Aurinkokunta -- kotimme avaruudessa

https://www.facebook.com/Kurzgesagt?ref=hl

Aurinkokunta - tuttu lukemattomista dokumenteista. 3D animaatio mustalla taustalla. Tämä informatiivinen graafinen video pyrkii olemaan jotain muuta. Animoidut infografiikat ja painopisteenä minimalistinen design tuovat informaation eturintamaan. Viemme katsojan matkalle läpi Aurinkokunnan, vierailemme planeetoilla, asteroideilla sekä Auringossa.

Tämä on toinen videomme, toivomme että pidät siitä! Jos haluat tukea meitä, harkitse kanavan tilaamista, tai videosta tykkäämistä! Tai vieraile facebook-sivullamme. Lisäämme tulevaisuudessa lisää englanninkielistä sisältöä!

Aurinkokunta. Kotimme avaruudessa.

Me elämme Linnunradan rauhaisassa osassa.

Kotinamme on Aurinkokunta,

4.5 biljoonaa vuotta vanha muodostuma,
joka kiitää ympäri galaktista keskustaa

200 000 km/h nopeudella, kiertäen täyden
ympyrän joka 250 miljoonas vuosi.

Tähtemme Aurinko on
Aurinkunnan keskustassa.

Sitä kiertää kahdeksan planeettaa,

biljoonat asteroidit ja komeetat
sekä muutama kääpiöplaneetta.

Kahdeksan planeettaa. Jaettuna neljään
planeettaan, jotka ovat kuin omamme:

Merkurius, Venus, Maa ja Mars,

sekä 4 kaasujättiläistä: Jupiter,
Saturnus, Uranus ja Neptunus.

Merkurius on kaikista
planeetoista pienin ja kevyin.

Merkuriuksen vuosi on lyhyempi kuin
Merkuriuksen päivä, josta seuraa

suunnatonta vaihtelua lämpötiloissa.

Merkuriuksella ei ole
ilmakehää eikä kuuta.

Venus on yksi Aurinkokuntamme
kirkkaimmista kiertäjistä

ja planeetoista ylivoimaisesti kuumin,
jonka ilmanpaine on jopa

92 kertaisesti korkeampi kuin Maalla.

Hallitsemattoman kasvihuoneilmiön
seurauksena Venuksen lämpötila ei

milloinkaan laske alle 437 °C.

Venuksella ei myöskään ole kuuta.

Maa on meidän kotimme ja ainoa planeetta,
jonka lämpötila on tarpeeksi alhainen,

jotta sen pinnalla voisi esiintyä
merkittäviä määriä nestemäistä vettä.

Sen lisäksi, se on toistaiseksi ainoa
paikka, jossa tiedämme olevan elämää.

Maalla on yksi kuu.

Mars on toiseksi pienin planeetta
Aurinkokunnassa ja kokonsa takia

se ei pysty pitämään ohuen ohutta
ilmakehää paksumpaa ympärillään.

Sen Olympus Mons on suurin vuori
koko Aurinkokunnassa,

yli kolme kertaa suurempi kuin
Mount Everest.

Marsilla on kaksi pientä kuuta.

Jupiter on Aurinkokunnan suurin
ja massiivisin planeetta.

Sen koostumus on pääasiassa
vetyä ja heliumia

ja sen pinnalla raivoavat suurimmat
ja voimakkaimmat tuntemamme myrskyt.

Sen suurin myrsky, suuri punainen
pilkku, on kolme kertaa Maan kokoinen.

Jupiterilla on 67 kuuta.

Saturnus on toiseksi suurin planeettamme,
mutta sen tiheys on kaikista

planeetoista pienin.

Jos olisi olemassa tarpeeksi iso
kylpyamme, Saturnus kelluisi sen pinnalla.

Saturnus tunnetaan myös sen suuresta ja
näkyvästä rengasjärjestelmästä.

Sillä on 62 kuuta.

Uranus on kolmanneksi suurin
planeetta ja yksi kylmimmistä.

Se on myös kaasujättiläisistä
kaikkein pienin.

Uranuksen erikoisuutena on se, että
sen pyörimisliikkeen akseli on

kallistuneena sivusuunnassa, toisin kuin
kaikilla muilla seitsemästä planeetasta.

Sillä on 27 kuuta.

Neptunus on viimeinen planeetta Aurinko-
kunnassa ja samankaltainen kuin Uranus.

Se on niin kaukana Auringosta, että yksi
Neptunuksen vuosi vastaa 164 Maan vuotta.

Nopein koskaan mitattu tuulennopeus
mitattiin myrskyssä Neptunuksella,

jossa tuulen nopeus oli juuri alle
2 100 km/h.

Neptunuksella on 14 kuuta.

Verrattaessa planeettojemme kokoa,

niiden erot tulevat entistä
selvemmin esille.

Jupiter on voittaja sekä
koossa että painossa.

Pieni Merkurius sen sijaan

on pienempi kuin yksi Jupiterin
kuista, Ganymedes.

Jupiter on niin massiivinen, että se
yksinään sisältää noin 70% planeettojen

massasta ja sillä on siten valtava
vaikutus ympäristöönsä.

Se on siunauksena Maalle, sillä
Jupiter vetää puoleensa suurimman osan

vaarallisen suurista asteroideista, jotka
saattaisivat tuhota elämän Maapallolla.

Mutta jopa Jupiter on kääpiö
verrattuna tähteemme Aurinkoon.

Massiivinen ei riitä kuvailemaan
kuinka suuri Aurinko todella on.

Se sisältää 99.86% koko
Aurinkokunnan massasta.

Suurimmaksi osaksi se koostuu
vedystä ja heliumista.

Vain alle 2% on painavampia alkuaineita,
kuten happea tai rautaa.

Ytimessään Aurinko fuusio 620 miljoonaa
tonnia vetyä joka sekunti

ja tuottaa tarpeeksi energiaa koko
ihmiskunnan tarpeisiin vuosiksi.

Mutta Aurinkoamme kiertävät
muutkin kuin vain 8 planeettaa.

Biljoonat asteroidit ja komeetat
kiertävät myös sitä.

Suurin osa niistä on keskittyneenä
kahdelle vyöhykkeelle:

asteroidivyöhykkeelle Marsin ja
Jupiterin välissä

sekä Kuiperin vyöhykkeelle
Aurinkokunnan reunalla.

Näillä vyöhykkeillä on lukemattomia
kappaleita, osa pölyhiukkasen kokoisia,

toiset taas kuin kääpiöplaneettoja.

Parhaiten tunnettu kappale
Asteroidivyöhykkeellä on Ceres.

Kuiperin vyöhykkeen tunnetuimmat kappaleet
taas ovat Pluto, Makemake ja Haumea.

Yleensä Asteroidivyöhykettä kuvaillaan

vyöhykkeeksi, jossa tiheästi pakkautuneet
kappaleet jatkuvasti törmäävät toisiinsa.

Mutta todellisuudessa asteroidit ovat
jakaantuneet niin mittaamattoman suurelle

alueelle, että on käytännössä vaikeata
edes nähdä kahta asteroidia samaan aikaan.

Siispä vaikka näillä vyöhykkeillä
on miljardeja kappaleita,

ne ovat todellisuudessa melko
tyhjiä alueita.

Siitä huolimatta niissä tapahtuu törmä-
yksiä jatkuvasti uudelleen ja uudelleen.

Molempien vyöhykkeiden massat eivät
myöskään tee suurta vaikutusta:

Asteroidivyöhykkeen massa on hieman alle
4% Kuun massasta, kun taas

Kuiperin vyöhykkeen massa on vain
1/25 - 1/4 Maan massasta.

Jonain päivänä Aurinkokunta
kuitenkin lakkaa olemasta.

Aurinko kuolee, ja Merkurius, Venus sekä
mahdollisesti Maa tuhoutuvat.

500 miljoonan vuoden päästä Aurinko
alkaa kuumentua kuumenemistaan,

kunnes se sulattaa Maan kuoren.

Sitten Aurinko alkaa laajentua
nielaisten maan

tai ainakin muuttaen sen laavamereksi.

Kun Aurinko on käyttänyt polttoaineensa
loppuun ja menettänyt suurimman osan

massastaan, se kutistuu valkoiseksi
kääpiöksi ja palaa vienosti vielä muutama

miljardia vuotta, kunnes se
pimenee täysin.

Viimeistään silloin elämä Aurinkokunnassa
ei ole enää mahdollista.

Linnunrata ei edes huomaa sitä.

Pieni piste yhdessä sen haaroista muuttuu
aavistuksen verran pimeämmäksi.

Ja ihmiskunta lakkaa olemasta, tai
jättää Aurinkokunnan taakseen

etsiessään uutta kotia.