Olen neurotieteilijä ja tutkin päätöksentekoa.
Testaan, miten aivojen
eri kemikaalit vaikuttavat valintoihimme.
Tulin kertomaan menestyksellisen
päätöksenteon salaisuuden:
juustovoileipä.
Aivan oikein. Tutkijoiden mielestä juustoleipä
on ratkaisu kaikkiin hankaliin päätöksiin
Mistä minä voin tietää? Olen tutkimuksen tekijä.
Muutama vuosi sitten kollegoitani ja minua kiinnosti,
kuinka aivojen serotoniini-niminen kemikaali
vaikuttaisi ihmisten päätöksiin
sosiaalisissa tilanteissa.
Halusimme erityisesti selvittää,
kuinka serotoniini vaikuttaisi
epäreilusti kohdeltujen ihmisten reagointitapoihin.
Teimme kokeen.
Muokkasimme ihmisten serotoniinitasoja antamalla
heille tosi ällöttävää keinotekoista sitruunajuomaa,
joka toimii poistamalla serotoniinin raaka-aineen
aivoista.
Se on tryptofaani-niminen aminohappo.
Selvisi, että tryptofaanitason oltua matala,
ihmiset kostivat todennäköisemmin,
kun heitä kohdeltiin epäreilusti.
Siinä tutkimuksemme, ja tässä joitain sen
synnyttämiä otsikoita.
("Juustoleivästä kaikki tarvittava jämäkkään päätöksentekoon")
("Millainen ystävä juustoista löytyykään")
("Juuston ja lihan syöminen voi lisätä itsehillintää")
Nyt saatatte pohtia, unohtuiko minulta jotakin.
("Virallista! Suklaa poistää äreyden")
Juusto? Suklaa? Mistä ne tulivat?
Ajattelin samaa itsekin otsikoiden ilmestyttyä,
koska tutkimuksemme ei liittynyt mitenkään
juustoon tai suklaaseen.
Annoimme ihmisille hirveältä maistuvaa juomaa,
joka vaikutti heidän tryptofaanitasoihinsa.
Mutta kävi ilmi, että tryptofaania sattuu olemaan myös
juustossa ja suklaassa.
Kun tiede sanoo juuston ja suklaan auttavan
parempiiin päätöksiin, se herättää taatusti huomiota.
Tässä se on:
otsikon evoluutio.
Tämän tapahduttua mielessäni kävi ajatus:
Mitä väliä sillä on?
Media yksinkertaisti liikaa, mutta sehän oli
vain uutisjuttu.
Luulen monien tieteilijöiden asennoituvan samoin.
Ongelmana on se, että tätä tapahtuu kaiken aikaa,
eikä se vaikuta vain uutisjuttuihin,
vaan myös kaupan hyllyjen tuotevalikoimaan.
Uutisvyöryn aikana
markkinoijat alkoivat soitella.
Haluaisinko antaa tieteellisen vahvistuksen
mieltä piristävästä pullovedestä?
Tai esittäisinkö television suorassa lähetyksessä,
yleisön edessä,
että lohturuoat todellakin saavat olon paremmaksi?
Luultavasti he tarkoittivat hyvää, mutta jos olisin
tarttunut heidän tarjouksiinsa,
olisin mennyt tieteen ulkopuolelle,
mitä hyvät tieteilijät visusti varovat.
Siitä huolimatta neurotieteet pulpahtavat yhä useammin esille markkinoinnissa.
Yksi esimerkki: Neurojuomien tuoteryhmä,
mukaan lukien tämä Neuro Bliss -juoma,
joka selosteensa mukaan vähentää stressiä,
kohentaa mielialaa, parantaa keskittymistä
ja edistää positiivista elämänasennetta.
Pakko myöntää, että tuo kuulostaa upealta. (Naurua)
Kaikkea tuota olisin tarvinnut 10 minuuttia sitten.
Kun se ilmestyi paikalliseen kauppaani, kiinnostuin
luonnollisesti näitä väitteitä tukevista tutkimuksista.
Kävin yhtiön nettisivuilla etsimässä
kontrollikokeita heidän tuotteistaan.
Mutta en löytänyt yhtään.
Tutkimustuloksia tai ei, väitteet ovat heidän
selosteensa keskiössä ihan aivojen kuvan vieressä.
Käy ilmi, että aivojen kuvilla on erityisominaisuuksia.
Pari tutkijaa pyysi muutamaa sataa ihmistä
lukemaan tieteellisen artikkelin.
Toinen puoli ihmisistä sai artikkelin aivokuvan kera,
toinen puoli luki saman artikkelin
ilman kuvaa.
Lopuksi -- huomaatte mihin pyrin --
ihmisiltä kysyttiin, olivatko he samaa mieltä
artikkelin johtopäätöksistä.
Näin moni on yhtä mieltä johtopäätöksistä,
kun kuva puuttuu.
Näin moni on yhtä mieltä artikkelista,
jossa on kuva mukana.
Varteenotettava viesti on:
Jos haluat myydä, käytä aivojen kuvaa.
Keskeytän tämän hetkeksi kertoakseni,
että neurotiede on viime vuosikymmeninä
edistynyt kovasti,
hämmästyttäviä löytöjä aivoista tehdään
kaiken aikaa.
Parisen viikkoa sitten MIT:n neurotieteilijä selvitti,
kuinka rottien tapoja voitiin muuttaa
pelkästään niiden aivojen tietyn osan
hermotoimintaa säätelemällä.
Makeita juttuja.
Mutta edistys on tuonut mukanaan turhan kovia
odotuksia ja liioiteltuja, todistamattomia väitteitä.
Aionkin näyttää, kuinka pystyy havaitsemaan
pari klassista vetoa, jotka kielivät hölynpölystä,
jolle on annettu monta nimeä: neuropuppu,
neurovedätys, tai oma suosikkini, neuroläppä.
Ensimmänen todistamaton väite koskee aivokuvausten
käyttöä ihmisten ajatusten ja tunteiden tulkkina.
Joukko tutkijoita julkaisi tämän tutkimuksen
New York Timesin mielipidepalstalla.
Otsikko? "Rakastat iPhoneasi. Kirjaimellisesti."
Siitä tuli nopesti palstan meilatuin artikkeli.
Miten tulokseen päästiin?
Aivojen kerroskuvauksessa 16 ihmiselle
näytettiin videoita iPhonella soittamisesta.
Skannaukset osoittivat aktivoitumista insula-nimisellä
aivojen alueella, jonka sanotaan
liittyvän myötätunnon ja rakkauden tunteisiin.
Kun insulassa oli havaittu aktivoitumista, arveltiin
koehenkilöiden rakastaneen puhelimiaan.
Tällaiseen päättelyyn liittyy yksi ongelma:
insulassa tapahtuu monenlaista.
Pitää paikkansa, että se liittyy positiivisiin tunteisiin,
kuten rakkauteen ja myötätuntoon,
mutta se on mukana tuhansissa muissa
muistin, kielen, tarkkaavaisuuden,
jopa vihan, inhon ja tuskan prosesseissa.
Samalla logiikalla voisin yhtä hyvin väittää
ihmisten vihaavan iPhoneaan.
On tärkeää huomata, että insulan aktivoitumiselle
ei voi vain valita mieleistänsä selitystä
tältä todella pitkältä listalta.
Kollegani Tal Yarkoni ja Russ Poldrack
ovat osoittaneet insulan aktivoituvan miltei joka kolmannessa
koskaan julkaistussa aivokuvauksessa.
On tosiaan hyvin mahdollista,
että teidän insulanne alkaa hyrrätä juuri nyt,
mutta en uskottele itselleni,
että se tarkoittaa rakkautta minua kohtaan.
Rakkaudesta ja aivoista puheenollen,
eräs tri Lempenä tunnettu tutkija
väittää tieteilijöiden löytäneen yhteiskuntaa
koossa pitävän liiman,
rakkauden ja hyvinvoinnin lähteen.
Tällä kertaa ei puhuta juustoleivästä,
vaan oksytosiini-nimisestä hormonista.
Olette ehkä kuulleet siitä.
Tri Lempi perustaa väitteensä tutkimuksiin,
jotka osoittavat,
että ihmisten oksytosiinitason nosto
lisää heidän luottamustaan, empatiaansa
yhteistyökykyänsä.
Hän käyttää nimitystä "moraalinen molekyyli".
Nämä tutkimukset ovat tieteellisesti päteviä,
ja niitä on toistettu, mutta ne eivät kerro koko totuutta.
Toiset tutkimukset ovat osoittaneet oksytosiinin lisäämisen
lisäävän kateutta ja vahingoniloa.
Oksytosiini voi harhauttaa ihmisen suosimaan
omaa ryhmäänsä muiden kustannuksella.
Joskus oksytosiini voi jopa vähentää yhteistoimintaa.
Näiden tutkimusten perusteella voisin väittää
oksytosiinia epämoraaliseksi molekyyliksi
ja ottaa itselleni nimen tri Outolempi.
(Naurua)
Neuroläppä on levinnyt lehtien otsikoihin.
Se näkyy supermarketeissa ja kirjojen kansissa
Entäpä klinikoilla?
SPECT-tomografia on aivojen kuvantamismenetelmä,
jossa käytetään radioaktiivista merkkiainetta
aivojen verenkierron jäljittämiseen.
Muutaman tuhannen dollarin pilkkahintaan
jotkut amerikkalaiset klinikat tekevät
SPECT-kuvauksen ja käyttävät sitä
helpottaakseen ihmisten ongelmien diagnosointia.
Klinikoiden mukaan kuvat voivat
estää Alzheimerin tautia,
ratkaista paino- ja riippuvuusongelmia,
selvittää aviollisia ristiriitoja
ja tietenkin hoitaa koko joukon psyykkisiä sairauksia
aina masennuksesta ja ahdistuneisuudesta ADHD:hen.
Kuulostaa mahtavalta. Monet ovat samaa mieltä.
Jotkut klinikat tekevät kymmenien miljoonien
dollareiden voitot vuodessa.
On vain yksi ongelma.
Neurotieteessä on laaja konsensus siitä,
että psyykkistä sairautta ei voi diagnosoida
yksittäisestä aivokuvauksesta.
Mutta nämä klinikat ovat hoitaneet
kymmeniä tuhansia potilaita,
joista monet lapsia,
ja SPECT-kuvauksiin liittyy radioaktiivinen ruiske,
joka altistaa mahdollisesti haitalliselle säteilylle.
Olen neurotieteilijänä muita ihmisiä innostuneempi
neurotieteen mahdollisuuksista hoitaa
psyykkistä sairautta
ja tehdä ihmisistä jopa parempia ja fiksumpia.
Jos joskus selviää, että juusto ja suklaa auttavat
tekemään parempia päätöksiä, en pane vastaan.
Vielä ei ole sen aika.
Aivoista ei ole vielä löytynyt ratkaisevaa nappia,
ei voida sanoa, onko joku valepukki vai rakastunut
pelkästään aivokuvia katsomalla,
eikä syntisistä saada pyhimyksiä hormoneilla.
Joskus se voi olla mahdollista, mutta siihen asti
on varottava antamasta liioiteltujen väitteiden
suistaa resursseja ja huomiota pois oikealta tieteeltä,
joka toimii pitemmällä tähtäimellä.
Tässä te tulette kuvaan mukaan.
Jos teille yritetään myydä jotain aivojen kuvan avulla,
älkää luottako pelkkiin puheisiin.
Tehkää vaikeat kysymykset. Vaatikaa todisteet.
Kysykää, mikä osa tarinasta on jäänyt kertomatta.
Vastausten ei pitäisi olla yksinkertaisia, koska aivot
ovat monimutkaiset.
Mutta se ei estä meitä yrittämästä selvittää totuutta.
Kiitos. (Suosionosoituksia)