Herääminen

on seuraava luonnollinen vaihe 
ihmisen kehityksessä.

Herääminen on yksinkertaisesti oleellisen
olemuksemme luonteen tunnistamista.

Se ei ole jokin outo,
mystinen uskonnollinen kokemus

joka on vain harvojen saatavilla.

Se on kaikkien saatavilla.

Olemme pohjimmiltaan jo täysin hereillä,
täysin tietoisia.

Ja se on täysin rajatonta.

Todellinen luontosi on lähempänä

kuin se minuus, joka luulet olevasi.

Tietoisuus on maailmankaikkeuden 
perimmäinen todellisuus.

Seuraava askel tieteessä on nähdä, 
että tietoisuus on perustavanlaatuista.

Mitä herääminen edes on?

Selittäkää joku se minulle.

Heräävä mieli osa 1: Tunne itsesi

Mitä on herääminen?

Kutsutpa sitä todelliseksi itseksi, 
välittömäksi itseksi tai ei-itseksi,

tai Buddha-luonnoksi, 
Tao- tai Kristus-tietoisuudeksi.

Sillä ei todella ole väliä.

Tässä elokuvassa 
aiomme kutsua sitä tietoisuudeksi.

Tietoisuus

ei ole minkään uskonnon omaisuutta.

Herääminen tai tietoisuuden ymmärtäminen

on kuin herääminen unesta.

Hahmosi uni

elämän näytelmässä.

Hahmojemme kautta

koemme maailman

kaikessa kauneudessaan ja rumuudessaan.

Voimme kutsua tätä elämän
ja kuoleman kaksinaisuuden kokemukseksi.

Kuljemme ympyrää 
kiinnittyneenä hahmojemme

ajatuksiin ja tuntemuksiin.

Hyvä ja huono.

Sota ja rauha.

Valo ja pimeys.

Syntymä ja kuolema.

Kunnes heräämme ja huomaamme,

ettemme ole tämä hahmo.

KUTSU

Tässä elokuvassa
esitämme sinulle kutsun

tulla kokemaan
todellisen luontosi.

Suora kokemus,
ilman järkeilyä...

Kuka sinä olet?

Toistamme tämän

kutsun eri tavoin.

Kun kysyt itseltäsi kuka olet,

anna kaiken olla juuri niin kuin on.

Älä käytä mieltäsi 
saadaksesi jotain tapahtumaan,

tai löytääksesi vastauksen
mielen tasolla.

Älä myöskään yritä sivuuttaa mieltäsi.

Aikomuksenasi vain kokea suoraan 
kuka olet.

Antamalla mielen olla
“en tiedä” -mieli.

Herääminen on vastaus kaikkiin
maailman ongelmiin kaikilla tasoilla.

Kaikki maailman
ongelmat johtuvat harhaluulosta.

Mielen perustavanlaatuisesta harhasta.

Harha on se, 
että minä olen tämä rajoitettu hahmo.

Kun elämme pienestä, 
erillisestä itsestämme käsin,

tyytymättömyys on aina läsnä.

Kyse voi olla suuresta tyytymättömyydestä 
kuten traumasta,

tai sitten vain tunteesta taustalla...

"Jokin ei ole oikein."

"Jotain on vialla."
"Jotain puuttuu."

Silloinkin kun koen mielihyvää,
tai saavutan jotain elämässäni,

Jopa silloin kun minulla on hyvä suhde.

Jos pysähdyn hetkeksi

tunnen tyytymättömyyttä,

kuin olisin eristetty jostakin.

Tämä tunne joka näyttäisi olevan

useimmilla ihmisillä, voi motivoida meitä

heräämään pienestä erillisestä itsestämme,

jonka luonto on eräänlainen
eroahdistus.

Tällä rajoitetulla hahmolla on taipumus
tarttua siihen, mitä se haluaa.

Kyseessä on vain kokoelma
ehdollistettuja malleja.

Tavoitella sitä mitä kaipaa tai 
yrittää työntää pois se mitä ei halua.

Se on loputon prosessi
mielihyvän tavoittelun,

ja tuskan välttelyn välillä.

Jos uskomme olevamme tämä hahmo,

ehdollistettu malli,

silloin me kärsimme
ja luomme kärsimystä maailmaan.

Maailmasta tulee egoistisen
tietoisuuden heijastus.

Heräämisen hyöty on se,

että sinä kärsit vähemmän

ja ihmiset ympärilläsi kärsivät vähemmän.

Ei ole epäilystäkään,
että Jumalan ymmärtäminen

oli itselleni herätys.

Suurin herätys
mitä olen koskaan kokenut.

Aivan kuin olisin ollut unessa 
50 vuotta.

Kävellen ympäriinsä kuin robotti, 
tekemällä asioita joita minulle opetettiin

kun olin nuori.
Tiedätkö, minulla oli valmis suunnitelma.

Hanki tyttöystävä, hanki auto, hanki työ,
hanki talo, hanki puoliso.

Kaava, jonka mukaan luulin, 
miten elämää kuuluisi elää.

Kunnes täytin 53 vuotta.

Tajusin, että vaikka olin tehnyt
suurimman osan noista asioista

ja saavuttanut jonkin verran
ammatillista menestystä,

sillä ei ollut merkitystä.
Herätä 53-vuotiaana ja tajuta

että millään näillä asioilla

ei ollut merkitystä.

Olin järkyttynyt ymmärtäessäni
mitä tämä kirjaimellisesti tarkoitti.

Kuinka turhaa se kaikki oli.