Samadhi Part 2 (It's Not What You Think)

Äärimmäinen totuus on sanatonta.
Hiljaisuutta hiljaisuudessa.
- Pirke Avot

Maailman suurimmat hengelliset
opettajat muinaisista nykypäiviin ovat jakaneet

näkemyksen siitä,
että olemuksemme syvin totuus ei löydy

mistään erityisestä uskonnosta
tai hengellisestä perinteestä,

vaan se löytyy jokaisen ihmisen sydämestä.

Runoilija Rumi sanoi:
"Missä on se kuu,
joka ei koskaan nouse tai laske? Missä se on

sielu, joka ei ole mukanamme eikä ilman meitä?
Älä sano, että se on täällä tai tuolla.

Kaikki luomukset ovat "Sitä",
mutta vain niille silmille, jotka voivat nähdä.

Osa 2:
(Se ei ole, mitä luulet)

Baabelin tornin tarinassa
ihmiskunta hajosi lukemattomiksi

kieliksi, uskomuksiksi, kulttuureiksi ja etupiireiksi.
Babel tarkoittaa kirjaimellisesti "Jumalan porttia".

Portti on ajatteleva mielemme -
meidän ehdonvaraiset rakenteemme. Ne jotka

tulevat ymmärtämään todellisen luontonsa,
tuolla puolen nimeä ja muotoa olevan olemuksensa,

ovat vihkiytyneet suureen mysteeriin,
joka on portin ulkopuolella.

Vanhassa elefanttivertauksessa
kuvataan kuinka erilaiset

perinteet ovat oikeastaan kaikki osoittamassa
yhtä suurta totuutta. Sokeiden ryhmästä

jokainen koskettaa eri elefantin osaa
ja saa omanlaisensa vaikutelman

siitä mitä elefantti on.
Norsun jalkaa vasten seisova henkilö kuvailee

elefantin olevan kuin puu.
Häntää koskeva henkilö sanoo, että norsu on kuin

köysi. Norsu on kuin keihäs, sanoo se,
joka on syöksyhampaan vieressä. Jos joku

koskettaa korvaa, hänestä tuntuu siltä,
että elefantti on kuin viuhka.

Kylkeä koskettava henkilö on vakuuttunut siitä,
että norsu on kuin seinä.

Ongelmana on, että koskettaessamme
elefanttimme osaa uskomme kokemuksemme

oleva ainoa totuus. Emme tunnusta tai
arvosta sitä, että jokaisen henkilön

kokemus on saman eläimen eri osasta.

Ikiaikainen filosofia ymmärtää,
että kaikilla hengellisillä ja

uskonnollisilla perinteillä on jaettavana
yhtä yleistä totuutta: Mystistä tai

transsendenttia todellisuutta,
jolle perustalle kaikki henkinen tieto ja

oppi on kasvanut.

Swami Vivekananda tiivisti
ikiaikaisen opetuksen, kun hän sanoi:

"Kaikkien uskontojen loppu on jumalan
toteutuminen sielussa. Se on yksi yleinen uskonto."

Tässä elokuvassa käytämme sanaa jumala
vain kielikuvana osoittamassa

ylitsepääsemätöntä, suurta mysteeriä
rajoitetun egoisen mielen yli.

Oman todellisen itsensä eli läsnäolevan itsensä
ymmärtäminen on jumalallisen luontonsa tajuamista.

Jokaisella sielulla on mahdollisuus
ilmentää uutta korkeampaa tietoisuutta

ja herättää se unesta ja muotoon samaistumisesta.

Kirjailija ja visionääri Aldous Huxley,
joka tunnetaan kirjastaan "Uusi uljas maailma"

sanoo kirjassaan "Perennial Philosophy",
että historiassa toistuu aina uudelleen

aika ajoin eräs opetus, ja se ottaa muotonsa

sitä ympäröivästä kulttuurista.
Hän kirjoittaa: "Ikiaikainen filosofia" on

tiivistetysti ilmaistuna sanskritin kaavassa
"Tat Tvam Asi"; "Sitä Sinä olet."

Atman tai läsnäoleva ikuinen itse on yhtä
Brahmanin kanssa, absoluuttinen periaate

kaikesta olemassaolosta ja
jokaisen ihmisen lopullinen päämäärä on

löytää totuus itsensä.
Selvittää kuka hän todella on.

Jokainen perinne on kuin timantin viiste,
joka heijastaa saman totuuden ainutlaatuista

näkökulmaa, samalla heijastaen ja valaisten toisia.

Kielellisistä tai käsitteellisistä
kehyksistä riippumatta kaikilla tuota

ikiaikaista opetusta kuvaavilla uskonnoilla on
jonkinlainen käsitys siitä, että on olemassa

yhteys johonkin suurempaan,
johonkin itsemme tuolle puolen.

On mahdollista oppia ja integroida opetuksia useastakin

lähteestä ilman että samaistaa käsitystä itsestä niihin.
Sanotaan, että kaikki todelliset

henkiset opetukset ovat vain sormi
osoittamassa tuonpuoleiseen totuuteen.

Jos pidämme kiinni uskonkappaleista,
opetus mukavuussyistä

jättää hengellisen kehityksen kitukasvuiseksi. Totuuden
ymmärtäminen konseptin ulkopuolella vapauttaa kaikesta

takertumisesta ja kiinnittymisestä,
päästää irti kaikista uskonnollisista käsitteistä.

Egon näkökulmasta sormi,
joka osoittaa sinulle samadhia,

osoittaa suoraan kohti kuilua.

Pyhän Ristin Johannes sanoi:
"Jos tahtoo olla varma kulkemastaan polusta,

täytyy sulkea silmänsä ja kävellä pimeässä."

"Eläminen täyttä elämää...

on oleskelua aina ei-kenenkään maalla...

... ja olla halukas kuolemaan aina uudelleen."
-- Pema Chödron

Samadhi alkaa hypyllä tuntemattomaan.

Muinaisissa perinteissä sanottiin,
että samadhin ymmärtämiseksi

täytyy kääntää tietoisuus pois
kaikista tutuista kohteista; kaikista ulkoisista

ilmiöistä, ehdollistuneista ajatuksista ja tunteista,
kohti tietoisuuttta itseään,

kohti sisäistä lähdettä;
oman olemisensa sisimpään ytimeen. Tässä elokuvassa

käytämme sanaa samadhi
viittaamaan transsendenttiseen, korkeimpaan

samadhiin, joka on nimetty Nirvikalpa Samadhiksi.

Nirvikalpa Samadhissa itsen aktiivisuus ja

kaikki etsiminen ja tekeminen lakkaavat. Voimme vain
puhua siitä, mikä putoaa pois, kun lähestytään sitä

ja mitä ilmestyy uudelleen, kun palaamme takaisin siitä.
Ei ole olemassa ymmärtämistä eikä

ei-ymmärtämistä, ei "jotain asiaa" eikä "ei mitään",
ei tietoisuutta eikä

tiedostamattomuutta. Se on ehdotonta,
ääretöntä ja selittämätöntä mielelle.

Kun itse palaa toimintaan, läsnä on ei-tietäminen;
eräänlainen uudestisyntyminen,

ja kaikki uudistuu. Meille jää jumalallinen tuoksu,

joka kestää pitempään aina
polulla kehittymisen mukaan.

Muinaisissa perinteissä on kuvattu useita
erilaisia samadhin tyyppejä, ja

tässä kieli on aiheuttanut paljon
sekaannusta vuosien varrella.

Viittaamme sanalla samadhi
transsendenttiseen yhteyteen, mutta voisimme

yhtä hyvin käyttää sanaa toisestakin perinteestä.
Samadhi on muinainen sanskritin

termi, joka on yhteinen vedalaisen joogaperinteen
ja Intian Samkhya-perinteen kanssa

ja se on läpäisevänä monissa muissa hengellisissä perinteissä.
Samadhi on kahdeksantena osana

Patanjalin kahdeksanosaista joogaa ja kahdeksantena

osana Buddhan jaloa kahdeksanosaista polkua.
Buddha käytti sanaa "Nirvana",

"vanan" eli itsen toiminnan lakkaaminen.

Patanjali kuvaili joogaa tai samadhia sanoilla
"chitta vritti nirodha", joka

sanskritissa tarkoittaa mielen
"pyörteilyn tai spiraalin lopettamista". Se on tietoisuuden

erottamista koko mielen matriisista tai luomuksista.

Samadhi ei merkitse mitään käsitettä,
koska sen ymmärtäminen edellyttää

koko käsitteellisestä mielestä luopumista.

Eri uskonnot ovat käyttäneet erilaisia sanoja
kuvaamaan jumalallista yhteyttä.

Itse asiassa sana "uskonto" tarkoittaa jotain vastaavaa.
Latinankielessä "religare"

tarkoittaa uudelleen sitoutumista tai uudelleen kytkemistä.
Se on samanlainen kuin sana yoga, joka

tarkoittaa yhteenliittämistä,
maailmallisen yhdistämistä transsendenttiseen.

Islamilaisuudessa se näkyy itse sanassa islam,
jonka muinainen arabialainen merkitys on

alistumista tai rukousta Jumalalle.
Se merkitsee täydellistä nöyrtymistä tai luopumista

itsen rakenteesta.

Kristilliset mystikot kuten Fransiskus Assisilainen,
Avilan Pyhä Teresa ja

Pyhän Ristin Johannes kuvaavat yhteyttä Jumalaan,
sisällä olevaan Jumalan valtakuntaan.

Tuomaan evankeliumissa Kristus sanoi:
"Valtakunta ei ole täällä eikä siellä.

Pikemminkin Isän valtakunta on levinnyt
maan päälle, eivätkä ihmiset sitä näe."

Kun katsoo Kreikan filosofien,
Platonin, Plotinuksen, Parmenidesin,

ja Herakleituksen töitä ikiaikaisten
opetusten näkökulmasta, näkee

niiden ilmentävän samaa viisautta.
Plotinus opettaa, että suurin inhimillinen pyrkimys on

ohjata ihmisolento kohti täydellisyyden
ylintä tilaa ja yhteyttä Ykseyteen.

Lakota-intiaanien poppamies ja pyhä mies
Musta Hirvi sanoi: "Ensisijainen ja tärkein rauha

on se, joka tulee ihmisten sieluihin, kun he

ymmärtävät oman suhteensa, yhteytensä universumiin
ja kaikkiin sen voimiin.

Ja kun he ymmärtävät, että
maailmankaikkeuden keskellä asuu Suuri Henki ja

että tämä keskus on todella kaikkialla.
Se on jokaisessa meistä."

Heräämisen polussa, ellei ole samadhissa,

on aina kaksi ääripäätä, kaksi sisäänkäyntiä,
joista valita. On kaksi ulottuvuutta:

toinen kohti puhdasta tietoisuutta,
toinen kohti ilmiöiden maailmaa. Ylöspäin

vievä virta kohti absoluuttista, ja
alaspäin virta kohti Mayaa, ja kaikki

se ilmenee, niin näkyvänä kuin näkymättömänä.
Suhteellisen suhde

absoluuttiseen voitaisiin tiivistää
seuraavassa Sri Nisargadatta Maharaj-lainauksessa:

"Viisaus on tietää, etten ole mitään,
rakkaus on tietää, että olen kaikki, ja

näiden kahden välillä elämäni liikkuu."

Tästä liitosta syntyy uusi jumalallinen tietoisuus.
Jotain syntyy

näiden vastakohtien yhdistämisestä
eli dualistisen näkemystavan

romahtamisesta, mutta mikä on syntynyt ei ole asia,
eikä se ole koskaan syntynyt.

Tietoisuus kukkii luoden jotain uutta, mitä voi kutsua

ikiaikaiseksi kolminaisuudeksi.

Jumala-isä, transsendentti,
tuntematon ja muuttumaton, on yhdistynyt

jumalalliseen naiseuteen,
joka on kaikkea muuttuvaa. Tämä liitto saa aikaan

alkemiallisen muutoksen;
eräällä tavalla kuoleman ja uudestisyntymisen.

Vedalaisissa opetuksissa jumalallista liittoa
edustaa kaksi perusvoimaa,

Shiva ja Shakti.
Jumalien nimet ja kasvot muuttuvat koko historian ajan,

mutta niiden perusominaisuudet pysyvät.
Tästä liitosta on syntynyt

uusi jumalallinen tietoisuus,
uusi tapa elää maailmassa. Kaksi vastakohtaa

ovat erottamattomasti yksi.
Universaalinen energia, joka on ilman keskustaa ja rajoituksia.

Se on puhdasta rakkautta.
Mitään ei ole saatavissa tai menetettävissä,

koska se on täysin tyhjä, mutta täysin täynnä.

Olipa kyseessä Mesopotamian mysteerikoulut,

babylonialaiset ja assyrialaiset
perinteet, muinaisen Egyptin uskonnot,

muinaisen Afrikan nuubialaiset ja
kemet-kulttuurit, shamaaniset ja syntyperäiset

perinteet ympäri maailmaa,
antiikin Kreikan mystiikka, gnostilaiset,

ei-dualistit, buddhalaiset, taolaiset,
juutalaiset, zarathustralaiset, jainalaiset, muslimit,

tai kristityt; huomaa, että kaikkia
yhdistävänä linkkinä on korkein hengellinen

oivallus, joka on mahdollistanut
niiden kannattajille samadhin ymmärtämisen.

Varsinainen sana samadhi tarkoittaa jotain sellaista,
että ymmärtää samuuden eli ykseyden

kaikessa. Se merkitsee yhteyttä.
Se yhdistää kaikki itseäsi

koskevat näkökohdat. Mutta älä
sekoita älyllistä ymmärtämistä

samadhin tosiasialliseen toteutumiseen.
Juuri sinun hiljaisuutesi ja tyhjyytesi yhdistää kaikki

elämän spiraalin tasot.

Samadhin muinaisen opetuksen
kautta ihmiskunta voi alkaa

ymmärtää kaikkien uskontojen yhteistä lähdettä
ja palautuu taas kerran linjaan

elämän kiertokulun, Suuren
Hengen, Dhamman tai Taon kanssa.

Spiraali on silta, joka ulottuu
mikrokosmoksesta makrokosmokseen.

DNA:sta sisäiseen Lotus-energiaan,
joka ulottuu chakrojen läpi,

galaksien spiraalivarsiin.

Jokainen sielun taso ilmenee spiraalina,
jatkuvasti kehittyvinä oksina, jotka

elävät, tutkivat. Todellinen
samadhi tuntee tyhjyyden

itsen kaikilla tasoilla.
Kaikissa sielun suojakuorissa. Spiraali on

dualismin ja elämän ja kuoleman
kiertokulun loputon leikki.

Ajoittain unohdamme yhteytemme lähteeseen.

Linssi, jonka läpi katsomme,
on hyvin pieni, ja pidämme itseämme rajoittuna

olentona kulkemassa maan päällä,
vain jälleen kerran tehdäksemme matkan takaisin

lähteeseen;

keskukseen, joka on kaikkialla.

Chuang Tzu sanoi:
"Kun ei ole enää eroa tämän ja tuon välillä, sitä

kutsutaan Taon hiljaiseksi pisteeksi.
Kierteen keskipisteessä

voi nähdä äärettömän kaikessa."

Muinaisella mantralla "om mani padme hum" on
runollinen merkitys. Yksilö herää eli

tajuaa jalokiven lootuksen sisällä.
Todellinen luontosi herää sielun sisällä,

maailmana maailmassa.

Hermetismin periaatteen mukaan
"Kuten yllä niin alla, kuten alla niin yllä", voimme käyttää

vertauskuvia voidaksemme ymmärtää
mielen ja hiljaisuuden välistä suhdetta,

suhteellisen ja absoluuttisen suhdetta.

Yksi tapa saada kuva samadhin
ei-käsitteellisestä luonteesta

on käyttää mustaa aukkoa vertauskuvana.

Mustaa aukkoa on perinteisesti kuvattu
avaruuden alueeksi, jonka massiivinen

gravitaatiokenttä niin voimakas,
ettei siitä voi paeta valoa tai ainetta. Uudet teoriat

olettavat, että kaikilla esineillä
pienimmistä mikroskooppisista hiukkasista

makrokosmoksen muodostelmiin kuten galakseihin,
on musta aukko tai salaperäinen

singulariteetti/vääristymä keskellä.
Tässä vertauskuvassa aiomme käyttää tätä uutta

musta aukon määritelmää "keskuksena joka on kaikkialla".

Zenissä on monia runoja ja koaneja,
jotka tuovat meidät kasvotusten

portittoman portin kanssa.
Sinun on läpäistävä portiton portti ymmärtääksesi samadhi.

Tapahtumahorisontti on aika-avaruudessa
oleva raja, ja sen yli tapahtumat eivät voi

vaikuttaa ulkopuoliseen tarkkailijaan.
Se tarkoittaa, että et voi tietää mitään,

mikä tapahtuu tapahtumahorisontin ulkopuolella.
Voi sanoa, että mustan aukon tapahtumahorisontti

on kuin portiton portti. Se on kynnys

itsen ja ei-itsen välillä. Ei ole "minua",
joka kulkee tapahtumahorisontin läpi.

Musta aukon keskellä on yksiulotteinen
singulariteetti, joka sisältää

miljardien aurinkojen massan
käsittämättömän pienessä tilassa. Itse asiassa

äärettömän massan. Kirjaimellisesti maailmankaikkeus
jossain äärettömästi pienemmässä kuin

hiekan jyvässä. Singulariteetti on jotain
käsittämätöntä ajan ja paikan tuolla puolen.

Fysiikan mukaan liike on mahdotonta,
asioiden olemassaolo on mahdotonta.

Mitä se sitten onkaan, se ei kuulu

havaintojen maailmaan, mutta sitä ei voi kuvata
pelkäksi hiljaisuudeksikaan.

Se on hiljaisuuden ja liikkeen tuolla puolen.
Kun ymmärrät keskuksen, joka on

kaikkialla ja ei-missään,
duaalisuus hajoaa, muoto ja tyhjyys,

aika ja ajattomuus.

Sitä voisi kutsua dynaamiseksi hiljaisuudeksi
tai paljon puhuvaksi tyhjyydeksi keskellä

absoluuttista pimeyttä. Taolainen
opettaja Lao Tse sanoi:

"Pimeyden pimeys on yhdyskäytävä
kaikkeen ymmärtämiseen".

Kirjailija ja vertaileva mytologi
Joseph Campbell kuvailee toistuvaa

symbolia, osaa muinaisesta filosofiasta,
jota hän kutsuu Axis Mundiksi;

keskipiste eli korkein vuori.

Napa, jonka ympärillä kaikki pyörii.
Kohta, jossa paikallaanolo ja liike ovat

yhdessä. Tästä keskuksesta syntyy
mahtava kukkiva puu. Bodhi-puu,

joka liittyy kaikkiin maailmoihin.
Kuten aurinko imeytyy mustaan aukkoon, kun sinä

lähestyt suurta todellisuutta,
elämäsi alkaa kiertää sitä ja

sinä alat kadota.

Kun lähestyt läsnäolevaa itseä,
se voi olla pelottavaa ego-rakenteelle.

Portin vartijat ovat paikalla testatakseen niitä,
jotka ovat matkallansa.

On oltava halukas kohtaamaan
suurimmat pelkonsa ja samaan aikaan

hyväksymään oma luontainen voimansa.
Tuoda valoa alitajuisille kauhuille ja

niihin piiloutuneelle kauneudelle.
Jos mielesi ei ole liikuttunut, jos ei ole itseä reagoimassa, niin

kaikki alitajunnan tuottamat
ilmiöt syntyvät ja menevät pois.

Tämä on se henkisen matkan kohta,
jossa uskoa tarvitaan eniten. Mitä me

tarkoitamme uskolla? Usko/luottamus ei ole sama
kuin uskomus. Uskomus on jonkin asian hyväksymistä

mielen tasolla tuomassa mukavuutta ja varmuutta.
Uskomus on mielen tapa

nimetä tai valvoa kokemusta.
Usko/luottamus on itse asiassa päinvastoin. Usko on

pysymistä täydellisen tietämättömänä,
hyväksymällä se, mitä tahansa

nousee tiedostamattomasta.
Usko on antautumista singulariteetin vetovoimaan,

itsensä haihduttamiseen ja hajottamiseen,
jotta päästäisiin portittoman portin läpi.

Galaksin kehitys ja rakenne ovat
läheisesti sidoksissa sen mustan aukon

mittakaavaan samalla tavalla kuin
evoluutiosi on sidottu läsnäolevaan

Itseen, singulariteettiin,
joka on sinun todellinen luontosi.

Emme näe mustaa aukkoa, mutta voimme
tuntea sen siitä, miten muut asiat liikkuvat

sen ympärillä, miten se vaikuttaa
fyysiseen todellisuuteen. Samoin mekään

emme voi nähdä todellista luontoamme.
Läsnä oleva itse ei ole mikään asia, vaan voimme tarkkailla

valaistunutta toimintaa. Kuten
Zen-mestari Suzuki sanoi: "Tarkkaan ottaen,

ei ole valaistuneita ihmisiä.
Vain valaistunutta toimintaa on."

Emme voi nähdä sitä, kuten silmäkään ei voi nähdä
itseään. Emme voi nähdä sitä, koska se on sitä,

jonka avulla näkeminen on mahdollista.
Kuten musta aukko, samadhi ei ole

"ei mitään", eikä kumpikaan ole asia.
Se on "ei asian" ja "asian"

dualistisuuden romahdus.
Ei ole yhtä porttia päästä suureen todellisuuteen,

vaan on olemassa äärettömästi polkuja.
Dharman polut ovat kuin loputon kierre

ilman alkua ja loppua. Kukaan ei voi ohittaa
portitonta porttia. Kukaan ei ole sitä

koskaan keksinyt miten, eikä kukaan koskaan keksi.
Ei kukaan voi kulkea portittomasta portista,

joten ole siis "ei-kukaan."

Samadhi on poluton polku, kultainen avain.
Siinä loppuu samaistumisemme

itsen rakenteisiin, jotka erottavat sisäiset
ja ulkoiset maailmat toisistaan.

On olemassa monia kehitysmalleja,
jotka kuvaavat itsen rakenteen

kerroksia ja tasoja.
Käytämme erästä hyvin vanhaa esimerkkiä.

Upanishadeissa atmania eli sielua peittäviä
kuoria kutsutaan nimellä kosha.

Kukin kosha on kuin peili,
kerros itsen rakennetta; verho tai mayan taso,

joka eksyttää meidät ymmärtämästä
todellista luontoamme, jos samastumme siihen.

Useimmat ihmiset näkevät nämä heijastukset
ja uskovat, että sitä he juuri ovat.

Yksi peili heijastaa eläinkerrosta,
fyysistä kehoa. Toinen peili heijastaa

mieltäsi, ajatuksiasi, vaistoasi ja käsityksiäsi.
Toinen taas sisäistä

energiaasi eli pranaa, jota voit tarkkailla
kääntyneenä sisäänpäin. Eräs peili

heijastelee kuvitteellisella tasolla,
joka on korkeampaa mieltä tai viisauskerrosta,

ja siellä on kerroksia transsendentaalisesta
eli ei-dualistisesta autuudesta, jota koetaan

kun lähestytään samadhia.

On olemassa mahdollisesti lukemattomia peilejä
tai näkökulmia itseen, ja voimme

eritellä niitä, ja ne muuttuvat jatkuvasti.

Useimmat eivät ole vielä löytäneet pranaan liittyvää,
korkeampaa mieltä ja ei-dualistisen autuuden kerroksia.

He eivät edes tiedä, että niitä on olemassa.

Nämä kerrokset kertovat elämästäsi,
mutta et näe niitä. Piilotetut peilit

todella kertovat elämästämme
enemmän kuin näkyvät.

Ne ovat näkymättömiä, koska useimmille ihmisille
ne eivät ole täysin tietoisuuden piirissä.

Kuten Indran jalokiviverkossa,
peilit heijastavat toisiaan ja

heijastukset heijastavat toistensa
heijastuksia loputtomiin. Muutos yhdellä

tasolla vaikuttaa samanaikaisesti kaikilla tasoilla.

Jotkut näistä peileistä voivat jäädä varjoon,
ellei meillä ole onnea

saada pätevä opas auttamaan niiden valottamisessa.
Tosiasiassa me

emme tiedä mitä emme tiedä.
Kuvitellaanpa nyt, että rikkoisitte kaikki peilit.

Ei ole mitään, mikä heijastaisi sinua
takaisin itsellesi. Missä sinä olet?

Kun mieli muuttuu, peilit eivät
enää heijasta. Ei ole enää

subjektia ja objektia. Älkää kuitenkaan sekoittako
alkutilaa olemattomuuteen tai

unohdukseen. Tämänhetkinen itse ei ole jotain,
mutta se ei ole myöskään ei-mitään.

Lähde ei ole mikään asia,
se on itse tyhjyyttä tai hiljaisuutta.

Juuri tyhjyys on kaikkien asioiden lähde.
Muoto toteutuu täsmälleen

tyhjyytenä, tyhjyys toteutuu täsmälleen muotona.
Tämä lähde on loistava

luomisen kohtu, joka on raskaana
kaikista mahdollisuuksista.

Samadhi on persoonattomuuden
tajunnan herääminen.

Kuten unta nähtyäsi, herätessäsi
ymmärrät, että kaikki unessa oli

vain mielessäsi. Kun samadhin
käsittää, silloin käsittää,

että kaikki tässä maailmassa
tapahtuu energian ja

tietoisuuden tasoilla.
Kaikki on peilejä peilien sisällä, unia unissa.

Se "sinä" joka luulet olevasi,
on sekä uni että unen näkijä.

Mitä sanomme tässä elokuvassa, anna
sen mennä, älä takerru siihen.

Sielu näkee unta, näkee unta sinusta.

Uni on kaikkea, mikä muuttuu,
mutta on mahdollista ymmärtää

muuttumaton. Tämä ymmärtäminen
ei voi tapahtua rajoittuneella

yksilöllisellä mielellä.

Kun palaamme Nirvikalpa Samadhilta,
peilit alkavat taas heijastaa ja

on selvää, että maailma,
jossa nyt ajattelet eläväsi, on itse asiassa sinä.

Ei se rajoittunut sinä,
joka on vain tilapäistä heijastumaa, vaan se joka

tuntee todellisen luontonsa kaiken olevaisen lähteenä.
Tämä korkeamman viisauden koitto,

alkio, prajna tai gnosis
on syntynyt samadhista.

Jobin kirjan mukaan chokmah eli viisaus
tulee tyhjyydestä. Tämä viisauden kohta on

äärettömän pieni ja silti käsittää
koko olevaisuuden, mutta se pysyy

käsittämättömänä, kunnes sille on
annettu muoto peilien palatsissa.

Muoto on nimeltään "binah", korkeamman
viisauden kehittämä kehto, joka antaa muodon

Jumalan alkuhengelle.

[musiikki] "Abwoon d'bashmaya" by Indiajiva

Peilien tai mielen
olemassaolo ei ole ongelma.

Päinvastoin, ihmisen väärä käsitys
on siinä, että samaistamme

itsemme niihin. Tämä harha, että olemme
rajoitettu itsemme, on Maya. Joogisissa

opetuksissa sanotaan, että samadhin ymmärtämiseksi
on tarkkailtava meditaatiokohdetta,

kunnes se katoaa, kunnes sinä katoat
siihen tai se sinuun. Vaikkakin

kieli eri perinteissä on erilainen,
pohjimmiltaan ne kaikki viittaavat

itseidentifikaation ja itsekeskeisen aktiivisuuden

lopettamiseen. Buddha opetti aina poissulkevasti.
Hän neuvoi tutkimaan

itsen rakenteen työskentelyä. Hän
ei sanonut samadhista muuta,

paitsi että se oli kärsimyksen loppu.
Advaita Vedantassa on termi "neti neti",

joka tarkoittaa "ei tämä eikä tuo".
Ihmiset, jotka ovat itsetuntemuksen polulla

tutkivat todellista luonnettaan tai
Brahmanin luonnetta havaitsevat ensin,

mitä he eivät ole.

Vastaavasti kristillisyydessä Avilan Pyhä
Teresa kuvasi rukouksen lähestymistapaa

negatiivisen polun perusteella eli Via Negativa.
Hiljainen rukous, antautuminen ja

sopusointu ovat ainoa tapa
lähestyä absoluuttia.

Tämän asteittaisen asia kerrallaan poistamisen
prosessin kautta poistetaan kaikki mikä

ei ole pysyvää, kaikki mikä muuttuu.
Mieli, egorakenne ja

kaikki ilmiöt, mukaan lukien itsen piilotetut kerrokset.
Tiedostamattoman on

tultava läpinäkyväksi, jotta se heijastaisi yhtä lähdettä.
Jos on jotain syvällistä

tietoa tai joku itsessä toimii
tiedostamattomana, niin elämämme jää lukituksi

osaksi piilokuvioiden labyrinttia,
joka muodostaa tuntemattoman itsen.

Kun kaikki itsen kerrokset paljastuvat
tyhjiksi, yksilö vapautuu

itsestä, vapaaksi kaikista käsitteistä.

Kehityksesi käännekohta on, kun
ymmärrät, ettet tiedä kuka olet.

Kuka kokee hengityksen? Kuka kokee maun?

Kuka kokee laulun, rituaalin,
tanssin, vuoren? Kuka todistaa todistajan,

tarkkailee tarkkailijaa.

Aluksi, kun huomaat tarkkailijan,
näet vain väärän itsen, mutta jos

olet sinnikäs, se antaa periksi.

Kysy suoraan, kuka tai mikä kokee.

Rohkeasti, pohjamutia myöten, koko olemuksellasi.

"Gate, gate, paragate. Parasamgate, bodhi svaha."

Ei ole itseä, joka herää. Ei ole sinua,
joka heräisi. Se mistä heräät

on illuusio erillisestä itsestä. Unelmasta

rajoitetusta "sinästä". Siitä
puhuminen on merkityksetöntä.

Itse asiassa itsen on lakattava olemasta,
jotta se ymmärtäisi suoraan sen, mikä se on,

ja kun se toteutuu, siitä ei voi
sanoa yhtään mitään. Heti kun

sanot jotain, olet taas mielessäsi.
Olen jo sanonut liian paljon.

Meillä on tavallisesti kolme tietoisuuden tilaa:
herääminen, unennäkö ja syvä uni.

Samadhiin viitataan joskus neljäntenä,

tietoisuuden pohjatilana. Varhaisin hereilläolo,
joka voi tulla läsnäolevaksi

muiden tietoisuuden tilojen rinnalle.
Vedantassa tätä kutsutaan Turiyaksi

Muita Turiyan nimityksiä ovat Kristuksen tietoisuus,
Krishnan tietoisuus,

Buddha-luonto tai Sahaja Samadhi.
Sahaja Samadhissa läsnäoleva itse pysyy

mukana kaikkien ihmistoimintojen rinnalla.
Hiljaisuus on

muuttumattomana muuttuvien
ilmiöiden spiraalin keskellä.

Ajatukset, tunteet, aistimukset ja energia
pyörivät sen ympärillä kehänä,

mutta hiljaisuuden tai minätunteen aste pysyy
ulkoisen toiminnan aikana täsmälleen samanlaisena kuin

meditaatiossa. On mahdollista, että
läsnäoleva itse pysyy ennallaan

syvän unen aikana; että tietoisuutesi
"minä olen" ei tule ja mene vaikka

tietoisuuden tilat vaihtuvat.

Tämä on joogista nukkumista.

Laulujen laulussa eli Salomonin laulussa
heprealaisesta Raamatusta eli

Vanhasta Testamentista, sanotaan:
"Nukun, mutta sydämeni herää".

Tämä ikuisen persoonattoman tietoisuuden tajuaminen
heijastuu Kristuksen sanoissa, kun hän sanoi

"Ennen Abrahamia oli: Minä olen."

Yksi tietoisuus, joka loistaa lukemattomien kasvojen,
lukemattomien muotojen kautta.

Aluksi se on kuin hauras liekki,
joka syntyy sisäisistä vastakohdistasi.

Maskuliininen tunkeutuva tietoisuus
yhdessä feminiinisen eli avaamisen

energian kanssa. Se on herkkä ja helposti katoava,
ja siitä on tarkasti pidettävä huolta

ja pidettävä se hengissä, kunnes se on kypsynyt.

Samadhi on samanaikaisesti
tietoisuuden ajaton tila ja vaihe

kehitysprosessissa.
Jotain orgaanista ja kasvavaa ajassa.

Kun ihminen viettää enemmän aikaa samadhissa,
nykyhetkessä ja ajattomassa,

hän ottaa yhä enemmän suuntaa sydämestä,
sielusta eli atmanista ja vähemmän

ehdonvaraisista rakenteista.

Näin yksilö vapautuu alemmasta mielestä
ja patologisesta ajattelusta.

Sisemmät kytkennät muuttuvat.
Energia ei enää virtaa alitajuisesti vanhoissa

ehdollistuneissa rakenteissa.
Hän toisin sanoen ei enää

samaistu egorakenteeseensa,
muodon ulkoiseen maailmaan.

Samadhin tajuaminen vaatii niin suurta työtä,
että siinä itsen täydellinen antautuminen

kattaa koko olemisen, että se on oman olemisen

täydellinen pyrkimys; kaikki energia.
Se on ponnistelun ja

antautumisen tasapainoa, yin ja yang.
Eräänlainen yrityksetön yritys.

Intialainen mystikko ja joogi
Paramahamsa Ramakrishna sanoi:

"Älä etsi valaistumista, ellet etsi sitä kuten sellainen,
jonka hiukset ovat tulessa, etsii lampea"

Etsit sitä koko olemuksellasi.

Oman egon ylittämiseen tähtäävä harjoitus vaatii
paljon rohkeutta, valppautta ja

sitkeyttä jotta alkio pysyy elossa.
Ja että ei putoaisi takaisin maailmallisiin kuvioihin.

Se vaatii halua vastustaa valtavirtaa,

ja vastustaa matrixin murskavoimaa ja samsaran
jauhinkiviä. Jokaisen hengenvedon,

jokaisen ajatuksen, jokaisen toimen on palveltava
lähteen toteuttamista. Samadhia ei tajua

vaivalla eikä ilman vaivaa. Päästä irti
yrittämisestä ja yrittämättämyydestä; se on

dualismia, joka on olemassa vain mielessä.
Samadhin todellinen toteutuminen on niin

yksinkertaista, niin huomaamatonta,
että luonnostaan dualistinen kieli tulkitsee

sen aina väärin. On vain
yksi perustietoisuus, joka

herää maailmana, mutta monien
mielen kerrostumien hämärtämänä.

Kun mielen kerros putoaa pois, yksilön olemus

paljastuu kuin aurinko pilvien takaa.

Kun kukin mielen kerros putoaa,
ihmiset kutsuvat sitä erilaiseksi samadhiksi.

He antavat nimiä erilaisille
kokemuksille tai erilaisille ilmiöille,

mutta samadhi on niin yksinkertainen, että kun
sinulle sanotaan, mitä se on ja miten ymmärtää se,

mielesi aina kadottaa sen.

Itse asiassa samadhi ei ole yksinkertainen
eikä vaikea; vain mieli tekee

siitä sellaisen. Kun ei ole mieltä, ei
ole mitään ongelmaa, koska mieli on

pysäytettävä ennen kuin se toteutuu.
Se ei ole mikään tapahtuma.

Samadhin kaikkein suppein opetus
löytyy kenties tässä lauseessa:

"Pysy hiljaa ja tiedä."

"Hiljaisuus on Jumalan kieltä. Kaikki
muu on huonoa käännöstä".
--Rumi

Kuinka voimme käyttää sanoja ja kuvia
hiljaisuuden välittämiseen? Miten voimme välittää

hiljaisuutta meluamalla? Sen sijaan,
että puhuisimme samadhista henkisenä

käsitteenä, tämä elokuva on radikaali kutsu
toimettomuuteen. Kutsu meditaatioon, sisäiseen

hiljaisuuteen ja sisäiseen rukoukseen.
Kutsu pysäyttämiseen.

Pysäytä kaikki, mitä patologinen ego-mieli ajaa.

Pysy hiljaa ja tiedä.

Kukaan ei voi kertoa, mitä hiljaisuudesta tulee.

Se on kehotus toimia hengellisellä sydämellä.

Se on kuin muistaisi jotain muinaista.
Sielu herää ja muistaa itsensä.

Se on ollut nukkuva matkustaja, mutta
nyt tyhjyys herää ja tajuaa

itsensä kaikkena.

Et voi kuvitella rajoittuneella egoisella mielellä,
mitä samadhi on, aivan kuten et voi

kuvailla sokealle henkilölle, mikä väri on.
Mielesi ei voi tietää. Se ei voi

tehdä sitä. Tajuta samadhi on
nähdä eri tavalla, ei nähdä

erillisiä asioita, vaan tunnistaa näkijä.

Fransiskus Assisilainen sanoi:
"Mitä etsit, se on mikä etsii." Kun kerran

olet nähnyt kuun, voit tunnistaa sen jokaisessa
heijastuksessa. Todellinen itsesi on

aina ollut siellä, se on kaikessa,
et ole vain ymmärtänyt sen läsnäoloa.

Kun opit tunnistamaan itsesi ja pysymään
todellisenä itsenä mielen ja aistien ulkopuolella,

on mahdollista kokea kunnioitusta
mitä arkipäiväisimpiä asioita kohtaan.

Me tulemme KUNNIOITUKSEKSI-

Älä yritä olla vapaa haluista,
koska halu olla vapaa haluista

on haluamista. Et voi yrittää olla paikallasi,
koska juuri ponnistuksesi on liikkumista.

Tunnista hiljaisuus, joka on aina jo olemassa.

OLE hiljaisuus ja tiedä.

Kun kaikki mieltymykset hylätään,
lähde paljastuu, mutta älä takerru

edes lähteeseen. Suuri todellisuus,
Tao, ei ole yksi eikä kaksi. Ramana Maharshi sanoi:

"Itse on vain yksi. Jos se on rajoitettu, se on ego,
jos se on rajoittamaton, se on ääretön

ja suuri todellisuus."
Jos uskot, mitä sanotaan, olet hukannut sen.

Jos taas et usko, olet myös hukannut sen.
Usko ja epäusko toimivat

mielen tasolla. Ne tarvitsevat tietämystä,
mutta jos aloitat oman tutkimuksen

tutkimalla kaikkia oman olemisesi
puolia, selvittämällä kuka tässä

oikein tutkii, jos olet halukas elämään periaatteella
"tapahtukoon ei minun tahtoni vaan korkeampi tahto",

jos olet valmis matkustamaan yli kaiken
tietämisen, niin saatat ymmärtää

mitä olen yrittänyt osoittaa.
Vasta silloin pääset maistamaan

yksinkertaisen olemassaolon
syvällistä mysteeriä ja kauneutta.

Elämälle on toinen mahdollisuus.
On jotain pyhää, tuntematonta,

jonka voi löytää olemuksesi hiljaisissa
syvyyksissä, käsitteiden ja

dogmien ulkopuolella, ehdollistuneen aktiivisen
toiminnan ja kaikkien mieltymysten tuolla puolen.

Sitä ei hankita tekniikoilla, rituaaleilla tai käytännöillä.
Ei ole "konstia" saada se.

Ei ole järjestelmää. Ei ole mitään
tietä Tielle. Kuten Zenissä sanotaan

se on löytää alkuperäiset kasvosi
ennen syntymääsi. Ei ole kyse

lisäämisestä jotain itseesi.
Se on tulemista valoksi itselleen; valoksi, joka hajottaa

illuusion itsestä. Elämä
pysyy aina täyttymättömänä

ja sydän pysyy aina levottomana,
kunnes se lepää siinä

nimen ja muodon ulkopuolella olevassa mysteerissä.
441
01:04:04,059 --> 00:00:00,000
[musiikki] Om Shreem Lakshmi

"Ole hiljaa ja tiedä, että minä
olen Jumala." --Psalmit 46:10

"Ymmärtää Itsensä on olla
hiljaa." --Ramana Maharshi

"Sydämesi hiljaisuudessa jumalallinen puhuttelee sinua, opastaa
sinua ja johtaa päämäärääsi." -- Mirra Alfassa. "Äiti"

"Tyhjennä itsesi kaikesta. Rauhoita mielesi. Kymmenentuhatta
asiaa nousee ja laskee Itsen katsoessa niiden paluuta.

Ne kasvavat ja kukoistavat ja palaavat sitten lähteeseen. Lähteeseen
palaaminen on hiljaisuus, joka on Taon tie" -- Lao Tzu

"Kokoa itsesi hiljaisuudessa, käännä huomiosi sisäänpäin
Itseen. Etsimäsi viisaus on siinä." --Bhagavad Ghita

"Sisimmäinen tunteesi itsestä, kuka sinä olet, on erottamaton
hiljaisuudesta. 'Minä olen' on syvempi kuin nimi ja muoto. -- Eckhart Tolle

"Luomistyössä mikään ei ole enempää Jumalan
kaltaista kuin hiljaisuus." -- Mestari Eckhart

"Mielen hiljaisuudessa näin itseni sellaisena
kuin olen: vapaana."-- Nisargadatta Maharaj

"Anna hiljaisuuden viedä
itsesi elämän ytimeen." --Rumi

"Sinä tiedät, että 'kuinka', mutta minä tiedän ilman
sitä kysymystä."--Rahja Basri (Naispuolinen sufipyhimys)

"Vastaanottavuuden salaisuutta on etsittävä
hiljaisuudesta." -- Zhou Xuanjing

"Aivojen täydellinen hiljaisuus on tavaton
juttu: se on hyvin herkkä, väkevä, elävä,

tietoinen kaikesta ulkoisesta liikkeestä mutta
täysin paikallaan pysyvä." -- J. Krishnamurti