Hans Rosling näyttää parhaat koskaan näkemänne tilastot

Ette ole koskaan nähneet tilastoja esitettävän tällä tavalla. Yhtä dramaattisesti ja kiireisesti kuin urheilutoimittajat, tilastotieteiden guru Hans Rosling kumoaa myyttejä niin sanotuista "kehitysmaista".

Noin 10 vuotta sitten aloin opettaa maailmanlaajuista kehitystä

ruotsalaisille opiskelijoille. Olin sitä ennen viettänyt

noin 20 vuotta yhdessä afrikkalaisten instituutioiden kanssa tutkien nälkää Afrikassa,

joten minun odotettiin tietävän jonkin verran maailmasta.

Ja aloitin lääketietellisessä yliopistossamme Karolinska Instituutissa,

opettamalla ensimmäisen asteen tutkintoa varten kurssia nimeltään globaali terveys.

Mutta saatuani tämän mahdollisuuden, olin hermostunut. Ajattelin, että

näillä opiskelijoilla on yleensä kaikista korkeimmat arvosanat

ruotsalaisessa opintojärjestelmässä, joten ehkä he jo tietävät kaiken

siitä, mitä aion heille opettaa. Joten annoin heille esitestin tullessaan.

Ja yksi kysymyksistä, joista itse opin paljon, oli seuraava:

"Millä maalla näistä viidestä parista on korkein lapsikuolleisuus?"

Ja yhdistin ne niin, että jokaisessa maaparissa toisen

maan lapsikuolleisuus on kaksi kertaa suurempi kuin toisen. Ja tämä merkitsee sitä,

että se on paljon suurempi ero kuin tietojen epävarmuus.

En aio testata teitä tällä kertaa, mutta se on Turkki,

joka on korkeimmalla, Puola, Venäjä, Pakistan ja Etelä-Afrikka.

Ja nämä olivat ruotsalaisten opiskelijoiden tulokset. Tein sen niin, että sain

luottamusvälin, mikä on aika kapea, ja olin onnellinen,

tietenkin: 1,8 oikeaa vastausta viidestä mahdollisesta. Tämä merkitsee,

että kansainvälisen terveyden professorille oli oma paikkansa -

(naurua) samoin kuin kurssilleni.

Mutta myöhään yhtenä iltana kun laadin raporttia

todella tajusin mitä olin saanut aikaan. Olen osoittanut

että parhaat ruotsalaiset opiskelijat tietävät tilastollisesti merkittävästi vähemmän

maailmasta kuin simpanssit.

(Naurua)

Koska simpanssit saisivat puolet oikein, jos antaisin heille

kaksi banaania Sri Lankan ja Turkin. He olisivat oikeassa puolessa tapauksista.

Mutta opiskelijat eivät. Ongelma ei ollut tietämättömyys:

ongelma oli etukäteen muodostetut ideat.

Suoritin myös epäeettisen tutkimuksen Karolinska Instituutin professorien

keskuudessa (naurua)

- he jakavat Nobelin palkinnon lääketieteessä,

ja heitä verrataan simpansseihin.

(Naurua)

Ymmärsin tässä vaiheessa, että kyseessä on todellinen tarve välittää tietoa,

sillä tieto siitä, mitä tapahtuu maailmassa

ja jokaisen maan lasten terveys on erittäin tärkeää.

Rakensimme ohjelman, joka näyttää seuraavalta: jokainen ympyrä edustaa maata.

Tämä maa on Kiina. Tämä on Intia.

Ympyrän koko vastaa asukaslukua, ja tällä akselilla on hedelmällisyysluku.

Koska mitä opiskelijani sanoivat

katsoessaan maailmaa ja minun kysyessäni heiltä,

"Mitä te todella ajattelette maailmasta?"

No, ensimmäiseksi tajusin, että oppikirja oli Tintin, pääosin.

(Naurua)

Ja he vastasivat: "Maailma on vielä "me" ja "he".

Ja me olemme länsimaat ja he ovat kolmas maailma."

"Ja mitä tarkoitatte länsimailla?" minä kysyin.

"Se tarkoittaa pitkää ikää ja pientä perhettä, ja kolmas maailma lyhyttä ikää ja isoa perhettä."

Joten näytin heille tämän. Laitoin hedelmällisyysluvun tähän, lapsien määrä

naista kohti, 1, 2, 3, 4, enintään 8 lasta naista kohti.

Meillä on erittäin hyvää tietoa vuodesta 1962 lähtien, noin vuodesta 1960, perheiden koosta

kaikissa maissa. Virhemarginaali on pieni. Tässä on elinajanodote syntymähetkellä,

30 vuodesta joissakin maissa noin 70 vuoteen.

Ja vuonna 1962, tässä oli ryhmä

teollistuneita maita, ja niissä oli pieni perhe ja pitkä elinikä.

Ja nämä olivat kehitysmaita:

niissä oli suuret perheet ja suhteellisen lyhyt elinikä.

Mitä on tapahtunut vuoden 1962 jälkeen? Haluamme nähdä muutoksen.

Ovatko opiskelijat oikeassa? Onko maailmassa vielä kahdentyyppisiä maita?

Vai onko kehitysmaiden perhekoko pienentynyt ja he elävät täällä?

Vai onko heidän elinikänsä pidentynyt ja he elävät tuolla?

Katsotaan. Pysäytämme siis maailman. Nämä ovat YK:n

tilastoja käytettävissämme. No niin. Voitteko nähdä?

Tuossa on Kiina, liikkuu kohti parempaa terveyttä, parantaa tuossa.

Ja vihreät Etelä-Amerikan maat liikkuvat pienempiä perheitä kohti.

Keltaiset ovat arabimaita,

ja heillä on suuremmat perheet, mutta... ei, pitempi elämä, muttei suurempia perheitä.

Afrikkalaiset ovat vihreitä täällä. He pysyvät vielä täällä.

Tämä on Intia. Indonesia liikkuu aika nopeasti.

(Naurua)

Ja nyt 80-luvulla, Bangladesh on vielä Afrikan maiden ryhmässä tuolla.

Mutta Bangladeshissa tapahtuu 80-luvulla ihme:

imaamit alkavat edistää perhesuunnittelua.

He siirtyvät tuohon kulmaan. Ja 90-luvulla meillä on kauhea HIV-epidemia

joka laskee Afrikan maiden elinajanodotetta

ja kaikki loput maista siirtyvät kulmaan,

jossa meillä on pitkä ikä ja pieni perhe, ja meillä on täysin uusi maailma.

(Aplodit)

Verrataan Yhdysvaltoja suoraan Vietnamiin.

1964: Yhdysvalloissa oli pienet perheet ja pitkä ikä,

Vietnamissa oli suuret perheet ja lyhyt ikä. Ja sitten tapahtuu seuraavaa:

sodanaikaiset tiedot osoittavat, että kaikesta kuolemasta huolimatta,

elinajanodote parani. Vuoden lopussa

Vietnamissa aloitettiin perhesuunnittelu ja siirryttiin pienempiin perheisiin.

Ja Yhdysvallat tuolla ylhäällä parantaa elinajanodotettaan,

pitäen perhekoon samana. Ja nyt 80-luvulla

he luopuvat kommunistisesta suunnittelusta ja siirtyvät markkinatalouteen,

ja se etenee nopeammin kuin yhteiskuntaelämä. Ja tänään

Vietnamissa on sama elinajanodote ja sama perhekoko

täällä Vietnamissa, 2003, kuin Yhdysvalloissa, 1974, sodan loputtua.

Uskon että me me kaikki - jos emme katso tietoa -

aliarvioimme Aasiassa tapahtuneita valtavia muutoksia,

yhteiskunnan muutoksia ennen kuin näimme muutoksia talouselämässä.

Siirrytään nyt toiseen tapaan näyttää

miten maailma jakautuu tulojen mukaan. Tämä edustaa maailmaa ihmisten tulojen mukaan.

Yksi dollari, 10 dollaria tai 100 dollaria päivä.

Rikkaiden ja köyhien välillä ei enää ole rakoa. Se on myytti.

Tässä on pieni töyssy. Mutta ihmisiä on koko matkalta.

Ja jos katsomme mihin tulot päätyvät -

tämä on 100 % maailman vuosittaisista tuloista. Ja rikkaimmat 20 %

he vievät siitä noin 74 %. Ja köyhimmät 20 %,

he vievät noin 2 %. Ja tämä osoittaa, että käsite kehitysmaista

on erittäin arveluttava. Me ajattelemme apua, kuten

nämä täällä antamassa apua näille täällä. Mutta keskellä

on suurin osa maailman väestöstä, ja heillä nyt 24 % tuloista.

Kuulimme siitä muissa muodoissa. Ja keitä ovat nämä?

Missä ovat eri maat? Voin näyttää teille Afrikan.

Tässä on Afrikka. 10 % maailman väestöstä, suurin osa köyhiä.

Tämä on OECD. Rikkaat maat. YK:n parhaimmisto.

Ja he ovat täällä tällä puolella. Afrikka ja OECD aika paljon päällekkäin.

Ja tässä on Etelä-Amerikka. Sillä on kaikki tällä maapallolla,

köyhimmistä rikkaimpiin, Etelä-Amerikassa.

Ja tämän lisäksi voimme lisätä Itä-Euroopan, Itä-Aasian ja

Etelä-Aasian. Ja miltä ne näyttivät, jos menemme ajassa taaksepäin,

noin vuoteen 1970? Silloin töyssy oli suurempi.

Ja useimmat köyhyydessä asuvat olivat aasialaisia.

Maailman ongelma oli köyhyys Aasiassa. Ja jos nyt annan maailman siirtyä eteenpäin,

näette että samalla kun väestöluku kasvaa,

satoja miljoonia Aasiassa pääsee köyhyydestä ja jotkut muut

joutuvat köyhyyteen, ja tämä on kuvio, joka meillä on tänään.

Ja paras ennuste Maailmanpankista on, että tämä tapahtuu,

ja meillä ei ole jaettua maailmaa. Useimmat ihmiset ovat keskivaiheilla.

Tämä on tietekin logaritminen asteikko,

mutta talouselämän käsite on kasvu prosentteina. Katsomme sitä

mahdollisuutena prosenttikasvuun. Jos muutan tätä, ja käytän

sen sijaa BKT:ta per asukas enkä perheen tuloja, ja vaihdan nämä

yksilölliset tiedot alueellisiksi tiedoiksi bruttokansantuotteesta,

ja otan nämä alueet täältä, ympyrän koko pysyy asukaslukuna.

Ja jos OECD on tuolla, ja Saharan eteläpuolinen Afrikka tuolla,

ja poistamme arabimaat tuolta,

tullen sekä Afrikasta että Aasiasta, ja asetamme ne erikseen,

ja voimme laajentaa tätä akselia, ja voin antaa sille uuden ulottuvuuden täällä,

lisäämällä yhteiskunta-arvoja tuolla, lapsikuolleisuus.

Nyt minulla on rahaa tuolla akselilla ja lapsilla mahdollisuus jäädä eloon tuolla.

Joissakin maissa 99,7 % lapsista pysyy elossa viiteen ikävuoteen asti,

muissa maissa ainoastaan 70 %. Ja tässä näyttää olevan rako

OECD:n, Etelä-Amerikan, Itä-Euroopan, Itä-Aasian,

arabimaiden, Etelä-Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan välillä.

Lasten eloonjäämisen ja rahan välinen suhde on erittäin vahva.

Mutta nyt Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Terveys tuolla ja parempi terveys tuolla.

Voin mennä tänne ja jakaa Saharan eteläpuolisen Afrikan eri maihin.

Ja kun se hajoaa, maan ympyrän koko vastaa maan asukaslukua.

Sierra Leone on tuolla alhaalla. Mauritius tuolla ylhäällä. Mauritius oli ensimmäinen maa

joka poisti kauppaesteet, ja he voivat myydä sokeria.

He voivat myydä tekstiilejä samoin ehdoin kuin eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset.

Afrikan sisällä on suuria eroja. Ja Ghana on täällä keskellä.

Sierra Leonessa humanitääristä apua.

Täällä Uganda, kehitysapua. Täällä, aika sijoittaa, tuolla,

voit mennä lomalle. Vaihtelut ovat huomattavia

Afrikan sisällä, emmekä usein ota sitä huomioon - vaan pidämme kaikkea yhtenä.

Voin jakaa Etelä-Aasian täällä. Intia on keskellä oleva iso ympyrä.

Mutta suuri ero Afganistanin ja Sri Lankan välillä.

Voin jakaa arabimaat. Miten ne ovat? Sama ilmasto, sama kulttuuri,

sama uskonto. Suuret erot. Jopa naapurien välillä.

Jemen, kansallissota. Arabiemiirikunnat, rahaa, joka käytettiin tasapuolisesti ja hyvin.

Ei myytin mukaista. Ja tähän kuuluvat kaikki maassa olevien ulkomaisten työntekijöden lapset.

Tieto on usein parempaa kuin luulet. Monet ihmiset sanovat, että tieto on huonoa.

Epätietoisuuden marginaali on olemassa, mutta me voimme nähdä eron tässä:

Kambozha, Singapore. Erot ovat paljon suurempia

kuin tietojen heikkous. Itä-Eurooppa:

neuvostotalous pitkään, mutta nämä muuttuvat kymmenen vuoden

jälkeen hyvin erilaiseksi. Ja tuolla on Etelä-Amerikka.

Enää ei tarvitse mennä Kuubaan hakemaan tervettä maata Etelä-Amerikasta.

Chilessä on muutaman vuoden päästä jo Kuubaa alhaisempi lapsikuolleisuus.

Ja tässä ovat suurituloiset OECD-maat.

Ja meillä on koko maailma tässä kuviossa,

mikä on suurin piirtein tällainen. Ja jos katsomme sitä,

miltä se näyttää - maailman vuonna 1960, se alkaa liikkua. 1960.

Tässä Mao Tse-tung. Hän toi terveyden Kiinaan. Ja sitten hän kuoli.

Ja sitten Deng Xiaoping tuli ja toi rahaa Kiinaan, ja toi Kiinan taas valtavirtaan.

Ja olemme nähneet, miten maat liikkuvat eri suuntiin tällä tavalla,

joten on vaikeaa saada

esimerkkimaata, joka näyttää koko maailman kuvion.

Haluaisin tuoda teidät takaisin tänne vuoteen 1960.

Haluaisin verrata Etelä-Koreaa, joka on tämä, Brasiliaan,

joka on tämä. Otsikko häipyi minulta. Ja haluaisin verrata Ugandaa,

joka on tuolla. Ja voin siirtää sitä eteenpäin, näin.

Ja voitte nähdä miten Etelä-Korea etenee hyvin nopeasti,

kun taas Brasilia on paljon hitaampi.

Ja jos siirrymme taas takaisin, noin, ja jäljitämme niitä, tällä tavalla,

voitte taas nähdä että kehityksen nopeus

on hyvin, hyvin erilaista, ja maat liikkuvat enemmän tai vähemmän

samaan tahtiin kuin raha ja terveys, mutta näyttää siltä että maa voi liikkua

paljon nopeammin, jos se on ensin terve kuin jos se on ensin vauras.

Ja se voidaan näyttää Arabiemiirikunnilla.

He tulivat täältä, mineraalimaasta. He varastoivat kaiken öljyn,

saivat kaiken rahan, mutta terveyttä ei voi ostaa supermarketista.

Terveyteen on investoitava. Lapset on koulutettava.

Tervydenhoitohenkilöstö on koulutettava. Väestö on koulutettava.

Ja sheikki Sayed teki sen melko hyvin.

Ja öljyn hinnan halpenemisesta huolimatta hän toi maansa tänne ylös.

Joten meillä on paljon valtavirtaa edustavampi maailma,

jossa kaikki maat pyrkivät käyttämään rahaansa

paremmin kuin aiemmin. Tämä on, suurin piirtein,

jos katsotaan maiden keskiarvotietoa. Ne näyttävät seuraavilta.

On vaarallista käyttää keskiarvotietoa, sillä eri maiden

välillä on suuria eroja. Joten katson tätä, voimme nähdä

että Uganda on tänään missä Etelä-Korea oli vuonna 1960. Jos jaan Ugandan

osiin, niin Ugandan osien välillä on suuria eroja. Nämä ovat Ugandan viidenneksiä.

Rikkaimmat 20 % ugandalaisista ovat tuolla.

Köyhimmät ovat tuolla alhaalla. Jos jaan Etelä-Afrikan osiin, se näyttää tältä.

Jos katson Nigeriaa, missä oli erittäin kauhea nälänhätä,

viimeksi, se näyttää tältä. Köyhimmät 20 % nigerialaisista ovat täällä,

ja rikkaimmat 20 % etelä-afrikkalaisista ovat tuolla,

ja kuitenkin pyrimme keskustelemaan mitä ratkaisuja Afrikalle voisi olla.

Kaikki tässä maailmassa on olemassa Afrikassa. Eikä

universaalista HIV-lääkkeen saatavuudesta voi keskustella tälle viidennekselle

samaa strategiaa käyttäen kuin täällä alhaalla. Maailman olosuhteiden parantamisen

on oltava asiayhteyteen liittyvää, eikä ole asiaankuuluvaa pitää

sitä alueellisella tasolla. Meidän on oltava paljon yksityiskohtaisempia.

Huomaamme, että opiskelijat käyttävät tätä erittäin innokkaasti.

Ja yhä enemmän politiikan ja liike-elämän sektoreilla halutaan nähdä

miten maailma on muuttumassa. Miksi se ei sitten tapahdu?

Miksi emme käytä tietoa, jota meillä on? Meillä on tietoa YK:ssa,

kansallisissa tilastotieteellisissä virastoissa

ja yliopistoissa ja muissa ei-julkisen vallan organisaatioissa.

Koska tiedot ovat piilossa tietokannoissa.

Ja yleisö on tuolla, Internet tuolla, mutta emme ole vielä käyttäneet sitä tehokkaasti.

Kaikki tieto, jonka näimme muuttuvan maailmassa

ei sisällä julkisesti rahoitettuja tilastoja. On olemassa muutamia websivuja,

kuten tämä, mutta niitä on ruokittava tietokannoista,

mutta ihmiset ottavat niistä hinnan, tyhmiä salasanoja ja tylsiä tilastoja.

(Naurua) (Aplodit)

Ja tämä ei toimi. Joten mitä tarvitaan? Meillä on tietokannat.

Uutta tietokantaa ei tarvita. Meillä on mahtavia suunnittelutyökaluja,

ja lisää ja lisää lisätään. Joten aloitimme

ei-kaupallisen organisaation, jota kutsumme - linkittäen tiedon suunnitteluun -

Gapminderiksi, Lontoon maanalaisen mukaan, jossa varoitetaan

"mind the gap", varo väliä. Joten mielestämme Gapminder oli sopiva.

Ja aloimme kirjoittaa ohjelmaa, joka linkittäisi tiedon tällä tavalla.

Eikä se ollut kovin vaikeaa. Se vei joltakin ihmiseltä vuosia, ja tuotimme animaatioita.

Voit ottaa tietosarjan ja laittaa sen tuonne.

Vapautamme YK:n tietoa, joitakin muutamia YK:n organisaatioita.

Jotkut maat sallivat tietokantojensa saatavuuden maailmalla,

mutta mitä todella tarvitsemme on tietenkin hakutoiminto.

Hakutoiminto, jossa voimme kopioida tietoa haettavaan muotoon

ja antaa sen maailman saataville. Ja mitä kuulemme kun kierrämme maailmaa?

Olen tehnyt antropologiaa tilastollisten pääyksikköjen osalta. Kaikki sanovat:

"Se on mahdotonta. Tätä ei voi tehdä. Tietomme on niin erilaista

yksityiskohdiltaan, ettei sitä voi hakea kuten muita tietoja.

Emme voi antaa tietoa ilmaiseksi opiskelijoille tai yrittäjille maailmassa."

Mutta me haluasimme, että näin tapahtuisi, eikö niin?

Julkisesti rahoitettu tieto on täällä alhaalla.

Ja me haluaisimme, että Internetissä kasvaisi kukkia.

Ja yksi tärkeimmistä asioista on haettavuus, ja sitten että ihmiset voivat käyttää

eri suunnittelutyökaluja niiden animointiin.

Ja minulla on teille aika hyviä uutisia. Minulla on uutisia, että nykyinen

YK:n tilastotieteen johtaja ei sano, että se on mahdotonta.

Hän sanoo vain, että "Me emme voi tehdä sitä."

(Naurua)

Ja hän on aika terävä kaveri, eikö?

(Naurua)

Joten me tulemme näkemään että tiedossa tulee tapahtumaan paljon tulevina vuosina.

Voimme näyttää tulojen jakautumista täysin uusilla tavoilla.

Tässä on Kiinan tulojen jakautuminen vuonna 1970.

Yhdysvaltain tulojen jakautuminen vuonna 1970.

Miltei ei ollenkaan päällekäisyyttä. Ei ollenkaan. Ja mitä on tapahtunut?

Seuraavaa on tapahtunut: Kiina kasvaa, se ei ole enää niin tasapuolinen,

ja se näkyy tässä, Yhdysvaltain lähettyvillä.

Melkein kuin haamu, eikö?

(Naurua)

Tämä on aika pelottavaa. Mutta mielestäni on erittäin tärkeää saada kaikki nämä tiedot.

Meidän on todella nähtävä ne. Ja sen sijaan että katsomme tätä,

haluaisin lopettaa näyttämällä Internetin käyttäjät 1000 asukasta kohti.

Tällä ohjelmalla käytämme noin 500 muuttujaa kaikista maista aika helposti.

Kestää hetken muuttaa tämä,

mutta akseleilla voi helposti saada minkä tahansa muuttujan.

Ja parasta olisi saada tietokannat ilmaiseksi,

saada ne haettavaksi, ja toisella napsautuksella saada ne

graafiseen muotoon, jossa ne on heti ymmärrettävissä.

Tilastotieteilijät eivät pidä tästä, sillä he sanovat ettei tämä

näytä todellisuutta. Meillä on oltava tilastotieteelliset, analyyttiset menetelmät.

Mutta tämä on hypoteesia aikaansaavaa.

Lopetan nyt maailmaan. Tuolla, Internet on tulossa.

Internetin käyttäjämäärät nousevat tällä tavalla. Tämä on BKT per asukas.

Ja uusi teknologia on tulossa, mutta sitten hämmästyttävää on miten hyvin

se sopii maiden talouselämään. Tästä syystä 100 dollarin tietokone

tulee olemaan niin tärkeä. Mutta se on mukava suuntaus.

Näyttää siltä kuin maailma latistuisi, eikö niin? Nämä maat

nousevat nopeammin kuin talouselämä ja on erittäin mielenkiintoista

seurata tätä vuoden aikana, kuten haluaisin että tekin voisitte

kaikella julkisesti rahoitetulla tiedolla. Kiitokset teille.

(Taputusta)