-
*35c3 esimusiikkia*
[Translated by Viljami Kittilä (KYBS2004 course assignment at JYU.FI)]
-
Juontaja: Olen iloinen saadessani esitellä seuraavan puheenvuoron. Sen nimi on
-
"Lohkoketju-kuvakirja" ja sen esittää Alex. Lohkoketjut ovat aihe,
-
josta kuulemme jatkuvasti mediassa. Niitä myydään ratkaisuksi kaikille ja kaikkeen –
-
ihan mihin tahansa. Mutta miten ne oikeasti toimivat ja mitä ne oikeasti ovat...
-
...sitä suurin osa ihmisistä ei oikein tiedä. Tänään saamme aloittelijatason esittelyn
-
kuvien avulla. Toivotakaa tervettulleeksi lavalle, Alex! Annetaan isot aplodit!
-
*Aplodit*
-
Alex: Hei vaan. Nimeni on Alex ja tulen Brunswickin teknillisestä yliopistosta.
-
Työskentelen sovellusturvallisuuden instituutissa. Ja arvaan, että
-
olette täällä katsomassa tätä lohkoketju-kuvakirjaa, eikö niin? Mutta heti alkuun: tämä esitys
-
ei käsittele uusimpia kryptovaluuttoja, eikä myöskään sitä,
-
mihin ICO:ihin kannattaa sijoittaa. En tiedä niistä mitään – pahoittelut,
-
jos tuotan pettymyksen. Tavoitteeni on antaa teille hyvin karkea, yleiskuvallinen perustason johdanto siihen,
-
mikä tämä lohkoketjujuttu oikein on. Niin että voisitte itse muodostaa mielipiteenne.
-
Toivottavasti yleisössä ei ole lohkoketjueksperttejä, sillä tämä on
-
perustason luento. Eli en odota teiltä mitään teknistä tai matemaattista
-
taustaa. Joten eiköhän aloiteta! Kuvitellaanpa seuraava tilanne.
-
Olipa kerran kaksi ihmistä. Kutsutaan heitä nimillä "Mary" vasemmalla ja "Alex" oikealla.
-
He halusivat tehdä kauppaa keskenään. Mary halusi ostaa talon Alexilta.
-
Niinpä Mary tuo sovitun summan rahaa. Ja Alex – kuvassa –
-
tuo avaimet taloon, jonka hän aikoi myydä Marylle. Mutta koska Mary ja
-
Alex eivät tunne toisiaan, he eivät myöskään luota toisiinsa. Niinpä he laativat
-
kaupasta sopimuksen, varmuuden vuoksi. Tässä oikealla näette
-
tyypillisen kauppasopimuksen, joka sisältää tärkeitä tietoja, kuten
-
kuvauksen myytävästä kohteesta – Alexin talo, esimerkiksi sen osoite,
-
mitä sisällä on ja niin edelleen. Sovittu rahamäärä – sanotaan että talo maksaa vaikka puoli
-
miljoonaa, esimerkiksi. Sekä kauppaan osallistuvat osapuolet – eli Mary
-
ja Alex. Ja tietenkin allekirjoitukset. Lopuksi sopimukseen
-
täytyy lisätä aikaleima, jotta se olisi virallinen. Nykyään nämä sopimukset ovat yleensä
-
digitaalisia dokumentteja. Mutta sekä digitaalisia, että paperillisia sopimuksia
-
voidaan vahingollisesti muuttaa, jos jokin ilkeä osapuoli saa kaikki kopiot
-
haltuunsa. Esimerkiksi poistamalla aikaleiman. Tämä voi mitätöidä sopimuksen ja sitä myötä
-
koko kaupan. Muuten – se ilkeä osapuoli voi olla myös
-
jompikumpi kaupankävijöistä. Sanotaan vaikka, että Alex on se ilkeä – ja hän haluaa ottaa
-
rahat vastaan, mutta pitää myös talon itsellään. Tämä on lähtötilanteemme.
-
Vuonna 1990 Haber ja Stornetta ehdottivat tieteellisessä julkaisussa kryptografista
-
ratkaisua aikaleiman yhdistämiseksi digitaaliseen dokumenttiin niin, ettei sitä voi väärentää.
-
Mitä se tarkoittaa? Että aikaleima ja dokumentti yhdistetään uuteen
-
dokumenttiin joten, niitä ei voi enää erottaa rikkomatta sisältöä. Näemme pian
-
tarkemmin, miten se tapahtuu. Mutta kuvitellaan nyt, että tämä lohko tässä
-
sisältää sopimuksen ja aikaleiman. Ja ne on sidottu toisiinsa
-
jonkinlaisen salaperäisen hienon kryptografisen tekniikan avulla, jota kuvastaa tämä sininen kehys.
-
Selvä? Mutta meillä on valitettavasti silti ongelma: Muistattehan
-
sen ilkeän Alexin? Hän voi edelleen hävittää kaikki sopimuskopiot ja väittää, että mitään ei koskaan
-
tapahtunut. Tämän ongelman ratkaisuksi Haber ja Stornetta ehdottivat
-
julkaisussaan myös "ketjutusmenetelmää" näille lohkoille. Jokainen
-
lohko sisältäisi eri sopimuksen. Tuloksena syntyy ketju
-
lohkoja: Lohkoketju! Tadaa! Ja koska kyseessä on ketju, yksittäistä lohkoa ei voi
-
poistaa ketjusta. Jos lohko poistetaan ketjun sisältä,
-
ketju rikkoutuu täysin, jolloin sen uudelleen kokoaminen on mahdotonta
-
vahingoittamatta sitä, kuten myöhemmin näemme. Okei? Tämä ei siis estä ketään
-
hävittämästä koko ketjua. Ehkä. Mutta mitä pidemmäksi ketju kasvaa,
-
mitä useampi ihminen on siinä mukana,
sitä suurempi on riski, että pahantahtoisen
-
toimijan toiminta paljastuu. OK?
Selvä tähän asti?
-
Hyvä. Mutta ongelma on yhä olemassa: tämä
-
ketju täytyy tallentaa jonnekin. Muistathan, että se on digitaalinen? Sanotaan vaikka,
-
että toinen luotettava taho saa tämän tehtävän. Tässä se on. Tämä on luotettu tahomme,
-
joka vastaa lohkoketjusta. Mutta, ongelma on, että tämä luotettu taho voi epäonnistua
-
tai muuttua epäluotettavaksi. Eikä sen tarvitse olla pahantahtoinen. Voi myös käydä niin,
-
että lohkoketjun tallennus epäonnistuu tai
romuttuu, tai dataa tuhoutuu esimerkiksi
-
laiterikon takia, tai luotettu taho vain poistaa sen vahingossa. Ehkä. Joten,
-
kuten kaikissa keskitettyissä palveluissa,
sinun täytyy vain luottaa. Kuvittele että
-
sähköpostipalvelusi katoaa huomenna. Kuinka montaa palvelua käytät, jotka ovat
-
sähköpostisi varassa? Okei. Siksi paperissa
ehdotetaan, että lohkoketjusta jaetaan
-
kopioita monille muille tahoille. Tässä ne ovat. Tässä näet
-
joukon muita tahoja – keitä he ikinä ovatkaan – jotka omistavat kopion, tarkan kopion, lohkoketjusta.
-
Muista, että tämä sininen väri tarkoittaa
jotain kryptografista. Okei. Eli nyt näet,
-
ettei meillä ole enää keskitettyä tallennusta.
Sen sijaan meillä on suuri määrä
-
osallistujia, joihin voimme luottaa. Kutsutaan tätä hajautetuksi verkoksi.
-
Muista tämä termi. Se on tärkeä myöhemmin. Eli siis, vaikka osa näistä
-
tahoista epäonnistuu, niin kauan kuin enemmistö säilöistä on kunnossa ja sisältää kelvollisen ja saman
-
kopion lohkoketjusta, voimme jatkaa.
Okei. Oletko vielä mukana? Hyvä. Eli,
-
kysymys kuuluu: Miten tämä mystinen
kryptografia-juttu oikein toimii?
-
*naurahtaa*
-
Tältä sellainen lohko oikeasti näyttää.
Ja itse asiassa, tämä on ensimmäinen
-
koskaan luotu lohkoketjun lohko. Mutta oletan, että et ole oikeasti kiinnostunut
-
matikkaluennosta. Okei. Kuten lupasin, jätetään matemaattiset yksityiskohdat pois ja pysytään
-
visuaalisessa. Mutta ihan tiedoksi: tämä on lohko. Okei. Kuvitellaan,että havaitsemme
-
uuden kaupan. Alice ja Bob käyvät kauppaa,
ja kuten näemme, että Alice haluaa myydä
-
esimerkiksi älypuhelimensa Bobille. Muistatteko ne polaroid-kamerat, joilla
-
voi ottaa kuvan ja se tulostui heti?
Tiedättekö ne? Luulen että ne
-
ovat taas muodissa. Joten kun seuraamme tilannetta, otamme siitä polaroid-kuvan.
-
Se tulostuu, ja tämä kuva todistaa
kauppatapahtuman. Eli, otamme tämän kuvan ja
-
laitamme sen liitutaululle. Tähän tapaan. Sanotaan, että tämä kuva edustaa lohkoa.
-
Muistatko ne sinireunaiset lohkot, joita
näimme aiemmin? Okei. Hiukan myöhemmin,
-
havaitsemme toisen kaupan. Tässä Charlie
haluaa myydä autonsa Peterille. Ja jälleen,
-
otamme kuvan. Mutta tällä kertaa asetamme edellisen kuvan – sen, joka on
-
jo liitutaululla – taustalle tähän tilanteeseen. Kuten tässä. Joten,
-
nyt otamme uuden Polaroid-kuvan ja
laitamme sen takaisin liitutaululle. OK? Joten mitä
-
näemme nyt? Ensimmäinen kuva, joka on
ensimmäinen lohkomme, näkyy taustalla
-
toisessa kuvassa, joka on toinen lohkomme. Joten sanotaan, että toinen lohko on
-
yhdistetty ensimmäiseen lohkoon. Joten jos joku pahantahtoinen haluaa muuttaa ensimmäisen
-
lohkon sisältöä, hänen täytyy myös muuttaa
toisen lohkon sisältö. Mikä tarkoittaa
-
enemmän vaivaa tälle pahalle osapuolelle. Ok? Joten jatketaan tietysti samalla tavalla. Ja lisätään
-
kolmas kuva taululle. Tässä voimme
nähdä Even ja Alexin, eri Alexin, käyvän
-
kauppaa tavaroilla. Lisäksi voimme edelleen nähdä toisen kuvan. Se on tämän
-
kolmannen kuvan taustalla, joten sama asia. Kolmas on yhdistetty
-
toiseen. OK. Oletko mukana? Hienoa. Ja
tietysti täydellisyyden vuoksi lisätään
-
neljäs lohko, jossa Armin ja Ed käyvät kauppaa. Ja kyseessä oleva talo on tällä kertaa
-
kalliimpi. Joten jälleen, näemme kolmannen
lohkon sisällön neljännessä lohkossa.
-
Se on niiden ketjun. Nyt näemme
kokonaiskuvan täällä. Joten, jos paha osapuoli nyt
-
haluaa muuttaa jotain tässä ensimmäisessä kaupassa ensimmäisessä kuvassa, se tarkoittaa, että hänen
-
täytyy muuttaa myös toinen, kolmas ja
neljäs kuva lisäksi. Muuten tämä
-
muutos on havaittavissa. Eikö vain? OK.
Joten voidaan sanoa, että loimme oman erityisen
-
lohkoketjumme tässä, joka koostuu
polaroid-kuvista, jotka edustavat tietysti
-
lohkoja. OK, tämä vaivannäkö voi tuoda
mukanaan hienoja ominaisuuksia. Ja tässä kohtaa
-
on tärkeää sanoa, että jotkut näistä
ominaisuuksista ovat valinnaisia. On olemassa
-
erilaisia lohkoketjujärjestelmiä ja useimmat ominaisuudet riippuvat siitä,
-
millainen lohkoketju on käytössä ja
tietysti sen käyttötavasta. Mutta katsotaanpa
-
joitakin mielestäni tärkeitä ominaisuuksia. Joten, palataan liitutauluumme
-
tälle, jonka rakensimme aiemmin. Olemme siis jo nähneet tämän ketjutusmekanismin.
-
Tämä kuva kuvan sisällä -juttu. Kuten muistat. Tämä mekanismi tekee
-
lohkoistamme muuttumattomia ja siten myös sopimukset näissä lohkoissa ovat tietysti,
-
muuttumattomia. Joten, niitä voidaan muuttaa vain, jos koko ketjua muutetaan. Joten
-
otetaanpa taulumme ja sijoitetaan se minne tahansa julkisesti näkyville. Tämä antaa kaikille ihmisille
-
mahdollisuuden tarkkailla kaikkea,
mitä ketjussamme tapahtuu taululla
-
ja havaita mahdollisia poikkeamia.
Voimme siis sanoa, että lohkoketju
-
on ehkä siistein avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Muut osapuolet, jotka muodostavat
-
hajautetun verkkomme – muistat, puhuimme siitä aiemmin – luovat tarkan
-
kopion liitutaulustamme ja päivittävät
kopionsa joka kerta kun uutta
-
lisätään ketjuun. Joten jos alkuperäinen
lohkoketju tällä taululla muuttuu virheelliseksi
-
tai katoaa tai mitä tahansa, voimme pyytää
hajautetulta verkoltamme viimeisimmän kelvollisen
-
kopion tästä ketjusta ja palauttaa sen takaisin taululle. Mutta vaikka jotkut näistäkin osapuolista
-
muuttuisivat pahantahtoisiksi, niin kauan kuin suurin osa osapuolista on rehellisiä ja omistaa kelvollisen
-
kopion lohkoketjusta, voimme estää petokset siinä. Ja ainakin on mahdollista
-
varmistaa anonymiteetti kaikille osapuolille.
Sekä hajautetun verkon osapuolille että
-
lohkojen sisällä olevien sopimusten osapuolille. OK, joten yhteenvetona voimme
-
sanoa, että sopimukset lohkoketjussamme ovat muuttumattomia. Lohkoketjun hallinta on
-
hajautettua ja on todella vaikeaa
houkutella suurinta osaa verkosta pahoille
-
teille, luulisin. Lohkomme, taulumme ja
siten myös lohkoketju sen sisällä ovat
-
julkisesti tarkasteltavissa, eikä ole mahdollista poistaa yhtäkään lohkoa
-
ketjusta rikkomatta sitä kokonaan.
Voimme tarjota anonymiteetin hajautetulle
-
verkollemme ja osapuolille, jotka osallistuvat tapahtumiin tai
-
ketjun sisäisiin sopimuksiin,
ja ainakaan emme ole yksittäisen
-
instituution – kuten pankin tai hallituksen – armoilla. OK, vaikuttaa siis aika hienoilta
-
ominaisuuksilta. Nämä ovat vain joitakin monista ominaisuuksista, joita voimme saavuttaa. Joten
-
katsotaanpa tarkemmin yhtä yleistä lohkoketjusovellusta. Luulen, että suurin osa teistä täällä
-
on kuullut niin sanotusta kryptovaluutta-
jutusta, erityisesti Bitcoinista. Ehkä jollain
-
teistä onkin vähän Bitcoinia. Tietysti on
paljon muitakin kryptovaluuttoja:
-
Woppercoin, OneCoin(?)... jne. Mutta
puhutaanpa lohkoketjupohjaisista
-
rahansiirroista yleisesti. Joten, tämä on
klassinen saksalainen tilisiirtolomake. Ennen
-
verkkopankin aikaa tätä lomaketta käytettiin siirtämään rahaa tililtä
-
toiselle. Ehkä jotkut teistä
muistavatkin yhä, piti kirjoittaa
-
todella selkeästi – mikä oli kamalaa – ja sitten, täytit lomakkeen ja annoit sen pankille,
-
joka hoiti loput. Tässä näkyy joitakin kenttiä: tässä ovat
-
rahan lähettäjän ja vastaanottajan nimet.
Lähettäjä on alhaalla.
-
Tässä näkyvät tilinumerot. Tämä on pankkitunnus, ja tässä tapauksessa näemme,
-
että kyseessä on sama pankki. Tietysti
rahan määrä ja lähettäjän
-
allekirjoitus, sekä päivämäärä. Joten, kryptovaluuttojen, kuten Bitcoinin
-
kautta tapahtuvissa rahoitustapahtumissa
emme tarvitse niin paljon tietoa. Ainoa tieto,
-
mitä tarvitsemme, on lähettäjän ja vastaanottajan julkiset avaimet. Niitä käytetään
-
kuten tilinumeroita, mutta ne ovat
paljon pidempiä ja kryptisempiä.
-
Tietenkin tarvitsemme edelleen rahasumman ja lähettäjän allekirjoituksen, joka
-
sisältää myös aikaleiman. Muistakaa, että nämä asiat ovat digitaalisia. Niinpä, vanhoina hyvinä
-
aikoina täytimme vain tämän lomakkeen, laitoimme sen pankin erityiseen postilaatikkoon ja
-
unohdimme asian. Kryptovaluutoissa, hyvin yksinkertaistetusti, kaikki palkkiotapahtumat,
-
kuten nämä täällä, kerätään hajautettuun verkkoomme. Sanotaan, että
-
hajautettu verkkomme keräsi seitsemän odottavaa tapahtumaa. Mutta nämä
-
tapahtumat eivät ole vielä lohkoketjussamme. Palataan takaisin lohkoketjuumme.
-
Meillä on tällä hetkellä viisi lohkoa, joissa on sopimuksia tai tapahtumia sisällä. Joten,
-
kohtaamme kysymyksen, mitkä näistä
tapahtumista muodostavat kuudennen lohkomme
-
tässä ketjussa. OK, oletko samaa mieltä tästä kysymyksestä. Ehkä jotkut teistä sanoisivat: Hei, tapahtumissa
-
on aikaleimoja, miksi emme käytä niitä.
Ongelmana on, että hajautettu
-
verkkomme toimii eri aikavyöhykkeillä ja tiedättehän, verkkoviiveiden
-
ja kaiken tämmöisen takia. Tarvitsemme siis toisen ratkaisun tähän ongelmaan. Arvelen, että
-
jotkut teistä ovat jo saaneet idean, miten tämä voisi toimia. Jos kaikki osapuolet noudattavat
sääntöä siitä, miten päästä yhteisymmärrykseen jostakin asiasta, voimme kutsua tällaista
-
konsensusprotokollaksi. Ehkä jotkut ovat kuulleet tämän termin aiemmin. Okei, muistakaa se.
-
Korvataan tapahtumat ja sopimukset
jollain paljon yksinkertaisemmalla.
-
Sanotaan, että joitain hienoja symboleja ehdotettiin seuraavan lohkon ehdokkaiksi,
-
punaiselle paikalle ketjussa. Hajautettu verkkomme, joka koostuu joistain
-
osallistujista, kohtaa nyt kysymyksen:
mikä näistä symboleista muodostaa seuraavan
-
lohkon. Tämä tavoite voidaan saavuttaa eri
tavoilla. Puhutaan siis
-
parhaiten tunnetuista konsensusprotokollista. Ehkä yksi suosituimmista, jota bitcoin-verkko käyttää,
-
on proof of work -protokolla.
Näen joidenkin nauravan. OK. Miten
-
tämä sitten liittyy kilpailuun? Takaisin
alkuperäiseen kysymykseen, mikä
-
symboli muodostaa seuraavan lohkon.
Yksinkertaisesti sanottuna aina kun uusi lohko
-
pitää luoda. Tarkoittaa, siis niin kauan kuin
on odottavia tapahtumia, tarvitsemme uusia
-
lohkoja. Verkkomme järjestää julkisen kilpailun, johon jokainen voi osallistua.
-
Kilpailun voittaja voi päättää, mikä symboli
pääsee uuteen lohkoon. Kuulostaa
-
yksinkertaiselta. Tässä kilpailussa
näemme, että voittaja valitsee sydänsymbolin
-
seuraavaan lohkoon. Se ilmestyy sinne.
Tämän kilpailun lopputulos on
-
tiedossa hajautetun verkkomme sisällä.
Joten, jokainen verkon osapuoli lisää uuden
-
lohkon, jossa on sydänsymboli sisällä omaan paikalliseen lohkoketjukopioonsa. OK?
-
Valitettavasti, kuten jotkut teistä saattavat tietää, tällä protokollalla on joitain haittoja,
-
joista vakavin on todennäköisesti
ympäristövaikutukset. Se
-
tarkoittaa, että kilpailujen järjestäminen kuluttaa paljon resursseja. Ja todellisuudessa kyseessä ei ole
-
moottoripyörät, vaan erittäin suuri määrä
erikoistuneita, korkean suorituskyvyn
-
tietokoneita, jotka osallistuvat kilpailuihin. Ja tietenkin ne tarvitsevat
-
valtavasti sähköä, mikä ei ole kovin hyvä
ympäristölle. Viime vuonna arvioitiin,
-
että bitcoin-verkon vuotuinen sähkönkulutus vastasi koko Tanskan kulutusta,
-
mikä on todella paljon. OK, et ehkä pidä tästä protokollasta? Katsotaanpa toista.
-
Tämä protokolla perustuu
ryhmän osallistujien äänestykseen. Sitä
-
kutsutaan ryhmittymän äänestykseksi. Tämä on yksi nimi tälle protokollalle. Palaamme
-
alkuperäiseen kysymykseen hienoista symbooleista. Mikä niistä muodostaa seuraavan lohkon
-
ketjussamme? Sen sijaan että suuri tuntemattomien osallistujien verkosto ajaisi moottoripyöriä
-
ja kävisi kilpailuja, kutsumme tällä kertaa
mukaan tiettyjä osapuolia kiinteään ryhmään, jota
-
kutsutaan ryhmittymäksi. Aina kun,
uusi lohko luodaan, ryhmittymän
-
osallistujat äänestävät,
aivan kuin demokraattisissa vaaleissa.
-
Symboli, jota useimmat äänestivät, voittaa.
Niin yksinkertaista. Tällä kierroksella
-
kaksi osapuolta äänesti ympyrää,
kaksi sydäntä ja kolme
-
tähtisymbolia. Tähti valittiin kansan tahdosta
-
joten se ilmestyy seuraavaan lohkoon. Oletko samaa mieltä? Joten, äänestyksen tulos
-
on tiedossa hajautetun verkkomme sisällä,
joka säilyttää kopioita lohkoketjusta.
-
Jokainen verkon osapuoli lisää uuden lohkon omaan paikalliseen kopioonsa,
-
joka sisältää tähtisymbolin.
Hienoa, tässä ei ole ympäristöhaittoja.
-
Ehkä tämä on paras ratkaisu. Jotkut
teistä eivät ole samaa mieltä. Joo,
-
haasteena on ryhmittymän muodostaminen. Tämä on yksi haittapuoli.
-
Emme voi taata, että kutsutut osapuolet
tai ryhmittymän jäsenet ovat
-
puolueettomia. Tässä näemme valtavan vartijan, joka päästää ryhmittymään
-
vain ne, jotka lupaavat äänestää ympyrää eikä mitään muuta.
-
Voimme sanoa, että hän on eräänlainen suodatin. Koska ryhmittymässä mukana on vain osallistujia,
-
jotka lupaavat äänestää ympyräsymbolia,
ja he myös lopulta äänestävät sen puolesta,
-
kuten näet. Muiden haasteiden lisäksi
protokollaa voidaan käyttää
-
korruptioon tai muuhun. Oletko vielä mukana? Hienoa. Tarkastellaanpa viimeistä
-
konsensusprotokollaa. Ehkä se pärjää paremmin. Tämä perustuu
-
osakkuuteen tai omistukseen järjestelmästä, jonka kukin omistaa. Tätä konsensusprotokollaa kutsutaan
-
Proof of Stakeksi. Mutta miten tämä
liittyy satunnaisuuteen? Saatat kysyä.
-
Vielä kerran, kun kysymme, mikä symboli muodostaa seuraavan
-
lohkon ketjussamme? Oletetaan, että meillä on järjestelmä, sanotaan vaikka että kaikki
-
tämän maailman symbolit muodostavat järjestelmämme. Näemme järjestelmän. Se on tämä ympyrä
-
oikeassa laidassa. Ja koko järjestelmä
kuuluu viidelle osapuolelle, jotka ovat
-
vasemmassa alakulmassa. Nämä viisi värillistä osapuolta. Joten tämä värillinen ympyrä edustaa kunkin osapuolen
-
omistusta järjestelmästä. Jokaisella kierroksella nämä osapuolet äänestävät siitä, mikä symboli
-
muodostaa seuraavan lohkon. Mutta tällä kertaa voittaja päätetään
-
satunnaisesti, ottaen huomioon kunkin
osapuolen omistus. Voimme siis kutsua tätä painotetuksi
-
satunnaisuudeksi. OK, miten tämä tarkalleen toimii? Kuvitellaan rulettipyörä.
-
Toivottavasti jotkut teistä tuntevat tämän pelin. Yleensä pyörä pyörii, siihen heitetään
-
pallo, pyörä lopettaa pyörimisen ja pallo pysähtyy johonkin pyörän numeroista,
-
ja se numero on voittaa. Mutta tällä kertaa numeroiden
-
sijaan sijoitamme symboliehdokkaat pyörälle niiden haltijan omistuksen
-
mukaan. OK, pelataan peliä. Tältä pyörämme näyttää ja pyöräytämme sitä
-
ja heitämme pallon pyörälle. Pallo pyörii ja pyörii, ja lopulta pysähtyy
-
johonkin symboliin. Tässä pallo pysähtyi kolmioon. Kolmio on voittajasymboli
-
seuraavaan lohkoon, ja se ilmestyy sinne lopulta, kuten näette oikeassa
-
yläkulmassa. Oletteko mukana? Hyvä. Mitä tapahtuu, jos yhden osapuolen omistus on
-
huomattavasti suurempi kuin muiden?
Tässä punainen
-
sidosryhmämme on erittäin rikas ja omistaa enemmistön järjestelmästä, joten kuten
-
voit kuvitella, vaikka järjestelmä valitsee satunnaisesti, koska satunnaisuus on painotettua,
-
hänen mahdollisuutensa tulla valituksi
on huomattavasti suurempi kuin
-
muiden. Joten, tietysti on olemassa vielä enemmän konsensusprotokollia ja niistä voisi
-
puhua tunteja. Mutta lyhyesti sanottuna, jokainen yritys saavuttaa
-
reilu konsensus tuntuu pitävän sisällään haittapuolia, ja riippuen käyttötapauksestamme
-
ja käytettävästä lohkoketju menetelmästä,
näillä haittapuolilla voi olla negatiivisia
-
vaikutuksia. Miksi sitten panostamme näin paljon tähän lohkoketjutieteeseen,
-
saatat kysyä. Palataan alkuperäiseen tilanteeseen, jossa Mary ja Alex
kävivät kauppaa, ja
-
että talo, jonka hän myy, on todella
hänen omaisuuttaan eikä peru
-
kauppaa myöhemmin. Toisaalta Alex joutuu
luottamaan Maryyn, että tämä antaa
-
sovitun summan rahaa talosta. Jos pankki on mukana
-
kaupassa, sekä Mary että Alex joutuvat luottamaan pankkiin, jotta raha siirtyy
-
turvallisesti Maryltä Alexille, ja tietenkin oikea määrä ja oikeaa
-
valuuttaa. Suurissa kaupoissa, kuten talokaupassa, mukana on yleensä myös notaari.
-
Mary ja Alex joutuvat luottamaan notaarin puolueettomuuteen.
-
Näemme siis, että perinteisesti tällaisiin
kauppoihin liittyy paljon luottamista,
-
ja luottaminen tällaisissa asioissa ei ole
erittäin suosittua, koska menneisyydessä on koitunut
-
paljon pettymyksiä, kuten saatatte tietää.
Ja kaikki tämä lohkoketjutiede
-
on tähän mennessä lupaavin lähestymistapa päästä eroon tästä luottamuksen tarpeesta. Mutta
-
mielestäni meillä on vielä pitkä matka
tämän tavoitteen saavuttamiseen. Katsotaan mitä tulevaisuus
-
tuo tullessaan. Kiitos huomioistanne.
*Aplodit*
-
Juontaja: Kiitos paljon tästä hienosta
esityksestä. Jos teillä on kysymyksiä,
-
menkää mikrofoneille. Kolme yksinkertaista
sääntöä, joita tulee noudattaa. Ensinnäkin, jos kysytte
-
kysymyksen, kysymys on yleensä yksi
lause, joka päättyy kysymysmerkkiin. Ei mitään
-
muuta. Toiseksi, pitäkää mikrofoni lähellä
suuta, melkein kun
-
haluaisitte purra sitä. Mutta älkää tehkö
niin. Ja kolmanneksi, kaikille, jotka nyt poistuvat,
-
tehkää se hiljaisesti. Kiitos paljon.
Aloitetaan kysymyksellä
-
Internetistä K: Hei. Tässä on kysymys IoC:ltä.
-
Puhuitte siitä, miten lohkoketjut tarjoavat
anonyymiyttä, voisitteko selittää, mitä se
-
tarkoittaa lohkoketjujen kontekstissa,
koska loppujen lopuksi kyse on oikeiden ihmisten
-
välisistä tapahtumista. Mikä on
anonyymiyden määritelmä tässä yhteydessä?
-
A: Tämä on hyvin tekninen kysymys, oletan.
Teknisille ihmisille
-
anonyymius tarkoittaa, ettei meillä ole nimiä, kuten näimme saksalaisessa pankkisiirto-
-
lomakkeessa, jossa näkee tarkalleen, että Mary ja Alex tekevät siirron. Siinä on nimet,
-
ja tiedät tarkalleen, keitä nämä ihmiset ovat. Tekniseltä kannalta se tarkoittaa,
-
että käytämme julkisia avaimia. Ja tietenkin
voimme luoda julkisia avaimia tietämättä
-
omistajaa. Joten tässä tapauksessa on mahdollista varmistaa anonymiteetti, mutta kuten jotkut
-
teistä tietävät, siihen liittyy haasteita.
Se on, joo, teknistä.
-
Juontaja: Mikrofoni numero kolme.
M3: Näytitte meille erilaisia tapoja
-
valita, mikä tapahtuma on seuraava.
Mutta onko mahdollista, että
-
joku tapahtuma voisi kadota? Tiedättehän, se ei vaadi –
-
A: Tarkoitatko, että yksi tapahtuma vain katoaa tästä pilvijutusta?
-
M3: Joo, jos kaikki muut valitaan ennen sitä.
-
Tai miten kauan äänestyksen järjestäminen voi kestää?
-
A: Se riippuu täysin protokollasta, kuten jotkut teistä tietävät lohkoketjuissa
-
on tämä aikaminuutti juttu. Eli uskoakseni joka kymmenes minuutti
-
tehdään uusi kierros tämän kryptografisen salauksen takia, mutta
-
se riippuu täysin protokollasta. Koska
tämä äänestysprotokolla toimii täysin
-
eri tavalla. Siksi en halunnut mennä yksityiskohtiin, koska se
-
riippuu protokollasta. Voimme puhua siitä myöhemmin, jos haluatte, mutta luulen
-
että tämä ei kuulu tähän aiheeseen.
Juontaja: Mikrofoni numero kaksi, kiitos.
-
M2: Kiitos puheesta. Monet lohkoketju-esimerkeistä, joita näen, ovat
-
käytännössä yhden yrityksen hallussa olevia tietokantoja. Joten se ei oikeastaan. Mikä on
-
mielestäsi mielenkiintoisin käyttötarkoitus lohkoketjulle, jonka olet nähnyt tänä päivänä?
-
A: En osaa vastata tähän, koska en
tiedä tarkalleen, millaisia ratkaisuja
-
on olemassa. Tietenkin tiedän suosituista
tavoista, kuten Hyper legendistä jne. Henkilökohtaisesti
-
nykyiset ratkaisut eivät ole kovin
siistejä, teknisistä
-
taustoista johtuen. Mutta voin kuvitella, että
lohkoketjun takana olevat hajautetun laskennan protokollat
-
voivat johtaa todella siisteihin juttuihin.
Mutta asiaa täytyy
-
tutkia enemmän, ja tarkoitan
oikeaa tutkimusta.
-
*Aplodit*
-
Juontaja: Meillä on toinen kysymys
mikrofonista numero kaksi.
-
M2: Hieno puhe. Joo. Hajautetullaa
laskennalla on tehty jo paljon
-
työtä.
Juontaja: Voisitko mennä hieman lähemmäs
-
mikrofonia, kiitos?
M2: Anteeksi. Jos yksi mielenkiintoisimmista
-
käyttökohteista on hajautettu laskenta,
siitä on ollut paljon puhetta
-
bla bla bla, joten en ole varma. Toisaalta mikä on lohkoketjun kilpailuetu verrattuna
-
näihin aiempiin hajautetun laskennan protokolliin?
-
A: En ole varma ymmärsinkö kysymystäsi, mutta kysytkö, mikä
-
tässä kaikessa on oikeastaan uutta?
-
M2: Jos etuna on hajautettu laskenta, sitä on tehty aiemminkin. Enkä ole
-
varma, mikä etu on tehdä sitä lohkoketjun avulla.
-
A: Teknillisesti lohkoketju ei ole lainkaan uutta. Hajautettu laskenta
-
on melko vanha aihe, se on itse asiassa pelkkä hajautettu tietokanta, johon
-
on yhdistetty joitain muita ominaisuuksia joita voi yhdistää toisiinsa. Joten lohkoketju on
-
minulle yhdistelmä monia tekniikoita.
Mielestäni meidän pitäisi
-
käyttää paljon enemmän hajautettuja
laskentaratkaisuja esimerkiksi rahaliikenteessä
-
tai älykkäisssä sopimuksissa tai
missä tahansa. Joten tämän lohkoketju-termin kanssa pitää
-
olla todella varovainen.
Juontaja: Se on todella hyvä varoitus. Annetaan
-
vielä lämpimät aplodit Alexille.
-
*Aplodit*
-
*35c3 musiikkia*
-
[Translated by Viljami Kittilä (KYBS2004 course assignment at JYU.FI)]