< Return to Video

Scale of Solar System

  • 0:01 - 0:02
    Edellisen videon jälkeen
  • 0:02 - 0:04
    alamme saada melko hyvän kuvan siitä
  • 0:04 - 0:09
    kuinka valtava Aurinko on suhteessa Maahan
  • 0:09 - 0:13
    ja kuinka kaukana Maa on Auringosta.
  • 0:13 - 0:16
    Suurin osa tietokirjojen kaavioista
  • 0:16 - 0:18
    ei tee sille oikeutta.
  • 0:18 - 0:21
    Kun näytin tämän Auringon täällä,
  • 0:21 - 0:23
    jonka läpimitta oli 10-15 cm
  • 0:23 - 0:26
    sanoin, että Maa olisi vain tämä pieni täplä
  • 0:26 - 0:30
    12 m vasemmalle tai oikealle,
  • 0:30 - 0:34
    Sen kiertoradan säde olisi 12 m.
  • 0:34 - 0:36
    Sitä ei edes huomaisi,
  • 0:36 - 0:39
    jos katselisi täältä Auringosta päin.
  • 0:39 - 0:42
    Tämä pieni täplä kiertäisi suuren etäisyyden päässä.
  • 0:42 - 0:45
    Jos katsotaan tätä Aurinkoa tässä.
  • 0:45 - 0:47
    Jos piirrettäisiin koko Aurinko
  • 0:47 - 0:50
    sen halkaisija olisi noin 50 cm.
  • 0:50 - 0:54
    Silloin Maa täällä, jos se piirrettäisiin
  • 0:54 - 0:56
    oikeassa mittakaavassa
  • 0:56 - 0:58
    ei olisi näin lähellä,
  • 0:58 - 1:02
    vaan se olisi tuossa suunnassa
  • 1:02 - 1:05
    60 metrin päässä
  • 1:06 - 1:08
    Jos Aurinko olisi tämän kokoisena
  • 1:08 - 1:10
    esimerkiksi jalkapallokentän päässä
  • 1:10 - 1:14
    tämä pieni Maata kuvaava täplä tässä,
  • 1:14 - 1:18
    olisi toisella 40 jaardin viivalla,
  • 1:18 - 1:19
    60 metrin päässä.
  • 1:19 - 1:22
    Niin kaukana, ettei sitä huomaisi.
  • 1:22 - 1:24
    Saattaisit huomata Auringon matkan päästä.
  • 1:24 - 1:26
    mutta et edes näkisi tätä täplää.
  • 1:26 - 1:27
    Muut planeetat ovat vielä kauempana,
  • 1:27 - 1:29
    eivät kaikki muut planeetat.
  • 1:29 - 1:31
    Tietenkin on Merkurius,
  • 1:31 - 1:32
    täällä.
  • 1:32 - 1:34
    Monelle nämä ovat tuttuja,
  • 1:34 - 1:36
    mutta luettelen ne varmuuden vuoksi.
  • 1:36 - 1:38
    Tuo on Merkurius. Tämä on Venus.
  • 1:38 - 1:40
    Merkurius on pienin niistä planeetoista,
  • 1:40 - 1:42
    joista ei kiistellä ovatko ne planeettoja.
  • 1:42 - 1:44
    Pluto on pienin, mutta väitellään siitä,
  • 1:44 - 1:49
    onko se planeetta vai suuri Aurinkokunnan pienkappale
  • 1:49 - 1:50
    vai kääpiöplaneetta.
  • 1:50 - 1:53
    Sitten on Venus,
  • 1:53 - 1:55
    jonka koko on lähimpänä
  • 1:55 - 1:57
    Maan kokoa.
  • 1:57 - 2:01
    Sitten tulee Mars ja Jupiter.
  • 2:01 - 2:02
    Kuvatakseni taas
  • 2:02 - 2:04
    sitä kuinka kaukana nämä ovat
  • 2:04 - 2:06
    palaan vertaukseen,
  • 2:06 - 2:08
    että tämä olisi Auringon koko.
  • 2:08 - 2:12
    Jupiter on viisi kertaa kauempana kuin Maa.
  • 2:12 - 2:13
    Eli jos
  • 2:13 - 2:16
    laitan tämän etäisyyden oikeaan mittakaavaan
  • 2:16 - 2:20
    Jupiter olisi 300 metrin päässä.
  • 2:20 - 2:25
    Jos minulla olisi suurinpiirtein jumppapallon kokoinen Aurinko,
  • 2:25 - 2:26
    tai ehkä koripallon kokoinen
  • 2:26 - 2:28
    hieman koripalloa isompi,
  • 2:28 - 2:29
    kuten se ruudullani näyttää,
  • 2:29 - 2:31
    laittaisin tämän pienen jutun,
  • 2:31 - 2:34
    joka on pienempi kuin pingispallo,
  • 2:34 - 2:37
    kolmen jalkapallokentän päähän.
  • 2:37 - 2:39
    Niin kaukana Jupiter on.
  • 2:39 - 2:41
    Saturnus on vielä kaksi kertaa kauempana.
  • 2:41 - 2:44
    Saturnus on yhdeksän jalkapallokentän päässä.
  • 2:44 - 2:45
    Jos vielä selvennän,
  • 2:45 - 2:50
    Maa on suunnilleen yhden tähtitieteellisen yksikön päässä Auringosta.
  • 2:50 - 2:53
    Sen etäisyys vaihtelee, sillä kiertorata ei ole täysin pyöreä.
  • 2:53 - 2:58
    Jupiter on suunnilleen viisi plus tähtitieteellistä yksikköä,
  • 2:58 - 2:59
    eli hieman enemmän
  • 2:59 - 3:02
    kuin viisi kertaa Maan etäisyys Auringosta.
  • 3:02 - 3:07
    Saturnus on noin yhdeksän tähtitieteellistä yksikköä
  • 3:07 - 3:11
    eli yhdeksän kertaa Auringon ja Maan välimatka
  • 3:11 - 3:14
    Saturnus olisi siis yhdeksän jalkapallokentän päässä.
  • 3:14 - 3:15
    Voi myös ajatella,
  • 3:15 - 3:17
    että se on kilometrin päässä,
  • 3:17 - 3:21
    jos meillä on suunnilleen jumppapallon kokoinen Aurinko.
  • 3:21 - 3:25
    Tämä pieni, pingispalloa pienempi Saturnus
  • 3:25 - 3:27
    olisi kilometrin päässä.
  • 3:27 - 3:28
    Todella korostan sitä,
  • 3:28 - 3:31
    koska sitä harvemmin visualisoidaan näin.
  • 3:31 - 3:34
    Jotta Aurinkokunta voidaan piirtää yhdelle sivulle,
  • 3:34 - 3:36
    tehdään tämän näköisiä kaavioita
  • 3:36 - 3:38
    eivätkä ne anna käsitystä siitä,
  • 3:38 - 3:41
    kuinka pieniä planeetat ovat verrattuna Aurinkoon
  • 3:41 - 3:46
    ja erityisesti suhteessa niiden etäisyyksiin Auringosta.
  • 3:46 - 3:56
    Saturnuksen jälkeen tulee Uranus ja Neptunus.
  • 3:57 - 4:00
    Tietenkin ne ovat vielä kauempana.
  • 4:00 - 4:02
    On hyvin helppoa
  • 4:02 - 4:08
    alkaa puhua galakseista ja universumista,
  • 4:08 - 4:10
    mutta todella korostan,
  • 4:10 - 4:15
    että puhumme valtavista etäisyyksistä.
  • 4:15 - 4:16
    Suihkukoneella kestäisi
  • 4:16 - 4:20
    17 vuotta lentää Maasta Aurinkoon.
  • 4:20 - 4:21
    Kerrotaan se viidellä,
  • 4:21 - 4:24
    noin 100 vuotta, olisi matka Jupiterista Aurinkoon.
  • 4:24 - 4:27
    200 vuotta Saturnuksesta Aurinkoon.
  • 4:27 - 4:32
    Jos Abraham Lincoln olisi hypännyt lentokoneeseen
  • 4:32 - 4:33
    ja lähtenyt Saturnuksesta
  • 4:33 - 4:36
    ei hän olisi vieläkään päässyt Aurinkoon asti.
  • 4:36 - 4:38
    Eli nämä ovat valtavia välimatkoja.
  • 4:38 - 4:41
    Siinäkään ei vielä ole koko Aurinkokunta.
  • 4:41 - 4:42
    Tarkastellaan mittakaavaa.
  • 4:42 - 4:46
    Tämä tässä on Aurinko,
  • 4:46 - 4:49
    Planeetat olisivat todellisuudessa kapeampia kuin kuvan kiertoradat
  • 4:49 - 4:50
    Tähän on piirretty kiertoradat,
  • 4:50 - 4:52
    mutta todellisuudessa itse planeettoja
  • 4:52 - 4:54
    ei näkyisi tässä mittakaavassa.
  • 4:54 - 4:57
    Tämä on yksi tähtitieteellinen yksikkö,
  • 4:57 - 4:59
    matka Auringosta Maahan.
  • 4:59 - 5:01
    Sitten on Mars.
  • 5:01 - 5:07
    Sitten tulee asteroidivyöhyke.
  • 5:07 - 5:09
    Jossa on myös melko isoja kappaleita.
  • 5:09 - 5:10
    Kappaleita,
  • 5:10 - 5:12
    jotka ovat melkein kääpiöplaneettoja
  • 5:12 - 5:14
    vähän niin kuin Ceres.
  • 5:14 - 5:17
    Sitten on Jupiter täällä.
  • 5:17 - 5:18
    Jälleen, kestäisi
  • 5:18 - 5:20
    noin 100 vuotta
  • 5:20 - 5:23
    matkustaa suihkukoneella Jupiterista Aurinkoon.
  • 5:23 - 5:26
    Vaikka otettaisiin koko tämä laatikko,
  • 5:26 - 5:27
    joka kuvaa suurta etäisyyttä,
  • 5:27 - 5:31
    suunnilleen viittä tähtitieteellistä yksikköä,
  • 5:31 - 5:33
    kestäisi n. 40 minuuttia
  • 5:33 - 5:37
    valolta kulkea Auringosta Jupiteriin,
  • 5:37 - 5:40
    Eli tämä on todella valtava etäisyys.
  • 5:40 - 5:42
    Jopa tämän valtavan etäisyyden
  • 5:42 - 5:47
    voisimme laittaa tähän pieneen laatikkoon tässä näin.
  • 5:47 - 5:51
    Tämä koko laatikko tässä,
  • 5:51 - 5:55
    voitaisiin mahduttaa tähän laatikkoon.
  • 5:55 - 5:56
    Se täytyy tehdä,
  • 5:56 - 5:59
    jotta ymmärtää uloimpien planeettojen kiertoratojen koon
  • 5:59 - 6:01
    Joten tällä mittakaavalla,
  • 6:01 - 6:04
    Maa, Venus, Merkurius ja Mars,
  • 6:04 - 6:05
    niiden kiertoratoja
  • 6:05 - 6:07
    ei voi edes erottaa Auringosta.
  • 6:07 - 6:09
    Ne ovat niin lähellä toisiaan.
  • 6:09 - 6:11
    Ne melkein näyttävät kuin ne olisivat osa Aurinkoa,
  • 6:11 - 6:12
    kun niitä katsoo tässä mittakaavassa.
  • 6:12 - 6:13
    Sitten täällä on
  • 6:13 - 6:16
    ulommat planeetat Saturnus, Uranus, Neptunus
  • 6:16 - 6:18
    ja sitten tulee Kuiperin vyöhyke.
  • 6:18 - 6:22
    Täällä on lisää asteroideja, mutta ne ovat jäätyneempiä...
  • 6:22 - 6:23
    Kun ajattelemme jäätä,
  • 6:23 - 6:24
    ajattelemme vesijäätä,
  • 6:24 - 6:27
    mutta täällä on niin kylmä,
  • 6:27 - 6:28
    ja täällä on suhteellisen pimeää,
  • 6:28 - 6:30
    koska olemme melko kaukana Auringosta,
  • 6:30 - 6:32
    että asiat, joita me pidämme kaasuina
  • 6:32 - 6:34
    ovatkin kiinteässä muodossa täällä.
  • 6:34 - 6:37
    Nämä eivät ole vain kivisiä kappaleita.
  • 6:37 - 6:39
    Täällä on myös jäätynyttä kaasua,
  • 6:39 - 6:42
    kuten jäätynyttä metaania.
  • 6:42 - 6:43
    Mutta tässäkään ei vielä ole kaikki.
  • 6:43 - 6:47
    Emme ole edes Aurinkokunnan ulkopuolella vielä.
  • 6:47 - 6:50
    Antaakseni käsityksen mittakaavasta,
  • 6:50 - 6:51
    jossa nyt liikutaan
  • 6:51 - 6:54
    minulla on tässä kaavio Voyagerin lennolta.
  • 6:54 - 6:56
    Voyager 1 ja 2
  • 6:56 - 6:59
    itse asiassa Voyager 2 lähti kuukautta aiemmin
  • 6:59 - 7:01
    Voyager 1 vain kulki nopeammin.
  • 7:01 - 7:05
    Ne lähtivät noin vuoden syntymäni jälkeen.
  • 7:05 - 7:07
    Ja niiden nykyinen nopeus,
  • 7:07 - 7:11
    antaakseni kuvan siitä miten nopeasti Voyager 1 tässä,
  • 7:11 - 7:19
    Voyager 1 tässä kulkee nyt 61 000 km tunnissa.
  • 7:19 - 7:23
    Se on noin 17 kilometriä sekunnissa.
  • 7:23 - 7:25
    Kaupungin läpimitta joka sekunti!
  • 7:25 - 7:26
    Se kulkee niin nopeasti,
  • 7:26 - 7:31
    se on ainakin minun mielestäni käsittämättömän suuri nopeus.
  • 7:31 - 7:33
    Luotain on siis kulkenut suunnilleen sitä nopeutta.
  • 7:33 - 7:36
    Se on tietysti kiertänyt planeettoja
  • 7:36 - 7:38
    ja saanut vauhtia niiden kiertoradoista,
  • 7:38 - 7:41
    mutta suurimmaksi osaksi se on mennyt aika nopeaa vauhtia.
  • 7:41 - 7:44
    Jos se muutetaan maileksi
  • 7:44 - 7:48
    noin 38 000 mailia tunnissa.
  • 7:48 - 7:52
    Joten käsittämättömän nopea vauhti
  • 7:52 - 7:55
    ja se on kulkenut sitä vauhtia vuodesta 1977.
  • 7:55 - 7:59
    Kun minä opettelin kävelemään,
  • 7:59 - 8:01
    se matkusti huippunopeutta,
  • 8:01 - 8:05
    ja silloin kun opettelin puhumaan. Koko ajan,
  • 8:05 - 8:06
    kun syömme ja nukumme.
  • 8:06 - 8:08
    Kun olin peruskoulussa
  • 8:08 - 8:12
    se pyyhälsi pois Aurinkokunnastamme sitä vauhtia.
  • 8:12 - 8:14
    Sen vauhti on vaihdellut,
  • 8:14 - 8:16
    mutta erityisesti planeettojen ulkopuolella
  • 8:16 - 8:18
    nopeus on ollut suunnilleen tämä.
  • 8:18 - 8:19
    Se on kiitänyt kovaa vauhtia
  • 8:19 - 8:21
    ja päässyt "vain"
  • 8:21 - 8:24
    tänne asti.
  • 8:24 - 8:28
    Näin kauas.
  • 8:28 - 8:32
    Noin 115 tai 116 tähtitieteellistä yksikköä.
  • 8:32 - 8:35
    On kaksi tapaa ajatella tätä.
  • 8:35 - 8:37
    Yksi on: "Vau, onpa se kaukana!"
  • 8:37 - 8:39
    Koska tällä mittakaavalla
  • 8:39 - 8:41
    ei edes näy Maan kiertorataa
  • 8:41 - 8:43
    joten se näyttää aika pitkältä etäisyydeltä.
  • 8:43 - 8:45
    Jotta ymmärtäisit
  • 8:45 - 8:48
    kuinka kaukana 116 tähtitieteellistä yksikköä on:
  • 8:48 - 8:52
    Jos 2000 vuotta sitten Jeesus olisi noussut lentokoneeseen
  • 8:52 - 8:55
    Itse asiassa kopioin Jeesuksen kuvan tähän
  • 8:55 - 8:56
    kuvitukseksi.
  • 8:56 - 9:00
    Jos hän matkustaisi lentokoneella 1000 km/h,
  • 9:00 - 9:02
    matkustaisi samaan suuntaan
  • 9:02 - 9:03
    kuin Voyager.
  • 9:03 - 9:07
    Voyager alkaisi vasta nyt saavuttaa Jeesusta.
  • 9:07 - 9:10
    Eli tämä on aivan valtava etäisyys.
  • 9:10 - 9:13
    Samaan aikaan vaikka se on suuri etäisyys
  • 9:13 - 9:16
    erityisesti suhteessa kaikkeen mistä olemme puhuneet
  • 9:16 - 9:19
    esimerkiksi Aurinkokunnan ulko-osiin,
  • 9:19 - 9:22
    me silti puhumme pienestä alueesta.
  • 9:22 - 9:26
    Voyager on tällä kohdalla.
  • 9:26 - 9:33
    Tämä koko laatikko täällä voidaan laittaa tähän laatikkoon.
  • 9:33 - 9:34
    Kun katsotaan tätä laatikkoa,
  • 9:34 - 9:39
    Voyager on mennyt vasta tähän asti.
  • 9:39 - 9:44
    Matkattuaan tätä käsittämätöntä vauhtia yli 30 vuotta,
  • 9:44 - 9:46
    noin 33 vuotta.
  • 9:46 - 9:48
    Lisäksi
  • 9:48 - 9:50
    Sedna täällä on
  • 9:50 - 9:54
    melko iso kappale Aurinkokunnan ulko-osissa.
  • 9:54 - 9:56
    Se on yksi Aurinkokuntamme
  • 9:56 - 9:58
    kaukaisimmista tunnetuista kappaleista.
  • 9:58 - 10:00
    Sillä on epäkeskinen kiertorata,
  • 10:00 - 10:04
    joka toisesta päästä ei ole kovin kaukana
  • 10:04 - 10:05
    Auringosta,
  • 10:05 - 10:09
    mutta toisesta päästä se on todella kaukana Auringosta.
  • 10:09 - 10:12
    Jopa Sednan kiertorata
  • 10:12 - 10:14
    tämä koko laatikko,
  • 10:14 - 10:17
    mahtuisi tähän näin.
  • 10:17 - 10:19
    Tästä kuviosta
  • 10:19 - 10:20
    ei edes erota
  • 10:20 - 10:22
    kuin pienenä täplänä
  • 10:22 - 10:28
    kuinka kauas Voyager on matkustanut 33:ssa vuodessa nopeudella 38 000 mailia tunnissa.
  • 10:28 - 10:33
    Sitä matkaa ei pysty erottamaan kuvasta.
  • 10:33 - 10:36
    Ja vaikka sitä ei pysty erottamaan,
  • 10:36 - 10:38
    olemme silti edelleen Auringon vaikutuspiirissä.
  • 10:38 - 10:43
    Sen painovoima vetää asioita puoleensa.
  • 10:43 - 10:47
    Tässä arvellaan olevan Oortin pilvi,
  • 10:47 - 10:49
    josta komeetat on lähtöisin.
  • 10:49 - 10:51
    Tämä on vain joukko
  • 10:51 - 10:55
    jäätyneitä kaasuja ja jäänkappaleita yms.
  • 10:55 - 10:56
    Suurinpiirtein tässä
  • 10:56 - 10:59
    alamme päästä Aurinkokunnan ulkorajoille.
  • 10:59 - 11:08
    Tämä etäisyys tässä on noin 50 000 tähtitieteellistä yksikköä.
  • 11:08 - 11:09
    Vertaillaan vielä.
  • 11:09 - 11:12
    Usein puhutaan valovuosista.
  • 11:12 - 11:15
    Valovuosi on noin 63 000 tähtitieteellistä yksikköä.
  • 11:15 - 11:19
    Jos menee valovuoden päähän Auringosta,
  • 11:19 - 11:23
    päätyy Oortin pilveen,
  • 11:23 - 11:25
    tai otaksuttuun Oortin pilveen.
  • 11:25 - 11:27
    Itse asiassa
  • 11:27 - 11:28
    toisin kuin useimpien
  • 11:28 - 11:30
    planeettojen kiertoradat
  • 11:30 - 11:32
    ovat yhdessä tasossa,
  • 11:32 - 11:35
    mutta Oortin pilvessä ne näyttävät tältä.
  • 11:35 - 11:37
    Viivat ovat taas kerran liian paksuja.
  • 11:37 - 11:39
    Viivat ovat mahdolllisimman ohuita,
  • 11:39 - 11:40
    mutta silti liiian paksuja.
  • 11:40 - 11:43
    Tämä jatkuu aina Kuiperin vyöhykkeelle saakka.
  • 11:43 - 11:47
    Eli aivan Kuiperin vyöhykkeelle
  • 11:47 - 11:48
    ja pääplaneetoille saakka.
  • 11:48 - 11:53
    Tässä on Pluton kiertorata.
  • 11:53 - 11:57
    Tämä koko kuvio sijoittuu tänne näin.
  • 11:57 - 11:58
    Sitä tuskin näkee.
  • 11:58 - 12:01
    Koko tämä kuvio on vain tuo piste tässä.
  • 12:01 - 12:04
    Sen ympärillä näkee Oortin pilven.
  • 12:04 - 12:06
    Se on pallomainen pilvi.
  • 12:06 - 12:09
    On vaikea havainnoida asioita tuolta etäisyydeltä.
  • 12:09 - 12:10
    Joten toivottavasti tämä
  • 12:10 - 12:13
    antaa sinulle alkukäsityksen aurinkokunnan mittakaavasta.
  • 12:13 - 12:15
    Mikä todella räjäyttää tajuntasi,
  • 12:15 - 12:16
    jos tämä ei ole vielä räjäyttänyt,
  • 12:16 - 12:20
    on, että tämä koko kuvio tulee näyttämään täplältä
  • 12:20 - 12:22
    kun aletaan tarkastella edes vain
  • 12:22 - 12:24
    naapurialueita galaksillamme,
  • 12:24 - 12:26
    puhumattakaan koko universumia.
  • 12:26 - 12:27
    Joka tapauksessa
  • 12:27 - 12:30
    Tämä alkaa mennä hulluksi.
Title:
Scale of Solar System
Description:

more » « less
Video Language:
English
Team:
Khan Academy
Duration:
12:31

Finnish subtitles

Revisions