28 - 1:30
    Luoteis-Intian
  • 1:30 - 1:32
    ja osia Afganistanista ja Iranista.
  • 1:32 - 1:34
    Kun kyseessä oli niin laaja sivilisaatio,
  • 1:34 - 1:38
    sieltä olettaisi löytyvän mahtavia hallitsijoita, kuninkaita
  • 1:38 - 1:41
    ja heitä ylistäviä valtavia monumentteja.
  • 1:41 - 1:43
    Itse asiassa
  • 1:43 - 1:45
    arkeologit eivät ole löytäneet mitään sellaista.
  • 1:45 - 1:48
    He ovat löytäneet tällaisia pikkuesineitä.
  • 1:48 - 1:51
    Tässä esimerkki yhdestä niistä.
  • 1:51 - 1:53
    Tietysti tämä on jäljennös.
  • 1:53 - 1:56
    Mutta kuka tämä henkilö on?
  • 1:56 - 1:58
    Kuningas, jumala?
  • 1:58 - 2:00
    Pappi?
  • 2:00 - 2:02
    Vaiko ihan tavallinen
  • 2:02 - 2:04
    ihminen?
  • 2:04 - 2:06
    Sitä ei tiedetä.
  • 2:06 - 2:09
    Mutta Induksen ihmisiltä jäi myös esineitä, joissa oli kirjoitusta.
  • 2:09 - 2:11
    Ei muoviläpyköitä,
  • 2:11 - 2:14
    vaan kivisinettejä, kuparilaattoja
  • 2:14 - 2:16
    ja keramiikkaa sekä yllättävästi
  • 2:16 - 2:18
    yksi iso merkkikilpi,
  • 2:18 - 2:20
    hautautuneena kaupungin portin lähelle.
  • 2:20 - 2:22
    Ei tiedetä, lukeeko siinä Hollywood,
  • 2:22 - 2:24
    tai edes Bollywood.
  • 2:24 - 2:26
    Tosiasiassa yhdenkään esineen
  • 2:26 - 2:28
    sanomaa ei ymmärretä.
  • 2:28 - 2:31
    Siksi, ettei Indus-kirjoitusta ole kyetty tulkitsemaan.
  • 2:31 - 2:33
    Kaikkien näiden symbolien merkitys on avaamatta.
  • 2:33 - 2:36
    Yleensä symbolit esiintyvät sineteissä.
  • 2:36 - 2:38
    Tuolla näkyy yksi sellainen.
  • 2:38 - 2:41
    Neliönmuotoisessa esineessä on yksisarvista muistuttava eläin.
  • 2:41 - 2:43
    Se on upeaa taidetta.
  • 2:43 - 2:45
    Kuinka suureksi luulette sitä?
  • 2:45 - 2:47
    Näin suureksi?
  • 2:47 - 2:49
    Tai ehkä näin suureksi?
  • 2:49 - 2:51
    Katsokaapa.
  • 2:52 - 2:55
    Tässä on yhden sinetin jäljennös.
  • 2:55 - 2:57
    Sen koko on vain noin 3 cm x 3 cm --
  • 2:57 - 2:59
    aika pieni.
  • 2:59 - 3:01
    Mihin näitä käytettiin?
  • 3:01 - 3:04
    Tiedetään, että niitä käytettiin savimerkkien painantaan,
  • 3:04 - 3:07
    kiinnitettäviksi tavaranippuihin, jotka lähetettiin paikasta toiseen.
  • 3:07 - 3:10
    Tiedättehän lähetysluettelot FedEx-laatikoissa?
  • 3:10 - 3:13
    Merkkejä käytettiin samanlaisten lähetyslistojen tekemiseen.
  • 3:13 - 3:16
    Joutuu kysymään, mitä näiden esineiden
  • 3:16 - 3:18
    teksti sisälsi.
  • 3:18 - 3:20
    Mahdollisesti lähettäjän nimen
  • 3:20 - 3:22
    tai tietoa lähetettävistä tavaroista --
  • 3:22 - 3:25
    varmaa tietoa ei ole.
  • 3:25 - 3:27
    Kysymykseen vastaaminen vaatii kirjoituksen tulkitsemisen.
  • 3:27 - 3:29
    Kirjoituksen tulkinta
  • 3:29 - 3:31
    ei ole pelkkä älyllinen pulma;
  • 3:31 - 3:33
    siitä on tullut kysymys,
  • 3:33 - 3:35
    joka on lujasti kietoutunut
  • 3:35 - 3:38
    Etelä-Aasian politiikkaan ja kulttuurihistoriaan.
  • 3:38 - 3:41
    Kirjoitus on itse asiassa tullut kiistakapulaksi
  • 3:41 - 3:43
    kolmen eri ihmisryhmän välille.
  • 3:43 - 3:45
    Ensiksi ryhmä ihmisiä
  • 3:45 - 3:47
    uskoo intohimoisesti,
  • 3:47 - 3:49
    ettei Indus-kirjoitus
  • 3:49 - 3:51
    edusta kieltä lainkaan.
  • 3:51 - 3:53
    Nämä ihmiset uskovat, että symbolit
  • 3:53 - 3:56
    muistuttavat kovasti liikennemerkkien symboleita
  • 3:56 - 3:59
    tai kilpien tunnuskuvia.
  • 3:59 - 4:01
    Toinen ihmisryhmä
  • 4:01 - 4:04
    uskoo Indus-kirjoituksen edustavan indoeurooppalaista kieltä.
  • 4:04 - 4:06
    Kun tarkastelee nyky-Intian karttaa,
  • 4:06 - 4:09
    huomaa useimpien Pohjois-Intiassa puhuttavista kielistä
  • 4:09 - 4:12
    kuuluvan indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
  • 4:12 - 4:14
    Jotkut siis uskovat Indus-kirjoituksen
  • 4:14 - 4:17
    edustavan sanskritin tapaista muinaista indoeurooppalaista kieltä.
  • 4:17 - 4:19
    Kolmas ryhmä
  • 4:19 - 4:22
    uskoo Induksen asukkaiden
  • 4:22 - 4:25
    olleen nykyään Etelä-Intiassa asuvien ihmisten esi-isiä.
  • 4:25 - 4:27
    Ryhmä uskoo Indus-kirjoituksen
  • 4:27 - 4:29
    edustavan dravidakielten
  • 4:29 - 4:31
    muinaista muotoa.
  • 4:31 - 4:34
    Monet Etelä-Intian nykykielet kuuluvat tähän kielikuntaan.
  • 4:34 - 4:36
    Tämän teorian kannattajat
  • 4:36 - 4:39
    viittaavat pieneen dravidakieliseen saarekkeeseen pohjoisessa,
  • 4:39 - 4:41
    oikeastaan Afganistanin lähellä,
  • 4:41 - 4:44
    ja he väittävät, että joskus menneisyydessä
  • 4:44 - 4:47
    dravidakieliä puhuttiin kaikkialla Intiassa,
  • 4:47 - 4:49
    ja tämän mukaan
  • 4:49 - 4:52
    Indus-sivilisaatio kuulunee myös dravida-yhteisöön.
  • 4:52 - 4:55
    Mikä näistä hypoteeseista on tosi?
  • 4:55 - 4:57
    Sitä ei tiedetä, mutta jos kirjoituksen avain löydettäisiin,
  • 4:57 - 4:59
    saataisiin ehkä vastaus.
  • 4:59 - 5:01
    Mutta kirjoituksen tulkitseminen on kova haaste.
  • 5:01 - 5:03
    Ensinnäkin puuttuu Rosettan kivi.
  • 5:03 - 5:05
    En tarkoita softaa;
  • 5:05 - 5:07
    tarkoitan muinaisjäännöstä,
  • 5:07 - 5:09
    jossa on sama sisältö
  • 5:09 - 5:12
    sekä tunnetulla että tuntemattomalla kirjoituksella.
  • 5:12 - 5:15
    Sellaista artefaktia ei Indus-kirjoitukselle ole löytynyt.
  • 5:15 - 5:18
    Ei edes tiedetä, mitä kieltä induslaiset puhuivat.
  • 5:18 - 5:20
    Mikä pahinta,
  • 5:20 - 5:22
    useimmat löydetyt tekstit ovat perin lyhyitä.
  • 5:22 - 5:24
    Kuten esitin, tavallisesti tekstit ovat sineteissä,
  • 5:24 - 5:26
    jotka ovat hyvin, hyvin pieniä.
  • 5:26 - 5:28
    Näiden valtavien vastusten takia
  • 5:28 - 5:30
    voisi piinata itseään kysymyksellä,
  • 5:30 - 5:33
    onko Indus-kirjoituksen tulkitseminen koskaan mahdollista.
  • 5:33 - 5:35
    Puheeni loppuosassa
  • 5:35 - 5:37
    kerron, kuinka lakkasin huolehtimasta
  • 5:37 - 5:39
    ja opin rakastamaan Indus-kirjoituksen haastetta.
  • 5:39 - 5:42
    Indus-kirjoitus on kiehtonut mieltäni
  • 5:42 - 5:44
    aina siitä lähtien, kun luin siitä koulussa.
  • 5:44 - 5:46
    Mikä siinä viehätti?
  • 5:46 - 5:50
    Se on viimeinen merkittävä muinainen tulkitsematon kieli.
  • 5:50 - 5:53
    Urallani päädyin laskennalliseksi neurotietelijäksi,
  • 5:53 - 5:55
    joten päivätyökseni
  • 5:55 - 5:57
    luon tietokonemalleja aivoista
  • 5:57 - 6:00
    pyrkiessäni ymmärtämään, kuinka aivot tekevät ennusteita,
  • 6:00 - 6:02
    kuinka aivot tekevät päätöksiä,
  • 6:02 - 6:04
    kuinka aivot oppivat jne.
  • 6:04 - 6:07
    Vuonna 2007 jouduin taas tekemisiin Indus-kirjoituksen kanssa.
  • 6:07 - 6:09
    Se tapahtui Intiassa
  • 6:09 - 6:11
    saadessani hienon tilaisuuden
  • 6:11 - 6:13
    tavata intialaisia tieteilijöitä,
  • 6:13 - 6:16
    jotka käyttivät tietokonemalleja kirjoituksen analysointiin.
  • 6:16 - 6:18
    Silloin tajusin,
  • 6:18 - 6:21
    saaneeni tilaisuuden yhteistyöhön näiden tieteilijöiden kanssa,
  • 6:21 - 6:23
    ja siihen tilaisuuteen tarrasin kiinni.
  • 6:23 - 6:25
    Haluaisin kuvailla joitakin saamistamme tuloksista.
  • 6:25 - 6:28
    Tai oikeastaan voisimme yhdessä purkaa tekstiä.
  • 6:28 - 6:30
    Valmiina?
  • 6:30 - 6:33
    Ensiksi on yritettävä ratkaista vielä tulkitsemattoman tekstin
  • 6:33 - 6:35
    kirjoitussuunta.
  • 6:35 - 6:38
    Näissä kahdessa tekstissä on joitain symboleja.
  • 6:38 - 6:40
    Voitteko kertoa,
  • 6:40 - 6:43
    kulkeeko kirjoitus vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle?
  • 6:43 - 6:46
    Miettikää pari sekuntia.
  • 6:46 - 6:49
    OK. Oikealta vasemmalle, montako?
  • 6:49 - 6:51
    OK. Vasemmalta oikealle?
  • 6:51 - 6:53
    Miltei 50/50. OK.
  • 6:53 - 6:55
    Vastaus:
  • 6:55 - 6:57
    jos katsoo tekstien vasenta puolta,
  • 6:57 - 7:00
    voi huomata merkkien pakkautumisen.
  • 7:00 - 7:02
    ja kirjurilta näyttää 4000 vuotta sitten
  • 7:02 - 7:04
    oikealta vasemmalle kirjoittaessaan
  • 7:04 - 7:06
    loppuneen tila.
  • 7:06 - 7:08
    Merkit täytyi sulloa pieneen tilaan.
  • 7:08 - 7:10
    Yksi merkeistä on myös yläpuolisen tekstin alla.
  • 7:10 - 7:12
    Tämä vihjaa kirjoituksen kulkeneen
  • 7:12 - 7:14
    mahdollisesti oikealta vasemmalle.
  • 7:14 - 7:16
    Yksi tärkeimmistä tiedoistamme on,
  • 7:16 - 7:19
    että kirjoitussuunta on kielellisen kirjoituksen avainasia.
  • 7:19 - 7:21
    Indus-kirjoituksessa on
  • 7:21 - 7:23
    tämä erityisominaisuus.
  • 7:23 - 7:25
    Mitä muita kielen ominaisuuksia kirjoituksessa on?
  • 7:25 - 7:27
    Kielissä on rakennemalleja.
  • 7:27 - 7:29
    Jos aloitetaan q-kirjaimella,
  • 7:29 - 7:32
    minkä kirjaimen ennustaisitte tulevan seuraavaksi?
  • 7:32 - 7:34
    Useimmat sanoivat u, mikä on oikein.
  • 7:34 - 7:36
    Jos pyytäisin vielä seuraavaa kirjainta,
  • 7:36 - 7:38
    mikähän se olisi?
  • 7:38 - 7:41
    Mieleen tulee useampia. Se voisi olla e, i tai a.
  • 7:41 - 7:44
    mutta ei varmaankaan b, c tai d?
  • 7:44 - 7:47
    Indus-kirjoituksessa on samankaltaisia malleja.
  • 7:47 - 7:50
    Monet tekstit alkavat tällä timantin muotoisella symbolilla.
  • 7:50 - 7:52
    Tätä puolestaan seuraa usein
  • 7:52 - 7:54
    lainausmerkin kaltainen symboli.
  • 7:54 - 7:56
    Tämä muistuttaa kovasti q ja u -esimerkkiä.
  • 7:56 - 7:58
    Tätä symbolia voivat puolestaan seurata
  • 7:58 - 8:01
    kalaa muistuttavat ja jotkut muut merkit,
  • 8:01 - 8:03
    mutta eivät koskaan alla olevat muut merkit.
  • 8:03 - 8:05
    Lisäksi jotkut merkit sijaitsevat
  • 8:05 - 8:07
    todella usein tekstin lopussa,
  • 8:07 - 8:09
    kuten tämä ruukun muotoinen merkki.
  • 8:09 - 8:11
    Itse asiassa tämä merkki sattuu olemaan
  • 8:11 - 8:13
    kirjoituksen yleisin merkki.
  • 8:13 - 8:16
    Näistä malleista saimme seuraavan idean.
  • 8:16 - 8:18
    Syötimme tietokoneelle
  • 8:18 - 8:20
    nämä mallit
  • 8:20 - 8:23
    ja olemassa olevat tekstit.
  • 8:23 - 8:25
    Tietokone oppi tilastollisen mallin
  • 8:25 - 8:27
    usein yhdessä esiintyvistä symboleista
  • 8:27 - 8:29
    ja usein toisiaan seuraavista symboleista.
  • 8:29 - 8:31
    Tietokonemallia
  • 8:31 - 8:34
    voimme testata pääasiassa kyselemällä siltä.
  • 8:34 - 8:36
    Voimme tarkoituksellisesti poistaa symboleja
  • 8:36 - 8:39
    ja pyytää sitä ennustamaan puuttuvat symbolit.
  • 8:39 - 8:42
    Tässä esimerkkejä.
  • 8:45 - 8:47
    Tätä voisi ehkä pitää
  • 8:47 - 8:49
    muinaisaikojen
  • 8:49 - 8:52
    Onnenpyörä-pelinä.
  • 8:53 - 8:55
    Tietokone
  • 8:55 - 8:57
    onnistui 75-prosenttisesti
  • 8:57 - 8:59
    ennustamaan oikean symbolin.
  • 8:59 - 9:01
    Muissa tapauksissa
  • 9:01 - 9:04
    oikea vastaus oli tyypillisesti toiseksi tai kolmanneksi paras veikkaus.
  • 9:04 - 9:06
    Tästä erityismenettelystä
  • 9:06 - 9:08
    on myös käytännön hyötyä.
  • 9:08 - 9:10
    Monet tekstit ovat vaurioituneet.
  • 9:10 - 9:12
    Tässä esimerkki yhdestä.
  • 9:12 - 9:15
    Tietokonemallin avulla voidaan pyrkiä täydentämään teksti
  • 9:15 - 9:17
    ja saamaan paras ennuste.
  • 9:17 - 9:20
    Tässä on esimerkki ennustetusta symbolista.
  • 9:20 - 9:22
    Tästä voisi olla paljon hyötyä, kun pyritään avaamaan kirjoitusta
  • 9:22 - 9:25
    luomalla lisää analysoitavaa dataa.
  • 9:25 - 9:28
    Tässä vielä toinen esimerkki tetokonemallin käytöstä.
  • 9:28 - 9:30
    Kuvitelkaa apina
  • 9:30 - 9:32
    näppäimistön ääreen.
  • 9:32 - 9:35
    Tulos voisi olla tällainen umpimähkäinen kirjainhässäkkä.
  • 9:35 - 9:37
    Satunnaisella kirjainsotkulla
  • 9:37 - 9:39
    sanotaan olevan suuri entropia.
  • 9:39 - 9:41
    Se on fysiikan ja informaatioteorian termi.
  • 9:41 - 9:44
    Mutta pitäkää sitä vain summittaisena kirjainseoksena.
  • 9:44 - 9:48
    Kuinka moni on läikyttänyt kahvia näppäimistölle?
  • 9:48 - 9:50
    Näppäimistönne on ehkä jumiutunut --
  • 9:50 - 9:53
    sama symboli toistuu yhä uudelleen.
  • 9:53 - 9:56
    Tällaisella jaksolla sanotaan olevan hyvin pieni entropia,
  • 9:56 - 9:58
    koska kaikki vaihtelu puuttuu.
  • 9:58 - 10:01
    Toisaalta, kielellä on keskitason entropia;
  • 10:01 - 10:03
    se ei ole liian jähmeä,
  • 10:03 - 10:05
    eikä liian satunnainen.
  • 10:05 - 10:07
    Entä Indus-kirjoitus?
  • 10:07 - 10:11
    Tämä kaavio kuvaa monien merkkiryppäiden entropiaa.
  • 10:11 - 10:13
    Ihan ylimpänä on täysin sattumanvarainen merkkisarja,
  • 10:13 - 10:15
    summittainen kirjainten sekoitus --
  • 10:15 - 10:17
    huomiota herättää, että siellä ovat myös
  • 10:17 - 10:20
    ihmisen genomin DNA-jakso ja instrumentaalimusiikki.
  • 10:20 - 10:22
    Ne molemmat ovat hyvin, hyvin joustavia,
  • 10:22 - 10:24
    mistä johtuen ne ovat aivan yläasteikolla.
  • 10:24 - 10:26
    Asteikon alapäässä on
  • 10:26 - 10:28
    pelkkien a-kirjainten jähmeä jakso
  • 10:28 - 10:30
    sekä tietokoneohjelma,
  • 10:30 - 10:32
    tällä kertaa Fortran-kielinen,
  • 10:32 - 10:34
    joka noudattaa todella tiukkoja sääntöjä.
  • 10:34 - 10:36
    Kielelliset kirjoitukset
  • 10:36 - 10:38
    sijaitsevat keskiasteikolla.
  • 10:38 - 10:40
    Entäpä Indus-kirjoitus?
  • 10:40 - 10:42
    Indus-kirjoituksen huomattiin
  • 10:42 - 10:44
    todellakin sijoittuvan kielellisten kirjoitusten joukkoon.
  • 10:44 - 10:46
    Kun tulos julkistettiin,
  • 10:46 - 10:49
    se oli hyvin kiistanalainen.
  • 10:49 - 10:52
    Jotkut nostivat kauhean älämölön,
  • 10:52 - 10:54
    ja he olivat niitä, jotka uskoivat,
  • 10:54 - 10:57
    että Indus-kirjoitus ei edusta kieltä.
  • 10:57 - 10:59
    Aloin saada jopa vihapostia.
  • 10:59 - 11:01
    Oppilaani kehottivat
  • 11:01 - 11:04
    minua harkitsemaan vakavasti suojelun hankkimista.
  • 11:04 - 11:06
    Kuka olisi uskonut,
  • 11:06 - 11:08
    että tulkitseminen voisi olla vaarallinen ammatti?
  • 11:08 - 11:10
    Mitä tämä tulos todella osoittaa?
  • 11:10 - 11:12
    Sen, että Indus-kirjoituksella
  • 11:12 - 11:14
    on tärkeä kielellinen ominaisuus.
  • 11:14 - 11:16
    Vanhan sanonnan mukaan,
  • 11:16 - 11:18
    jos se näyttää kielelliseltä kirjoitukselta
  • 11:18 - 11:20
    ja toimii kuin kielellinen kirjoitus,
  • 11:20 - 11:23
    niin ollaan ehkä tekemisissä kielellisen kirjoituksen kanssa.
  • 11:23 - 11:25
    Mitä muu todistaa,
  • 11:25 - 11:27
    että kirjoitus voisi todella koodata kieltä?
  • 11:27 - 11:30
    Kielelliset kirjoitukset voivat itse asiassa koodata useita kieliä.
  • 11:30 - 11:33
    Esimerkiksi tässä sama lause on kirjoitettu
  • 11:33 - 11:35
    englanniksi ja hollanniksi
  • 11:35 - 11:37
    samoja aakkosia käyttäen.
  • 11:37 - 11:40
    Jos osaa vain englantia,
  • 11:40 - 11:42
    ja saa eteensä sanoja hollanniksi,
  • 11:42 - 11:44
    voi todeta, että sanat sisältävät
  • 11:44 - 11:46
    hyvin epätavallisia malleja.
  • 11:46 - 11:48
    Jokin ei täsmää,
  • 11:48 - 11:51
    ja voi väittää, etteivät sanat luultavasti ole englantia.
  • 11:51 - 11:53
    Samaa sattuu Indus-kirjoituksessa.
  • 11:53 - 11:55
    Tietokone löysi useita tekstejä --
  • 11:55 - 11:57
    kaksi niistä tässä --
  • 11:57 - 11:59
    joiden mallit ovat hyvin epätavalliset.
  • 11:59 - 12:01
    Esimerkiksi ensimmäinen teksti:
  • 12:01 - 12:04
    siinä on kannun muotoisen merkin kahdennus.
  • 12:04 - 12:06
    Tämä merkki on yleisin
  • 12:06 - 12:08
    Indus-kirjoituksessa,
  • 12:08 - 12:10
    ja vain tässä tekstissä
  • 12:10 - 12:12
    se esiintyy kahdentuneena.
  • 12:12 - 12:14
    Mistä tämä johtuu?
  • 12:14 - 12:17
    Palasimme tutkimaan, mistä kyseiset tekstit löydettiin,
  • 12:17 - 12:19
    ja kävi ilmi, että ne löydettiin
  • 12:19 - 12:21
    hyvin, hyvin kaukana Indus-laaksosta.
  • 12:21 - 12:24
    Ne löydettiin nykyisestä Irakista ja Iranista.
  • 12:24 - 12:26
    Miksi ne löydettiin sieltä?
  • 12:26 - 12:28
    En ole kertonut,
  • 12:28 - 12:30
    että induslaiset olivat hyvin, hyvin yritteliäitä.
  • 12:30 - 12:33
    He tekivät kauppaa melko kaukana omasta asuinpaikastaan.
  • 12:33 - 12:36
    Tässä tapauksessa he matkasivat meritse
  • 12:36 - 12:39
    aina Mesopotamiaan asti, nykyiseen Irakiin.
  • 12:39 - 12:41
    Näyttää siltä,
  • 12:41 - 12:44
    että Indus-kauppiaat
  • 12:44 - 12:47
    käyttivät kirjoitustaan vieraan kielen kirjoittamiseen.
  • 12:47 - 12:49
    Aivan kuin esimerkissä englannista ja hollannista.
  • 12:49 - 12:51
    Se selittäisi oudot mallit,
  • 12:51 - 12:54
    jotka poikkeavat suuresti Indus-laakson alueelta löydettyjen
  • 12:54 - 12:57
    tekstien malleista.
  • 12:57 - 12:59
    Voisi ajatella, että samaa kirjoitusta, Indus-kirjoitusta,
  • 12:59 - 13:02
    voitiin käyttää eri kielten kirjoittamiseen.
  • 13:02 - 13:05
    Tähänastiset tuloksemme viittaavat päätelmään,
  • 13:05 - 13:08
    että Indus-kirjoitus luultavasti edustaa kieltä.
  • 13:08 - 13:10
    Jos näin on,
  • 13:10 - 13:12
    miten symbolit tulkitaan?
  • 13:12 - 13:14
    Se on seuraava suuri haasteemme.
  • 13:14 - 13:16
    Huomaatte, että monet symbolit
  • 13:16 - 13:18
    näyttävät ihmisten, hyönteisten,
  • 13:18 - 13:21
    kalojen ja lintujen kuvilta.
  • 13:21 - 13:23
    Useimmat muinaiset kirjoitukset
  • 13:23 - 13:25
    käyttävät kuva-arvoitusten periaatetta,
  • 13:25 - 13:28
    käyttäen kuvia edustamaan sanoja.
  • 13:28 - 13:31
    Tässä on esimerkkisana.
  • 13:31 - 13:33
    Voiko sen kirjoittaa kuvin?
  • 13:33 - 13:35
    Muutama sekunti miettimisaikaa.
  • 13:35 - 13:37
    Selvisikö?
  • 13:37 - 13:39
    OK. Hyvä.
  • 13:39 - 13:41
    Tässä minun ratkaisuni.
  • 13:41 - 13:43
    Voisi käyttää mehiläisen kuvaa ja sen jälkeistä lehden kuvaa --
  • 13:43 - 13:45
    josta muodostuu "belief".
  • 13:45 - 13:47
    Muitakin ratkaisuja voisi olla.
  • 13:47 - 13:49
    Indus-kirjoituksen kohdalla
  • 13:49 - 13:51
    ongelma on päinvastainen.
  • 13:51 - 13:54
    Täytyy keksiä kutakin kuvaa vastaavat äänteet,
  • 13:54 - 13:56
    jotta koko kuvasarja saa merkityksen.
  • 13:56 - 13:59
    Tämä muistuttaa ristisanatehtävää,
  • 13:59 - 14:02
    mutta tämä on kaikkien ristisanatehtävien äiti,
  • 14:02 - 14:06
    koska panokset ovat niin kovat, jos ratkaisu löytyy.
  • 14:06 - 14:09
    Kollegani Iravatham Mahadevan ja Asko Parpola
  • 14:09 - 14:11
    ovat edistäneet tämän erityisongelman ratkaisua.
  • 14:11 - 14:13
    Annan lyhyen esimerkin Parpolan työstä.
  • 14:13 - 14:15
    Tässä on todella lyhyt teksti.
  • 14:15 - 14:18
    Siihen kuuluu seitsemän pystyviivaa ennen kalannäköistä merkkiä.
  • 14:18 - 14:20
    Muistutan, että näitä sinettejä käytettiin
  • 14:20 - 14:22
    painettaessa savimerkkejä,
  • 14:22 - 14:24
    jotka kiinnitettiin tavaranippuihin,
  • 14:24 - 14:27
    joten on todennäköistä, että ainakin jotkut merkeistä
  • 14:27 - 14:29
    sisältävät kauppiaiden nimiä.
  • 14:29 - 14:31
    Käy ilmi, että vanhan intialaisen
  • 14:31 - 14:33
    tradition mukaan
  • 14:33 - 14:35
    nimet perustuvat horoskooppeihin
  • 14:35 - 14:38
    ja synnyinhetken tähtikuvioihin.
  • 14:38 - 14:40
    Dravidakielissä
  • 14:40 - 14:42
    kala-sana on "meen",
  • 14:42 - 14:45
    joka sattuu kuulostaamaan ihan tähti-sanalta.
  • 14:45 - 14:47
    Seitsemän tähteä
  • 14:47 - 14:49
    tarkoittaisi "elu meen",
  • 14:49 - 14:51
    joka on dravidakielinen sana
  • 14:51 - 14:53
    Otavan tähtikuviolle.
  • 14:53 - 14:56
    On myös kuuden tähden jakso,
  • 14:56 - 14:58
    jonka käännökseksi tulee "aru meen",
  • 14:58 - 15:00
    vanha dravidalainen nimitys
  • 15:00 - 15:02
    Pleiadien tähtikuviolle
  • 15:02 - 15:05
    Lisäksi on muita yhdistelmiä,
  • 15:05 - 15:08
    kuten kala-merkki yläpuolellaan jokin kattoa muistuttava osa.
  • 15:08 - 15:11
    Sen voisi kääntää "mey meen",
  • 15:11 - 15:14
    joka on Saturnus-planeetan vanha dravidalainen nimitys.
  • 15:14 - 15:16
    Aika jännittävää.
  • 15:16 - 15:18
    Jotain tuntuu olevan selviämässä.
  • 15:18 - 15:20
    Mutta todistaako tämä,
  • 15:20 - 15:22
    että sineteissä on planeettoihin
  • 15:22 - 15:24
    ja tähtikuvioihin perustuvia dravidalaisia nimiä?
  • 15:24 - 15:26
    Ei vielä.
  • 15:26 - 15:28
    Ei ole mahdollista todistaa oikeaksi
  • 15:28 - 15:30
    näitä erityisiä tulkintoja,
  • 15:30 - 15:33
    mutta jos yhä useammista tulee järkeenkäyviä,
  • 15:33 - 15:35
    ja jos yhä pitemmät jaksot
  • 15:35 - 15:37
    ovat ilmeisesti oikein,
  • 15:37 - 15:39
    tiedetään, että ollaan oikeilla jäljillä.
  • 15:39 - 15:41
    Nykyään
  • 15:41 - 15:44
    voidaan kirjoittaa vaikkapa TED-sana
  • 15:44 - 15:47
    egyptiläisillä hieroglyfeillä ja nuolenpääkirjoituksella,
  • 15:47 - 15:49
    koska ne molemmat tulkittiin
  • 15:49 - 15:51
    1800-luvulla.
  • 15:51 - 15:53
    Näiden kirjoitusten tulkinta
  • 15:53 - 15:56
    auttoi noita sivilisaatioita puhuttelemaan meitä jälleen suoraan.
  • 15:56 - 15:58
    Mayat
  • 15:58 - 16:00
    alkoivat puhua meille 1900-luvulla,
  • 16:00 - 16:03
    mutta Indus-sivilisaatio on yhä hiljaa.
  • 16:03 - 16:05
    Mitä väliä sillä on?
  • 16:05 - 16:07
    Indus-sivilisaatio ei kuulu vain
  • 16:07 - 16:09
    etelä- tai pohjoisintialaisille
  • 16:09 - 16:11
    tai pakistanilaisille;
  • 16:11 - 16:13
    Se kuuluu meille kaikille.
  • 16:13 - 16:15
    He ovat esi-isiämme --
  • 16:15 - 16:17
    sinun ja minun.
  • 16:17 - 16:19
    Heidät hiljensi
  • 16:19 - 16:21
    historian onneton käänne.
  • 16:21 - 16:23
    Jos kirjoitus tulkitaan,
  • 16:23 - 16:25
    he voisivat jälleen puhutella meitä.
  • 16:25 - 16:28
    Mitä he kertoisivat?
  • 16:28 - 16:31
    Mitä saisimme selville heistä? Meistä?
  • 16:31 - 16:34
    Maltan tuskin odottaa vastausta.
  • 16:34 - 16:36
    Kiitoksia.
  • 16:36 - 16:40
    (Suosionosoituksia)
Title:
Rajesh Rao: Indus-laakson kirjoituksen Rosettan kivi
Speaker:
Rajesh Rao
Description:

Rajesh Raoa kiehtoo "kaikkien ristisanatehtävien äiti": 4000 vuotta vanhan Indus-kirjoituksen tulkitseminen. TED 2011 -tapahtumassa hän kertoo turvautuvansa nykyaikaisen tietotekniikan apuun saadakseen selvää Indus-kielestä, ikivanhan kulttuurin ymmärtämisen tärkeimmästä avaimesta.

more » « less
Video Language:
English
Team:
closed TED
Project:
TEDTalks
Duration:
16:41
Yrjö Immonen added a translation

Finnish subtitles

Revisions