-
Mika pitaa meidat terveina ja onnellisina elamamme aikana? Jos olisit nyt sijoittamassa parhaaseen versioosi itsestasi tulevaisuudessa,mihin keskittaisit aikasi ja energiasi? Tuoreessa tutkimuksessa joka tehtiin 2000-luvulla syntyneille kysyttiin mitka ovat heidan tarkeimmat paamaaransa elamalle, ja yli 80% vastasi etta tarkeinta elamassa on tulla rikkaaksi. Samassa tutkimuksessa yli 50 % noista nuorista aikuisista sanoi etta tarkein paamaara on tulla kuuluisaksi.
Ja meille kokoajan kerrotaan tyon merkityksesta,yrittaa kovempaa ja saavuttaa enemman. Me annamme sellaisen kuvan jotta nama ovat asioita joiden perassa kannattaa juosta saavuttaaksemme hyvan elaman. Kuvia kokonaisista elamanketjuista,valinnoista mita ihmiset tekevat ja kuinka nuo valinnat ovat toimineet on miltei mahdollista saada. Paras keino saada tietaa ihmisten elamasta on pyytaa heita muistelemaan mennytta,ja kuten tiedamme ,jalkiviisaus on kaikkea muuta kuin 20/20. Me unohdamme suuria maaria asioita mita elamassamme tapahtuu ja joskus muisti on suorastaan luova.
Mutta mita jos voisimme katsoa kokonaisia ihmisten eloja kun ne tapahtuvat? Mita jos voisimme tutkia ihmisia siita asti kun he ovat teini-ikaisia aina vanhuuteen asti, nahdaksemme mitka asiat ihan oikeasti pitavat ihmiset terveina ja onnellisina?
Me teimme nain. Harvardin Aikuisen Kehityksen Tutkimus on ehka pisin tutkimus aikuisten elamasta, mika on koskaa tehty. 75 vuoden ajan olemme seuranneet 724 miehen elamaa vuosi vuodelta,kysyen heidan tyostaan,kotielamasta,terveydesta ja luonnollisesti tietamatta mita heidan elamassaan tulee tapahtumaan.
Taman tyyppiset tutkimukset ovat erittain harvinaisia. Melkein kaikki taman tyyppiset projektit kuivuvat kokoon n kymmenessa vuodessa koska ihmiset eivat jatka tutkimuksessa olemista,tai rahoitus loppuu,tai tutkijat kiinnittavat huomionsa muihin asioihin tai kuolevat ja kukaan ei jatka . Mutta hyvan tuurin ja useiden sukupolvien tutkijoiden peraanantamattomuuden sekoituksella, tama tutkimus selvisi. N. 60 miesta alkuperaisesta 724:sta on viela elossa. osallistuen edelleen tutkimukseen, suurin osa heista on yli 90 vuotiaita nyt. Ja olemme nyt aloittamassa tutkimusta jossa on mukana yli 2000 naiden miesten jalkelaista. Mina olen tutkimuksen 4:s johtaja.
Vuodesta 1938,olemme seuranneet kahden eri miesryhman elamaa. Ensimmainen ryhma aloitti tutkimuksessa ollessaan ensimmaisella vuosikurssilla Harvardissa. He kaikki valmistuivat toisen maailmansodan aikana,ja sitten suurin osa meni sotapalvelukseen. Toinen ryhma jota olemme seuranneet,oli ryhma poikia jotka asuivat Bostonin koyhimmilla alueilla,pojat valittiin mukaan sen johdosta etta he kuuluivat Bostonin ongelmallisiin ja vahavaraisempiin perheisiin 30-luvulla. Suurin osa asui vuokra-asunnoissa ilman juoksevaa vetta.
Kun he aloittivat tutkimukseen osallistumisen, jokainen naista teineista haastateltiin. Heille tehtiin laakarintarkastus. Menimme heidan koteihinsa ja haastattelimme heidan vanhempansa. Ja sitten nama teinit kasvoivat aikuisiksi kaikille elaman aloille. Heista tuli tehdastyolaisia ja lakimiehia ja muurareita ja laakareita, ja yhdesta tuli yhdystvaltojen presidentti. Jotkut alkoholisoituivat,joillekin tuli schizophrenia. Jotkut kiipesivat sosiaalisilla tikkailla alhaalta aivan huipulle asti ja jotkut tekivat tuon matkan painvastaiseen suuntaan.
Taman tutkimuksen perustajat eivat olisi villeimmissa kuvitelmissakaan voineet ajatella etta mina seison tassa tanaan, 75 vuotta myohemmin kertomassa etta tutkimus jatkuu edelleen. Joka toinen vuosi, meidan karsivallinen ja asialleen omistautunut tutkimus henkilokunta ottaa miehiin yhteytta ja kysyy jos voismme lahettaa taas yhden heidan elamaansa liittyvan kysymys paketin .
Monet Bostonin lahioissa asuvat miehet kysyvat:� minka takia haluatte minua tutkia? Elamani ei ole kovinkaan mielenkiintoista� . Harvardin miehet eivat koskaan kysy tuota kysymysta.
Saadaksemme selkeimman mahdollisen kuvan millaista miesten elama on , me emme vain laheta heille kysymyskaavaketta. Me haastattelemme heita heidan olohuoneissaan. Me pyydamme laakareilta heidan terveystietonsa. Me otamme verikokeet,me otamme aivokuvat, me puhumme heidan lapsilleen. Me videoimme kun he puhuvat vaimojensa kanssa suurimmista huolistaan. Ja kun, noin 10 vuotta sitten,vihdoin kysyimme vaimoilta jos he haluaisivat osallistua tutkimukseen,monet naisista vastasivat :� Tiedatko, jo oli aikakin�
No mita me opimme? Mita ovat ne opetukset jotka saimme kymmenientuhansien sivujen tiedoista joita saimme ihmisten elamasta? Opetukset eivat koske varallisuutta tai kuuluisuutta tai tyoskentelemalla enemman ja enemman. Selkein viesti minka saimme tasta 75-vuotisesta tutkimuksesta on tama: Hyvat ihmissuhteet pitavat meidat onnellisempina ja terveampina. Piste.
Saimme 3 isoa opetusta ihmissuhteista. Ensimmainen on etta sosiaaliset suhteet ovat meille hyvaksi ja etta yksinaisyys tappaa. Kavi ilmi etta ihmiset joilla on enemman sosiaalisia suhteita perheeseen,ystaviin,yhteisoon ovat onnelliempia,fyysisesti terveempia ja elavat pitempaan kuin he joilla on vahemman tekemista muiden ihmisten kanssa. Ja mita tulee yksinaisyyteen, se on suorastaan myrkyllista. Ihmiset jotka ovat enemman eristyksissa muista kuin haluaisivat, ovat vahemman onnellisia, heidan terveytensa huononee aikaisemmin keski-iassa. Heidan aivotoimintansa huononee aikaisemmin ja heidana elamansa ovat lyhyempia kuin ihmisten jotka eivat ole yksinaisia. Ja surullinen totuus on etta million tahansa, enemman kuin yksi viidesta amerikkalaisesta kertoo olevansa yksinainen.
Ja mehan tiedamme etta voit olla yksinainen keskella ihmisia ja voit olla yksinainen avioliitossa, joten toinen iso opetus jonka saimme on se etta ei ystavien lukumaara, tai se oletko parisuhteessa,ole tarkeaa, vaan noiden laheisten suhteiden laatu on ratkaisevaa. Kavi ilmi etta asuminen keskella ristiriitoja on todella huono asia terveydellemme. Erittain ristiriitaiset avioliitot, esimerkiksi ilman paljoakaan kiintymysta,ovat todellakin huonoksi meidan terveydellemme, ehka jopa enemman kuin avioero. Kun taas elaminen keskella hyvia, lampimia ihmissuhteita suojelee meita.
Kun olimme seuranneet miehiamme siihen asti etta olivat 80-vuotiaita,halusimme katsoa taaksepain heidan ollessa keski-ikaisia nahdaksemme jos voisimme ennustaa kenesta tulee onnellinen,terve 80-vuotias ja kenesta ei. Ja kun kokosimme yhteen kaiken mita heista tiesimme, heidan ollessa 50-vuotiaita, se ei ollut heidan keski-ikainen kolesteroli tasonsa joka ennakoi miten he vanhenevat. Se oli heidan tyytyvaisyytensa heidan suhteisiinsa. Ihmiset jotka olivat kaikkein tyytyvaisimpia suhteisiinsa kun olivat 50-vuotiaita, olivat terveimpia 80-vuotiaina. Ja hyvat, laheiset suhteet toimivat vastuksena joistain vanhuuden tuomista ongelmista. Meidan onnellisimmissa suhteissa elavat miehet ja naiset kertoivat, ollessaan 80-vuotiaita, etta paivina jolloin heilla on ollut eniten fyysisia kipuja,heidan henkinen olotilansa pysyi yhta onnellisena kuin muutoinkin. Mutta ihmiset jotka elivat onnettomissa suhteissa kertoivat etta paivina jolloin tunsivat suurta fyysista kipua,se kasvoi suuremmaksi emotionaalisen kivun myota.
-
Kolmas iso opetus meille liittyen ihmissuhteisiin ja terveyteen oli se etta ihmissuhteet eivat vain suojele meidan kehoja vaan myoskin aivoja. Kavi ilmi etta kun olemme turvallisessa suhteessa toisen ihmisen kanssa ollessamme 80-vuotiaita ,olemme suojassa. Ihmiset jotka ovat parisuhteessa jossa he todella voivat luottaa toiseen ihmiseen kun tarvitsevat apua, heidan muistinsa pysyy teravana pitempaan. Ne ihmiset jotka ovat parisuhteessa jossa eivat voi luottaa toiseen, he kokevat muistinsa heikkenevan aikaisemmin. Ja nuo hyvat parisuhteet, niiden ei pida ruusuilla tanssimista kokoajan. Jotkun meidan 80-vuotiasta pariskunnista nahistelevat paivittain,mutta niin kauan kun he tietavat etta vaikeuksissa toiseen voi luottaa,nuo riidat eivat vaikuta heidan muistiinsa.
-
Tama viesti, etta hyvat ,laheiset ihmissuhteet ovat hyvaksi terveydellemme ja hyvinvoinnille,tama viisaus on yhta vanha kuin kukkulat. Miksi tama on niin vaikea ymmartaa ja helppo sivuuttaa? No, me olemme ihmisia. Me pidamme nopeista ratkaisuista, jotain jonka voimme saada pitamaan elamamme hyvana pysyvasti. Ihmissuhteet ovat sotkuisia ja monimutkaisia ja kaikki se tyo perheesta ja ystavista huolehtimiseen ei ole seksikasta tai hohdokasta. Ja se myoskin kestaa koko elaman. Se ei ikina lopu. Ihmiset meidan 75-vuotta vanhassa tutkimuksessa jotka olivat onnellisimpia ollessaan elakkeella, olivat he jotka olivat tehneet tyota sen eteen etta tyokaverit vaihtuivat uusiksi leikkitovereiksi. Aivan kuten v. 2000 syntyneet siina tuoreessa tutkimuksessa, monet meidan miehista alussa ollessaan nuoria aikuisia todella uskoivat etta varallisuus ja kuuluisuus ja suuret saavutukset olivat niita asioita joiden perassa pitaa juosta saavuttaakseen hyvan elaman.Mutta yha uudestaan ja uudestaan naiden 75 vuoden aikana, tutkimuksemme nayttaa etta ihmiset jotka tukeutuivat ihmissuhteisiin perheen, ystavien ja yhteison keran, parjasivat parhaiten.
No enta sina? Ajatellaan etta olet 25, tai 40 tai 60. Milta ihmissuhteissin nojaaminen edes nayttaa?
No, vaihtoehdot ovat kaytannossa loputtomat. Se voi olla joskus niinkin yksinkertaista kuin vaihtaa internet aika,ihmis ajaksi tai tuoda eloa parisuhteeseen tekemalla jotain uutta yhdessa,pitkia kavelyja tai menna ulos syomaan tai olla yhteydessa johonkin perheenjaseneen jonka kanssa et ole puhunut vuosiin,koska kaikki nuo ,aivan liian yleiset, perheriidat kuluttuvat todella paljon heita jotka kantavat kaunaa.
Haluaisin lopettaa Mark Twainin sitaattiin. Yli 100 vuotta sitten, han katsoi elamaansa taaksepain ja han kirjoitti: �� Ei ole aikaa, elama on niin lyhyt,kinasteluun,anteeksiantoon,sydansuruun,saada tilit selviksi. On vain aikaa rakastamiseen, mutta vain hetkeksi,niin sanotusti,siihen.��
Hyva elama rakennetaan hyvilla ihmissuhteilla
Kiitos
-
Not Synced
PACE