Kuinka tunnistaa valeuutinen - FactCheck.org

Valeuutiset eivät ole uusi juttu.

Mutta tekaistut tarinat leviävät
sosiaalisessa mediassa nopeammin

ja suuremmalle yleisölle, kuin
ketjusähköpostit ennen vanhaan.

Monet viraalit väitteet
eivät ole "uutisia" ollenkaan,

vaan fiktiota, satiiria

ja pyrkimyksiä saada
lukija uskomaan niihin.

Seuraavilla strategioilla
voit suojata itsesi valeuutisilta.

Onko lähde sinulle tuttu?

Onko se pätevä?

Onko se aiemmin ollut luotettava?

Jos ei, siihen ei ehkä kannata luottaa.

Jos huomiosi kiinnitti provosoiva otsikko,

lue artikkelia hieman lisää,
ennen kuin jaat sen eteenpäin.

Aitojenkaan uutisten otsikot eivät
aina kerro koko tarinaa.

Mutta valeuutisissa,

varsinkin satiiriin pyrkivissä,

voi olla useampikin
merkki valheellisuudesta.

Eräässä valeuutisessa
siteerattiin delfiiniä.

Jos juttu olisi ollut aito, siinä olisi
ehkä keskitytty enemmän delfiiniin.

Toinen merkki valeuutisesta
voi olla kirjoittajan nimi,

jos sitä edes kerrotaan.

Joissain tapauksissa kirjoittajat
ovat keksittyjä.

Erään uutisen oli kirjoittanut "lääkäri",

jolle oli myönnetty "14 Peabody-palkintoa
ja kourallinen Pulitzer-palkintoja".

Se olisi todella vaikuttavaa,
mikäli se olisi totta.

Valeuutisissa viitataan usein virallisiin
tai virallisilta kuulostaviin lähteisiin,

mutta tarkemmin katsottuna
lähde ei tuekaan uutisen väitteitä.

Jotkin valeuutiset puolestaan

vääristelevät todellisia tapahtumia.

Niissä saatetaan hyödyntää aitoa uutista,

jonka sisältöä vääristellään,

tai niissä saatetaan väittää
jonkin kauan sitten tapahtuneen

liittyvän nykyhetkeen.

Eräs harhaanjohtava sivusto otti yli
vuoden vanhan artikkelin CNN:ltä

ja vaihtoi sen otsikon ja julkaisupäivän.

Valehtelun lisäksi he siis
rikkoivat tekijänoikeuksia.

Muista kuitenkin myös
satiirin olemassaolo.

Yleensä satiiri on merkitty selvästi,
ja joskus se on jopa hauskaa.

Mutta se ei ole
oikeaa uutisointia.

On myös olemassa satiirin muotoja,

joilla pyritään huijaamaan lukijaa.

Ne on suunniteltu
houkuttelemaan klikkauksia

ja niiden kirjoittaja
tienaa rahaa mainoksilla.

Mutta ne eivät
ole oikeita uutisia.

Tiedämme, että tämä on vaikeaa.

Vahvistusharha johdattaa ihmiset

uskomaan herkemmin sellaisia asioita,
jotka vahvistavat heidän käsityksiään,

ja jättämään huomioimatta ne, jotka eivät.

Seuraavalla kerralla, kun
automaattisesti tyrmistyt

esimerkiksi vastustamaasi poliitikkoa
koskevasta somejulkaisusta,

käytä hetki sen tarkastamiseen.

Kokeile tätä helppoa testiä:

Mitä muita juttuja on julkaistu

somessa vastaan tulleen tarinan

julkaisseelle "uutissivustolle"?

Saatat haluta uskoa tarinan
poliitikosta, josta et pidä,

mutta jos kyseisellä "uutissivustolla"

on myös artikkeli "etelämanterelaisista
vartijoista, jotka kostavat USA:lle

iskemällä Uutta-Seelantia
maanjäristyksellä",

kannattaa ehkä harkita hetki
ennen julkaisun jakamista.

Ja kyllä, maanjäristystarina on

oikea valeuutinen.

Tiedämme, että olet kiireinen, ja
valheiden paljastus voi viedä aikaa.

Faktantarkistajille maksetaan siitä.

FactCheck.org,

Snopes.com,

The Washington Post Fact Checker

tai PolitiFact.com

on todennäköisesti jo tarkistanut

uusimman somessa leviävän viraaliuutisen.

Muista myös:

Lukijat itsessään muodostavat

ensimmäisen puolustuslinjan
valeuutisia vastaan.

Lue lisää FactCheck.org-sivustolta.