35C3 - A Blockchain Picture Book

*35c3 esimusiikkia*
[Translated by Viljami Kittilä (KYBS2004 course assignment at JYU.FI)]

Juontaja: Olen iloinen saadessani esitellä seuraavan puheenvuoron. Sen nimi on

"Lohkoketju-kuvakirja" ja sen esittää Alex. Lohkoketjut ovat aihe,

josta kuulemme jatkuvasti mediassa. Niitä myydään ratkaisuksi kaikille ja kaikkeen –

ihan mihin tahansa. Mutta miten ne oikeasti toimivat ja mitä ne oikeasti ovat...

...sitä suurin osa ihmisistä ei oikein tiedä. Tänään saamme aloittelijatason esittelyn

kuvien avulla. Toivotakaa tervettulleeksi lavalle, Alex! Annetaan isot aplodit!

*Aplodit*

Alex: Hei vaan. Nimeni on Alex ja tulen Brunswickin teknillisestä yliopistosta.

Työskentelen sovellusturvallisuuden instituutissa. Ja arvaan, että

olette täällä katsomassa tätä lohkoketju-kuvakirjaa, eikö niin? Mutta heti alkuun: tämä esitys

ei käsittele uusimpia kryptovaluuttoja, eikä myöskään sitä,

mihin ICO:ihin kannattaa sijoittaa. En tiedä niistä mitään – pahoittelut,

jos tuotan pettymyksen. Tavoitteeni on antaa teille hyvin karkea, yleiskuvallinen perustason johdanto siihen,

mikä tämä lohkoketjujuttu oikein on. Niin että voisitte itse muodostaa mielipiteenne.

Toivottavasti yleisössä ei ole lohkoketjueksperttejä, sillä tämä on

perustason luento. Eli en odota teiltä mitään teknistä tai matemaattista

taustaa. Joten eiköhän aloiteta! Kuvitellaanpa seuraava tilanne.

Olipa kerran kaksi ihmistä. Kutsutaan heitä nimillä "Mary" vasemmalla ja "Alex" oikealla.

He halusivat tehdä kauppaa keskenään. Mary halusi ostaa talon Alexilta.

Niinpä Mary tuo sovitun summan rahaa. Ja Alex – kuvassa –

tuo avaimet taloon, jonka hän aikoi myydä Marylle. Mutta koska Mary ja

Alex eivät tunne toisiaan, he eivät myöskään luota toisiinsa. Niinpä he laativat

kaupasta sopimuksen, varmuuden vuoksi. Tässä oikealla näette

tyypillisen kauppasopimuksen, joka sisältää tärkeitä tietoja, kuten

kuvauksen myytävästä kohteesta – Alexin talo, esimerkiksi sen osoite,

mitä sisällä on ja niin edelleen. Sovittu rahamäärä – sanotaan että talo maksaa vaikka puoli

miljoonaa, esimerkiksi. Sekä kauppaan osallistuvat osapuolet – eli Mary

ja Alex. Ja tietenkin allekirjoitukset. Lopuksi sopimukseen

täytyy lisätä aikaleima, jotta se olisi virallinen. Nykyään nämä sopimukset ovat yleensä

digitaalisia dokumentteja. Mutta sekä digitaalisia, että paperillisia sopimuksia

voidaan vahingollisesti muuttaa, jos jokin ilkeä osapuoli saa kaikki kopiot

haltuunsa. Esimerkiksi poistamalla aikaleiman. Tämä voi mitätöidä sopimuksen ja sitä myötä

koko kaupan. Muuten – se ilkeä osapuoli voi olla myös

jompikumpi kaupankävijöistä. Sanotaan vaikka, että Alex on se ilkeä – ja hän haluaa ottaa

rahat vastaan, mutta pitää myös talon itsellään. Tämä on lähtötilanteemme.

Vuonna 1990 Haber ja Stornetta ehdottivat tieteellisessä julkaisussa kryptografista

ratkaisua aikaleiman yhdistämiseksi digitaaliseen dokumenttiin niin, ettei sitä voi väärentää.

Mitä se tarkoittaa? Että aikaleima ja dokumentti yhdistetään uuteen

dokumenttiin joten, niitä ei voi enää erottaa rikkomatta sisältöä. Näemme pian

tarkemmin, miten se tapahtuu. Mutta kuvitellaan nyt, että tämä lohko tässä

sisältää sopimuksen ja aikaleiman. Ja ne on sidottu toisiinsa

jonkinlaisen salaperäisen hienon kryptografisen tekniikan avulla, jota kuvastaa tämä sininen kehys.

Selvä? Mutta meillä on valitettavasti silti ongelma: Muistattehan

sen ilkeän Alexin? Hän voi edelleen hävittää kaikki sopimuskopiot ja väittää, että mitään ei koskaan

tapahtunut. Tämän ongelman ratkaisuksi Haber ja Stornetta ehdottivat

julkaisussaan myös "ketjutusmenetelmää" näille lohkoille. Jokainen

lohko sisältäisi eri sopimuksen. Tuloksena syntyy ketju

lohkoja: Lohkoketju! Tadaa! Ja koska kyseessä on ketju, yksittäistä lohkoa ei voi

poistaa ketjusta. Jos lohko poistetaan ketjun sisältä,

ketju rikkoutuu täysin, jolloin sen uudelleen kokoaminen on mahdotonta

vahingoittamatta sitä, kuten myöhemmin näemme. Okei? Tämä ei siis estä ketään

hävittämästä koko ketjua. Ehkä. Mutta mitä pidemmäksi ketju kasvaa,

mitä useampi ihminen on siinä mukana,
sitä suurempi on riski, että pahantahtoisen

toimijan toiminta paljastuu. OK?
Selvä tähän asti?

Hyvä. Mutta ongelma on yhä olemassa: tämä

ketju täytyy tallentaa jonnekin. Muistathan, että se on digitaalinen? Sanotaan vaikka,

että toinen luotettava taho saa tämän tehtävän. Tässä se on. Tämä on luotettu tahomme,

joka vastaa lohkoketjusta. Mutta, ongelma on, että tämä luotettu taho voi epäonnistua

tai muuttua epäluotettavaksi. Eikä sen tarvitse olla pahantahtoinen. Voi myös käydä niin,

että lohkoketjun tallennus epäonnistuu tai
romuttuu, tai dataa tuhoutuu esimerkiksi

laiterikon takia, tai luotettu taho vain poistaa sen vahingossa. Ehkä. Joten,

kuten kaikissa keskitettyissä palveluissa,
sinun täytyy vain luottaa. Kuvittele että

sähköpostipalvelusi katoaa huomenna. Kuinka montaa palvelua käytät, jotka ovat

sähköpostisi varassa? Okei. Siksi paperissa
ehdotetaan, että lohkoketjusta jaetaan

kopioita monille muille tahoille. Tässä ne ovat. Tässä näet

joukon muita tahoja – keitä he ikinä ovatkaan – jotka omistavat kopion, tarkan kopion, lohkoketjusta.

Muista, että tämä sininen väri tarkoittaa
jotain kryptografista. Okei. Eli nyt näet,

ettei meillä ole enää keskitettyä tallennusta.
Sen sijaan meillä on suuri määrä

osallistujia, joihin voimme luottaa. Kutsutaan tätä hajautetuksi verkoksi.

Muista tämä termi. Se on tärkeä myöhemmin. Eli siis, vaikka osa näistä

tahoista epäonnistuu, niin kauan kuin enemmistö säilöistä on kunnossa ja sisältää kelvollisen ja saman

kopion lohkoketjusta, voimme jatkaa.
Okei. Oletko vielä mukana? Hyvä. Eli,

kysymys kuuluu: Miten tämä mystinen
kryptografia-juttu oikein toimii?

*naurahtaa*

Tältä sellainen lohko oikeasti näyttää.
Ja itse asiassa, tämä on ensimmäinen

koskaan luotu lohkoketjun lohko. Mutta oletan, että et ole oikeasti kiinnostunut

matikkaluennosta. Okei. Kuten lupasin, jätetään matemaattiset yksityiskohdat pois ja pysytään

visuaalisessa. Mutta ihan tiedoksi: tämä on lohko. Okei. Kuvitellaan,että havaitsemme

uuden kaupan. Alice ja Bob käyvät kauppaa,
ja kuten näemme, että Alice haluaa myydä

esimerkiksi älypuhelimensa Bobille. Muistatteko ne polaroid-kamerat, joilla

voi ottaa kuvan ja se tulostui heti?
Tiedättekö ne? Luulen että ne

ovat taas muodissa. Joten kun seuraamme tilannetta, otamme siitä polaroid-kuvan.

Se tulostuu, ja tämä kuva todistaa
kauppatapahtuman. Eli, otamme tämän kuvan ja

laitamme sen liitutaululle. Tähän tapaan. Sanotaan, että tämä kuva edustaa lohkoa.

Muistatko ne sinireunaiset lohkot, joita
näimme aiemmin? Okei. Hiukan myöhemmin,

havaitsemme toisen kaupan. Tässä Charlie
haluaa myydä autonsa Peterille. Ja jälleen,

otamme kuvan. Mutta tällä kertaa asetamme edellisen kuvan – sen, joka on

jo liitutaululla – taustalle tähän tilanteeseen. Kuten tässä. Joten,

nyt otamme uuden Polaroid-kuvan ja
laitamme sen takaisin liitutaululle. OK? Joten mitä

näemme nyt? Ensimmäinen kuva, joka on
ensimmäinen lohkomme, näkyy taustalla

toisessa kuvassa, joka on toinen lohkomme. Joten sanotaan, että toinen lohko on

yhdistetty ensimmäiseen lohkoon. Joten jos joku pahantahtoinen haluaa muuttaa ensimmäisen

lohkon sisältöä, hänen täytyy myös muuttaa
toisen lohkon sisältö. Mikä tarkoittaa

enemmän vaivaa tälle pahalle osapuolelle. Ok? Joten jatketaan tietysti samalla tavalla. Ja lisätään

kolmas kuva taululle. Tässä voimme
nähdä Even ja Alexin, eri Alexin, käyvän

kauppaa tavaroilla. Lisäksi voimme edelleen nähdä toisen kuvan. Se on tämän

kolmannen kuvan taustalla, joten sama asia. Kolmas on yhdistetty

toiseen. OK. Oletko mukana? Hienoa. Ja
tietysti täydellisyyden vuoksi lisätään

neljäs lohko, jossa Armin ja Ed käyvät kauppaa. Ja kyseessä oleva talo on tällä kertaa

kalliimpi. Joten jälleen, näemme kolmannen
lohkon sisällön neljännessä lohkossa.

Se on niiden ketjun. Nyt näemme
kokonaiskuvan täällä. Joten, jos paha osapuoli nyt

haluaa muuttaa jotain tässä ensimmäisessä kaupassa ensimmäisessä kuvassa, se tarkoittaa, että hänen

täytyy muuttaa myös toinen, kolmas ja
neljäs kuva lisäksi. Muuten tämä

muutos on havaittavissa. Eikö vain? OK.
Joten voidaan sanoa, että loimme oman erityisen

lohkoketjumme tässä, joka koostuu
polaroid-kuvista, jotka edustavat tietysti

lohkoja. OK, tämä vaivannäkö voi tuoda
mukanaan hienoja ominaisuuksia. Ja tässä kohtaa

on tärkeää sanoa, että jotkut näistä
ominaisuuksista ovat valinnaisia. On olemassa

erilaisia lohkoketjujärjestelmiä ja useimmat ominaisuudet riippuvat siitä,

millainen lohkoketju on käytössä ja
tietysti sen käyttötavasta. Mutta katsotaanpa

joitakin mielestäni tärkeitä ominaisuuksia. Joten, palataan liitutauluumme

tälle, jonka rakensimme aiemmin. Olemme siis jo nähneet tämän ketjutusmekanismin.

Tämä kuva kuvan sisällä -juttu. Kuten muistat. Tämä mekanismi tekee

lohkoistamme muuttumattomia ja siten myös sopimukset näissä lohkoissa ovat tietysti,

muuttumattomia. Joten, niitä voidaan muuttaa vain, jos koko ketjua muutetaan. Joten

otetaanpa taulumme ja sijoitetaan se minne tahansa julkisesti näkyville. Tämä antaa kaikille ihmisille

mahdollisuuden tarkkailla kaikkea,
mitä ketjussamme tapahtuu taululla

ja havaita mahdollisia poikkeamia.
Voimme siis sanoa, että lohkoketju

on ehkä siistein avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Muut osapuolet, jotka muodostavat

hajautetun verkkomme – muistat, puhuimme siitä aiemmin – luovat tarkan

kopion liitutaulustamme ja päivittävät
kopionsa joka kerta kun uutta

lisätään ketjuun. Joten jos alkuperäinen
lohkoketju tällä taululla muuttuu virheelliseksi

tai katoaa tai mitä tahansa, voimme pyytää
hajautetulta verkoltamme viimeisimmän kelvollisen

kopion tästä ketjusta ja palauttaa sen takaisin taululle. Mutta vaikka jotkut näistäkin osapuolista

muuttuisivat pahantahtoisiksi, niin kauan kuin suurin osa osapuolista on rehellisiä ja omistaa kelvollisen

kopion lohkoketjusta, voimme estää petokset siinä. Ja ainakin on mahdollista

varmistaa anonymiteetti kaikille osapuolille.
Sekä hajautetun verkon osapuolille että

lohkojen sisällä olevien sopimusten osapuolille. OK, joten yhteenvetona voimme

sanoa, että sopimukset lohkoketjussamme ovat muuttumattomia. Lohkoketjun hallinta on

hajautettua ja on todella vaikeaa
houkutella suurinta osaa verkosta pahoille

teille, luulisin. Lohkomme, taulumme ja
siten myös lohkoketju sen sisällä ovat

julkisesti tarkasteltavissa, eikä ole mahdollista poistaa yhtäkään lohkoa

ketjusta rikkomatta sitä kokonaan.
Voimme tarjota anonymiteetin hajautetulle

verkollemme ja osapuolille, jotka osallistuvat tapahtumiin tai

ketjun sisäisiin sopimuksiin,
ja ainakaan emme ole yksittäisen

instituution – kuten pankin tai hallituksen – armoilla. OK, vaikuttaa siis aika hienoilta

ominaisuuksilta. Nämä ovat vain joitakin monista ominaisuuksista, joita voimme saavuttaa. Joten

katsotaanpa tarkemmin yhtä yleistä lohkoketjusovellusta. Luulen, että suurin osa teistä täällä

on kuullut niin sanotusta kryptovaluutta-
jutusta, erityisesti Bitcoinista. Ehkä jollain

teistä onkin vähän Bitcoinia. Tietysti on
paljon muitakin kryptovaluuttoja:

Woppercoin, OneCoin(?)... jne. Mutta
puhutaanpa lohkoketjupohjaisista

rahansiirroista yleisesti. Joten, tämä on
klassinen saksalainen tilisiirtolomake. Ennen

verkkopankin aikaa tätä lomaketta käytettiin siirtämään rahaa tililtä

toiselle. Ehkä jotkut teistä
muistavatkin yhä, piti kirjoittaa

todella selkeästi – mikä oli kamalaa – ja sitten, täytit lomakkeen ja annoit sen pankille,

joka hoiti loput. Tässä näkyy joitakin kenttiä: tässä ovat

rahan lähettäjän ja vastaanottajan nimet.
Lähettäjä on alhaalla.

Tässä näkyvät tilinumerot. Tämä on pankkitunnus, ja tässä tapauksessa näemme,

että kyseessä on sama pankki. Tietysti
rahan määrä ja lähettäjän

allekirjoitus, sekä päivämäärä. Joten, kryptovaluuttojen, kuten Bitcoinin

kautta tapahtuvissa rahoitustapahtumissa
emme tarvitse niin paljon tietoa. Ainoa tieto,

mitä tarvitsemme, on lähettäjän ja vastaanottajan julkiset avaimet. Niitä käytetään

kuten tilinumeroita, mutta ne ovat
paljon pidempiä ja kryptisempiä.

Tietenkin tarvitsemme edelleen rahasumman ja lähettäjän allekirjoituksen, joka

sisältää myös aikaleiman. Muistakaa, että nämä asiat ovat digitaalisia. Niinpä, vanhoina hyvinä

aikoina täytimme vain tämän lomakkeen, laitoimme sen pankin erityiseen postilaatikkoon ja

unohdimme asian. Kryptovaluutoissa, hyvin yksinkertaistetusti, kaikki palkkiotapahtumat,

kuten nämä täällä, kerätään hajautettuun verkkoomme. Sanotaan, että

hajautettu verkkomme keräsi seitsemän odottavaa tapahtumaa. Mutta nämä

tapahtumat eivät ole vielä lohkoketjussamme. Palataan takaisin lohkoketjuumme.

Meillä on tällä hetkellä viisi lohkoa, joissa on sopimuksia tai tapahtumia sisällä. Joten,

kohtaamme kysymyksen, mitkä näistä
tapahtumista muodostavat kuudennen lohkomme

tässä ketjussa. OK, oletko samaa mieltä tästä kysymyksestä. Ehkä jotkut teistä sanoisivat: Hei, tapahtumissa

on aikaleimoja, miksi emme käytä niitä.
Ongelmana on, että hajautettu

verkkomme toimii eri aikavyöhykkeillä ja tiedättehän, verkkoviiveiden

ja kaiken tämmöisen takia. Tarvitsemme siis toisen ratkaisun tähän ongelmaan. Arvelen, että

jotkut teistä ovat jo saaneet idean, miten tämä voisi toimia. Jos kaikki osapuolet noudattavat
sääntöä siitä, miten päästä yhteisymmärrykseen jostakin asiasta, voimme kutsua tällaista

konsensusprotokollaksi. Ehkä jotkut ovat kuulleet tämän termin aiemmin. Okei, muistakaa se.

Korvataan tapahtumat ja sopimukset
jollain paljon yksinkertaisemmalla.

Sanotaan, että joitain hienoja symboleja ehdotettiin seuraavan lohkon ehdokkaiksi,

punaiselle paikalle ketjussa. Hajautettu verkkomme, joka koostuu joistain

osallistujista, kohtaa nyt kysymyksen:
mikä näistä symboleista muodostaa seuraavan

lohkon. Tämä tavoite voidaan saavuttaa eri
tavoilla. Puhutaan siis

parhaiten tunnetuista konsensusprotokollista. Ehkä yksi suosituimmista, jota bitcoin-verkko käyttää,

on proof of work -protokolla.
Näen joidenkin nauravan. OK. Miten

tämä sitten liittyy kilpailuun? Takaisin
alkuperäiseen kysymykseen, mikä

symboli muodostaa seuraavan lohkon.
Yksinkertaisesti sanottuna aina kun uusi lohko

pitää luoda. Tarkoittaa, siis niin kauan kuin
on odottavia tapahtumia, tarvitsemme uusia

lohkoja. Verkkomme järjestää julkisen kilpailun, johon jokainen voi osallistua.

Kilpailun voittaja voi päättää, mikä symboli
pääsee uuteen lohkoon. Kuulostaa

yksinkertaiselta. Tässä kilpailussa
näemme, että voittaja valitsee sydänsymbolin

seuraavaan lohkoon. Se ilmestyy sinne.
Tämän kilpailun lopputulos on

tiedossa hajautetun verkkomme sisällä.
Joten, jokainen verkon osapuoli lisää uuden

lohkon, jossa on sydänsymboli sisällä omaan paikalliseen lohkoketjukopioonsa. OK?

Valitettavasti, kuten jotkut teistä saattavat tietää, tällä protokollalla on joitain haittoja,

joista vakavin on todennäköisesti
ympäristövaikutukset. Se

tarkoittaa, että kilpailujen järjestäminen kuluttaa paljon resursseja. Ja todellisuudessa kyseessä ei ole

moottoripyörät, vaan erittäin suuri määrä
erikoistuneita, korkean suorituskyvyn

tietokoneita, jotka osallistuvat kilpailuihin. Ja tietenkin ne tarvitsevat

valtavasti sähköä, mikä ei ole kovin hyvä
ympäristölle. Viime vuonna arvioitiin,

että bitcoin-verkon vuotuinen sähkönkulutus vastasi koko Tanskan kulutusta,

mikä on todella paljon. OK, et ehkä pidä tästä protokollasta? Katsotaanpa toista.

Tämä protokolla perustuu
ryhmän osallistujien äänestykseen. Sitä

kutsutaan ryhmittymän äänestykseksi. Tämä on yksi nimi tälle protokollalle. Palaamme

alkuperäiseen kysymykseen hienoista symbooleista. Mikä niistä muodostaa seuraavan lohkon

ketjussamme? Sen sijaan että suuri tuntemattomien osallistujien verkosto ajaisi moottoripyöriä

ja kävisi kilpailuja, kutsumme tällä kertaa
mukaan tiettyjä osapuolia kiinteään ryhmään, jota

kutsutaan ryhmittymäksi. Aina kun,
uusi lohko luodaan, ryhmittymän

osallistujat äänestävät,
aivan kuin demokraattisissa vaaleissa.

Symboli, jota useimmat äänestivät, voittaa.
Niin yksinkertaista. Tällä kierroksella

kaksi osapuolta äänesti ympyrää,
kaksi sydäntä ja kolme

tähtisymbolia. Tähti valittiin kansan tahdosta

joten se ilmestyy seuraavaan lohkoon. Oletko samaa mieltä? Joten, äänestyksen tulos

on tiedossa hajautetun verkkomme sisällä,
joka säilyttää kopioita lohkoketjusta.

Jokainen verkon osapuoli lisää uuden lohkon omaan paikalliseen kopioonsa,

joka sisältää tähtisymbolin.
Hienoa, tässä ei ole ympäristöhaittoja.

Ehkä tämä on paras ratkaisu. Jotkut
teistä eivät ole samaa mieltä. Joo,

haasteena on ryhmittymän muodostaminen. Tämä on yksi haittapuoli.

Emme voi taata, että kutsutut osapuolet
tai ryhmittymän jäsenet ovat

puolueettomia. Tässä näemme valtavan vartijan, joka päästää ryhmittymään

vain ne, jotka lupaavat äänestää ympyrää eikä mitään muuta.

Voimme sanoa, että hän on eräänlainen suodatin. Koska ryhmittymässä mukana on vain osallistujia,

jotka lupaavat äänestää ympyräsymbolia,
ja he myös lopulta äänestävät sen puolesta,

kuten näet. Muiden haasteiden lisäksi
protokollaa voidaan käyttää

korruptioon tai muuhun. Oletko vielä mukana? Hienoa. Tarkastellaanpa viimeistä

konsensusprotokollaa. Ehkä se pärjää paremmin. Tämä perustuu

osakkuuteen tai omistukseen järjestelmästä, jonka kukin omistaa. Tätä konsensusprotokollaa kutsutaan

Proof of Stakeksi. Mutta miten tämä
liittyy satunnaisuuteen? Saatat kysyä.

Vielä kerran, kun kysymme, mikä symboli muodostaa seuraavan

lohkon ketjussamme? Oletetaan, että meillä on järjestelmä, sanotaan vaikka että kaikki

tämän maailman symbolit muodostavat järjestelmämme. Näemme järjestelmän. Se on tämä ympyrä

oikeassa laidassa. Ja koko järjestelmä
kuuluu viidelle osapuolelle, jotka ovat

vasemmassa alakulmassa. Nämä viisi värillistä osapuolta. Joten tämä värillinen ympyrä edustaa kunkin osapuolen

omistusta järjestelmästä. Jokaisella kierroksella nämä osapuolet äänestävät siitä, mikä symboli

muodostaa seuraavan lohkon. Mutta tällä kertaa voittaja päätetään

satunnaisesti, ottaen huomioon kunkin
osapuolen omistus. Voimme siis kutsua tätä painotetuksi

satunnaisuudeksi. OK, miten tämä tarkalleen toimii? Kuvitellaan rulettipyörä.

Toivottavasti jotkut teistä tuntevat tämän pelin. Yleensä pyörä pyörii, siihen heitetään

pallo, pyörä lopettaa pyörimisen ja pallo pysähtyy johonkin pyörän numeroista,

ja se numero on voittaa. Mutta tällä kertaa numeroiden

sijaan sijoitamme symboliehdokkaat pyörälle niiden haltijan omistuksen

mukaan. OK, pelataan peliä. Tältä pyörämme näyttää ja pyöräytämme sitä

ja heitämme pallon pyörälle. Pallo pyörii ja pyörii, ja lopulta pysähtyy

johonkin symboliin. Tässä pallo pysähtyi kolmioon. Kolmio on voittajasymboli

seuraavaan lohkoon, ja se ilmestyy sinne lopulta, kuten näette oikeassa

yläkulmassa. Oletteko mukana? Hyvä. Mitä tapahtuu, jos yhden osapuolen omistus on

huomattavasti suurempi kuin muiden?
Tässä punainen

sidosryhmämme on erittäin rikas ja omistaa enemmistön järjestelmästä, joten kuten

voit kuvitella, vaikka järjestelmä valitsee satunnaisesti, koska satunnaisuus on painotettua,

hänen mahdollisuutensa tulla valituksi
on huomattavasti suurempi kuin

muiden. Joten, tietysti on olemassa vielä enemmän konsensusprotokollia ja niistä voisi

puhua tunteja. Mutta lyhyesti sanottuna, jokainen yritys saavuttaa

reilu konsensus tuntuu pitävän sisällään haittapuolia, ja riippuen käyttötapauksestamme

ja käytettävästä lohkoketju menetelmästä,
näillä haittapuolilla voi olla negatiivisia

vaikutuksia. Miksi sitten panostamme näin paljon tähän lohkoketjutieteeseen,

saatat kysyä. Palataan alkuperäiseen tilanteeseen, jossa Mary ja Alex
kävivät kauppaa, ja

että talo, jonka hän myy, on todella
hänen omaisuuttaan eikä peru

kauppaa myöhemmin. Toisaalta Alex joutuu
luottamaan Maryyn, että tämä antaa

sovitun summan rahaa talosta. Jos pankki on mukana

kaupassa, sekä Mary että Alex joutuvat luottamaan pankkiin, jotta raha siirtyy

turvallisesti Maryltä Alexille, ja tietenkin oikea määrä ja oikeaa

valuuttaa. Suurissa kaupoissa, kuten talokaupassa, mukana on yleensä myös notaari.

Mary ja Alex joutuvat luottamaan notaarin puolueettomuuteen.

Näemme siis, että perinteisesti tällaisiin
kauppoihin liittyy paljon luottamista,

ja luottaminen tällaisissa asioissa ei ole
erittäin suosittua, koska menneisyydessä on koitunut

paljon pettymyksiä, kuten saatatte tietää.
Ja kaikki tämä lohkoketjutiede

on tähän mennessä lupaavin lähestymistapa päästä eroon tästä luottamuksen tarpeesta. Mutta

mielestäni meillä on vielä pitkä matka
tämän tavoitteen saavuttamiseen. Katsotaan mitä tulevaisuus

tuo tullessaan. Kiitos huomioistanne.
*Aplodit*

Juontaja: Kiitos paljon tästä hienosta
esityksestä. Jos teillä on kysymyksiä,

menkää mikrofoneille. Kolme yksinkertaista
sääntöä, joita tulee noudattaa. Ensinnäkin, jos kysytte

kysymyksen, kysymys on yleensä yksi
lause, joka päättyy kysymysmerkkiin. Ei mitään

muuta. Toiseksi, pitäkää mikrofoni lähellä
suuta, melkein kun

haluaisitte purra sitä. Mutta älkää tehkö
niin. Ja kolmanneksi, kaikille, jotka nyt poistuvat,

tehkää se hiljaisesti. Kiitos paljon.
Aloitetaan kysymyksellä

Internetistä K: Hei. Tässä on kysymys IoC:ltä.

Puhuitte siitä, miten lohkoketjut tarjoavat
anonyymiyttä, voisitteko selittää, mitä se

tarkoittaa lohkoketjujen kontekstissa,
koska loppujen lopuksi kyse on oikeiden ihmisten

välisistä tapahtumista. Mikä on
anonyymiyden määritelmä tässä yhteydessä?

A: Tämä on hyvin tekninen kysymys, oletan.
Teknisille ihmisille

anonyymius tarkoittaa, ettei meillä ole nimiä, kuten näimme saksalaisessa pankkisiirto-

lomakkeessa, jossa näkee tarkalleen, että Mary ja Alex tekevät siirron. Siinä on nimet,

ja tiedät tarkalleen, keitä nämä ihmiset ovat. Tekniseltä kannalta se tarkoittaa,

että käytämme julkisia avaimia. Ja tietenkin
voimme luoda julkisia avaimia tietämättä

omistajaa. Joten tässä tapauksessa on mahdollista varmistaa anonymiteetti, mutta kuten jotkut

teistä tietävät, siihen liittyy haasteita.
Se on, joo, teknistä.

Juontaja: Mikrofoni numero kolme.
M3: Näytitte meille erilaisia tapoja

valita, mikä tapahtuma on seuraava.
Mutta onko mahdollista, että

joku tapahtuma voisi kadota? Tiedättehän, se ei vaadi –

A: Tarkoitatko, että yksi tapahtuma vain katoaa tästä pilvijutusta?

M3: Joo, jos kaikki muut valitaan ennen sitä.

Tai miten kauan äänestyksen järjestäminen voi kestää?

A: Se riippuu täysin protokollasta, kuten jotkut teistä tietävät lohkoketjuissa

on tämä aikaminuutti juttu. Eli uskoakseni joka kymmenes minuutti

tehdään uusi kierros tämän kryptografisen salauksen takia, mutta

se riippuu täysin protokollasta. Koska
tämä äänestysprotokolla toimii täysin

eri tavalla. Siksi en halunnut mennä yksityiskohtiin, koska se

riippuu protokollasta. Voimme puhua siitä myöhemmin, jos haluatte, mutta luulen

että tämä ei kuulu tähän aiheeseen.
Juontaja: Mikrofoni numero kaksi, kiitos.

M2: Kiitos puheesta. Monet lohkoketju-esimerkeistä, joita näen, ovat

käytännössä yhden yrityksen hallussa olevia tietokantoja. Joten se ei oikeastaan. Mikä on

mielestäsi mielenkiintoisin käyttötarkoitus lohkoketjulle, jonka olet nähnyt tänä päivänä?

A: En osaa vastata tähän, koska en
tiedä tarkalleen, millaisia ratkaisuja

on olemassa. Tietenkin tiedän suosituista
tavoista, kuten Hyper legendistä jne. Henkilökohtaisesti

nykyiset ratkaisut eivät ole kovin
siistejä, teknisistä

taustoista johtuen. Mutta voin kuvitella, että
lohkoketjun takana olevat hajautetun laskennan protokollat

voivat johtaa todella siisteihin juttuihin.
Mutta asiaa täytyy

tutkia enemmän, ja tarkoitan
oikeaa tutkimusta.

*Aplodit*

Juontaja: Meillä on toinen kysymys
mikrofonista numero kaksi.

M2: Hieno puhe. Joo. Hajautetullaa
laskennalla on tehty jo paljon

työtä.
Juontaja: Voisitko mennä hieman lähemmäs

mikrofonia, kiitos?
M2: Anteeksi. Jos yksi mielenkiintoisimmista

käyttökohteista on hajautettu laskenta,
siitä on ollut paljon puhetta

bla bla bla, joten en ole varma. Toisaalta mikä on lohkoketjun kilpailuetu verrattuna

näihin aiempiin hajautetun laskennan protokolliin?

A: En ole varma ymmärsinkö kysymystäsi, mutta kysytkö, mikä

tässä kaikessa on oikeastaan uutta?

M2: Jos etuna on hajautettu laskenta, sitä on tehty aiemminkin. Enkä ole

varma, mikä etu on tehdä sitä lohkoketjun avulla.

A: Teknillisesti lohkoketju ei ole lainkaan uutta. Hajautettu laskenta

on melko vanha aihe, se on itse asiassa pelkkä hajautettu tietokanta, johon

on yhdistetty joitain muita ominaisuuksia joita voi yhdistää toisiinsa. Joten lohkoketju on

minulle yhdistelmä monia tekniikoita.
Mielestäni meidän pitäisi

käyttää paljon enemmän hajautettuja
laskentaratkaisuja esimerkiksi rahaliikenteessä

tai älykkäisssä sopimuksissa tai
missä tahansa. Joten tämän lohkoketju-termin kanssa pitää

olla todella varovainen.
Juontaja: Se on todella hyvä varoitus. Annetaan

vielä lämpimät aplodit Alexille.

*Aplodit*

*35c3 musiikkia*

[Translated by Viljami Kittilä (KYBS2004 course assignment at JYU.FI)]