Turhauttavin osa Ateenan historiaa on se että he ovat melkein yhtä mahtavia kun he aina väittävät. Ateenalla ei ollut antiikin arvovaltaa kuten Sparta ja Theba, mutta saivat suuren mahdollisuuden kun he yksinään pysäyttivät Persian hyökkäyksen Marathonin taistelussa ja toisen hyökkäyksen saapuessa valta oli jo mennyt heidän päihin. Kanssa laivaston minkä kukaan ei uskaltaisi vastustaa he muuttivat Egeanmeren heidän omaksi pankiksi. Ne yrittivät tehdä saman Spartalle mutta 30-vuotta sotaa ja imperiumin takavarikointi näytti Ateenalle hybridin seuraukset. Monet Kreikan kaupungit saivat päivänsä auringossa mikä sai Ateenan erottumaan oli heidän ajatukset...kaikesta. Demokratian keksiminen toi mukanaan keskustelun kulttuurin ja tutkimisen Ateenan elämän jokaiseen osaan. Politiikka, kirjallisuus, filosofia, teatteri ja taide olivat kaikki sijoitettu valtion toimintaan. Ateenalaisen egon kasvaminen on selvä heidän arkkitehtuurin megateoksissa kuten Parthenon. Ateena ei pystynyt valloittamaan Kreikkaa väkivallalla voitto tuli heidän kulttuurissa. Mikä pitkällä aikavälillä merkitsisi samaa kuten Kreikka. Antiikin Ateenan kauneus ja loisto oli se että se oli puolet kaupunkia. 4 mailin päässä Akropolikselta sijaitsi Pireuksen satama mikä yhdisti sisämaalle rakennetun Ateenan Egeanmerelle. Pireus oli alun perin kalastajien ja kauppiaiden satama, mutta Persian sotien seurauksena Ateena alkoi arvostamaan sataman sovelluksia armeijalle. Uudelleen luotu Ateenan laivasto rakennettiin ja sijaitsi Pireuksen raskaasti linnoitetuissa telakoilla ja ja satamakaupunki oli yhteydessä Ateenaan pitkin muurien avulla. Luoden erikoisen, mutta strategisen kaksoiskaupunki linnoituksen. 400-luvun puolivälissä Pireus oli ponnahduslauta Ateenan imperiumin tavoitteille kautta Egeanmeren. Mutta taistellessa Spartaa vastaa Pireuksen muurit olivat syy ettei Ateena kärsinyt äkillistä tuhoa. Spartalaisten suunnitelma oli: "Polttaa pellot ja nälkiinnyttää kansa." Normaalisti tämä on voitto mutta pitkät muurit varmistivat Ateenalla oli linjan laivastoon ja sitä myöten loputtomiin saarien antamiin varastoihin. Joten kaupunki oli turvassa 30-vuoden saarrostuksen aikana ennen kun Ateena vihdoinkin antautui. Ilman merta meillä ei olisi imperiumia ja ilman Pireusta ei olisi merta. Kaikesta kunniasta ja vahvistumisesta Ateenan ja Pireuksen myötä todellinen Ateenan voima oli kallion reunalla 30 mailin päässä. Attikan alueen eteläpuolella Sunionin niemi oli alunperin pyhä paikka mutta se tuli vielä mahtavammaksi vuonna 483 eaa. kun hopeakaivokset löydettiin läheisestä Lávrionin kaupungista. Ateena käytti näitä rikkauksia laivaston luomiseen. Mikä taas tuli käyttöön Persian Toisen valloituksen aikana 3-vuotta myöhemmin. Siitä alkaen Sunionin maanalainen rahatulostin tehosti Ateenan laivaston sellaiseksi mikä dominoi Egeanmerta. Sunion oli maantieteellisesti ideaali. Se ei vain vahtinut Saroninlahtea ja Pireuksen satamia, mutta se oli risteyksessä mahtaviin pohjoisen/etelän ja idän/lännen purjehdusmatkoja. Joten niemi oli täydellinen näköalapaikka seuraamaan ja hallitsemaan koko merta. Ja Ateena kaksinkertaisti valtansa näyttöä rakentamalla temppelin Poseidon jumalalle niemen päälle Jotta kaikki laivat näkivät sen. Tämä erikoisen suuri julistus merenkulun hallitsemisesta on varmaan kaikkein luonteenomaisin Ateenalainen asia minkä Ateena koskaan teki. Se on upea, se on pikkumaista ja rakastan sitä. Teknisesti Ateenan imperiumia ei kutsuttu sillä nimellä vaan sitä kutsuttiin Peloponnesolaisliitoksi. Ne kaupungit käyttivät resursseja siihen että tulevat Persian hyökkäykset eivät onnistuisi. Tämä liiton tukikohta oli Delos-saarella keskellä Egeanmerta. Apollon ja Artemiin myyttisenä syntypaikkana Delos oli Kreikan maailman pyhien paikkojen joukossa. Missä oli temppeli veti luokseensa kaikkialta pyhiinvaeltajia ja kauppiaita. Tämä keskeisyys ja Panhelleeninen veto teki siitä täydellisen Peloponnesolasliitolle. Tai niin ikään. Sen 478 eaa. perustamisesta lähtien Deloksen meriliitto organisoi ja maksoi Egeanmeren kollektiiviseen suojelukseen. Saaden laivoja, sotilaita tai hopeaa Saaren rahasto Apollon Temppelissä maksoi myös erilaisia kulttuuriprojekteja kuten Delia, mitkä olivat juhlat missä oli pelejä ja näytelmiä. Tietysti, Ateena lopulta lopettaisi kainostelun ja olisi avoimesti hallitseva Deloksen meriiittoa kohtaan mainostamaan Ateenan kulttuuria. 454 eaa. Ateenalaiset ryöstivät liiton säälimättä. Siirtäen kaiken Ateenaan missä se oli myöhemmin Parthenonissa. Deloksen hylkääminen teki sen selväksi että Ateena oli lopettanut esittämästä pelkkää kaupunkivaltiota. Ateenan rahaston osalta raha vain saapui mutta se prosessi oli käänteinen liittovaltioille joiden piti antaa rahaa joka vuosi. Puoli vuosisataa oli kulut ja kaupunkivaltiot tajusivat että Ateenan laivaston rahoittaminen oli epäsuora tapa rahoittaa heidän omaa sortoa. Joten Lesbos-saaren Mytilene kaupunki loi suunnitelman. Spartan avulla he kapinoisivat Ateenasta ja yhdistäisivät saareen muut kaupungit heidän hallintoon. Mutta Ateenan laivasto oli nopea tajuamaan tilanteen. Saartaen saaren ja piiritti kaupungit. Mytilenen toiveet Spartan apuun eivät toteutuneet. Sillä he saapuivat vasta kun Myrtilene oli jo antautunut. Joten nyt kokouksessa oli kysymys: Mitä tehdä tälle asialle? Ja väittely Mytilenestä kuvastaa Ateenan mielen jäykkyyttä. Rangaistuksena, Ateenalaiset päättivät tappaa miehet ja orjuuttaa naiset ja lapset. Seuraavana päivänä kokous heräsi verenhimostaan ja päätti tappaa vain jotkut miehet mutta heidän piti muuttaa mieltään. Lähettämällä toisen laivan ennen kun ensimmäinen saapuisi surmaamaan kaikki. Ateena teki Mytilenestä esimerkin mutta se paljasti itsensä. Jokseenkin kohtalon oikussa toisilla kaupungeilla oli laivastoja. Spartan littolainen Korintilla oli erinomainen Samoin kuten sen yhdellä siirtokunnalla Korkyralla. Tämä saari Joonianmerellä yhdisti manner Kreikan ja Etelä-Italian rikkaudet. Joten vuosisatojen ajan Korkyra oli vauras ja lähes itsenäinen. Tuloksena oli sen kiista äiti kaupunkinsa kanssa. Tämä päätyi 430-luvulla eaa. kun Korintti yritti saada sen linjaan, mutta perääntyi kun Korkyran uusi toveri Ateena antoi avun. Tämä näennäisesti yksittäinen tapahtuma Kreikan toisella puolella oli suuria seurauksia äiti kaupungeille ja niiden monille, monille siirtovaltioille. Mikä taas vahingossa johti Peloponnesolaissotaan. Ateenan liitosta huolimatta johtavassa Demokraattisessa puolueessa monet oligarkit toivoivat ystävystyvän Korinttin ja Spartan kanssa. Vuonna 427 eaa. tämä juonittelu päätyi teurastukseen. Molemmat osapuolet tappoivat kenet tahansa. Sparta ajatteli että tämä tilanne johtaisi saaren valtaukseen. Mutta Ateenalaisten tuki ajoivat ne pois. Korkyra jai Deloksen meriliittoon ja jatkoi laivojen lähettämistä mutta ne todistivat miten tuhoisaa oli olla kahden imperiumin välissä. Ei ollut kaupunkia Kreikassa mikä oli yhtä nokkela, voimakas tai ilkeää kuten Ateena. Kaikki mitkä yhdistivät luomaan lähes Panhelleenisen valtion. Ja kuten olemme nähneet se otti paljon enemmän kuin Akropoliksen. Kotona, ne käyttivät taitojaan, niiden resursseja ja maantiedettä. Kreikassa taas se vaikuttivat diplomatialla ja puhtaalla hyväksikäytöllä saadakseen kunniaa. Tuo holtiton, loputon haluaminen johtaisi heidän tuhoon. Näin strategisesti tarkalla ja suoraan dramaattisella kertomuksella on selvää miksi Thukydides loi historian. Vain jotta hän saisi meidät puhumaan siitä. Kiitos paljon katsomisesta. Arvostan palautetta alkuperäisestä City Minutes-videosta joten toivon että nautitte tästä kattavammasta ja pidemmästä versiosta. Mitä tahansa ajattelet. Pyydän että annat minun tietää kommenteissa ensi kertaa varten. Näen teidät sitten!