0:00:04.030,0:00:06.620 Evoluution mekanismeja 0:00:07.280,0:00:09.610 Mitä evoluutio on? 0:00:10.100,0:00:14.090 Evoluutio on elämän kehittymistä maapallolla. 0:00:14.090,0:00:20.090 Kyseessä on siis prosessi joka sai alkunsa miljardeja vuosia sitten, ja jatkuu tänäkin päivänä. 0:00:20.341,0:00:25.051 Se kertoo meille kuinka elämä on saanut laajan monimuotoisuutensa. 0:00:25.641,0:00:32.101 Se osoittaa kuinka miljoonat eri eliöt ovat saaneet alkunsa alkueliöstä (protozoasta) 0:00:34.621,0:00:41.851 Evoluutio näinollen on siis vastaus kysymykseen joka saattaa tulla mieleen kun vertailee mäyräkoiran ja tanskandoggin eroja: 0:00:42.971,0:00:49.611 kuinka on mahdollista että esi-isien jälkeläiset ovat voineet kehittyä näin erinäköisiksi? 0:00:49.987,0:00:57.887 Evoluutiota pohtiessa keskitymme eläimiin, emmekä juurikaan tutki eri elämänmuotoja, siis kasveja tai sieniä. 0:00:58.166,0:01:04.276 Ensimmäinen kysymys siis kuuluukin: kuinka yksi eläinlaji voi muuttua toiseksi? 0:01:04.855,0:01:11.795 Noh, määritelläänpä hiukan: mikä itseasiassa tekee eläinlajista lajin? 0:01:12.662,0:01:17.742 Eläinlaji on eliö yhteisö joka pystyy lisääntymään keskenään, 0:01:17.903,0:01:21.963 ja joiden jälkeläiset pystyvät jatkamaan lisääntymistä 0:01:22.261,0:01:27.151 Paremmin asiaa ymmärtääksemme meidän täytyy katsoa tarkemmin näitä seuraavia seikkoja: 0:01:27.440,0:01:33.670 olioiden ainutlaatuisuutta jota osaltaan taataan liiallisella lisääntymisellä jolla tuotetaan jälkeläisiä ja geeniperintöä, 0:01:33.854,0:01:37.084 ja toista tärkeää osiota eli valintaa. 0:01:38.515,0:01:41.495 Aloitetaan ainuitlaatuisuudella. 0:01:41.497,0:01:46.857 Jokainen olemassaoleva olio on ainutlaatuinen ja tämä on evoluution kannalta välttämätöntä. 0:01:47.580,0:01:51.060 Eläinlajin jäsenet voivat vahvastikin muistuttaa toisiaan näennäisesti; 0:01:51.060,0:01:55.060 mutta niillä kaikilla on hieman erilaisia luonteen- ja ominaispiirteitä 0:01:56.221,0:02:01.651 Ne voivat olla hieman suurempia, lihavempia, vahvempia tai rohkeampia kuin muut jäsenet keskinmäärin. 0:02:02.762,0:02:08.342 Mikä on siis syynä näille erilaisuuksille? Katsotaanpa oliota tarkemmin. 0:02:09.224,0:02:13.834 Jokainen olio koostuu soluista. Näillä soluilla on ydin. 0:02:14.769,0:02:20.659 Ytimessä ovat kromosomit, ja kromosomeista löytyy DNA. 0:02:21.458,0:02:29.078 DNA muodostuu vuorostaan eri geeneistä, jotka toimivat elämän tiedonsiirron välineenä. 0:02:29.078,0:02:36.478 Niissä on sisällä ohjeet ja käskyt solulle ja ne määrittelevät kaikki olion piirteet. 0:02:36.519,0:02:41.839 Juuri tämä DNA on täysin ainutlaatuinen jokaiselle oliolle. 0:02:41.839,0:02:48.379 Se on hieman erilainen yhdeltä yksilöltä toiselle ja siksi nämä yksilöt siis poikkeavat toisistaan. 0:02:49.939,0:02:55.069 Mutta kuinka tämä valtava DNA määrä oikein luodaan? 0:02:55.569,0:03:00.259 Yksi tärkeä tekijä tähän liittyen on yltiömääräinen jälkeläisten tuottaminen. 0:03:00.344,0:03:06.654 Luonnossa voimme havaita että olioilla yleensä on paljon enemmän jälkeläisiä kuin ne välttämättä tarvitsevat 0:03:06.654,0:03:09.434 eläinlajin selviytymisen kannalta, joten monet jälkeläisistä kuolevat nuorina. 0:03:09.434,0:03:14.024 Usein jälkeläisiä on jopa enemmän kuin ympäristö pystyy välttämättä tukemaan. 0:03:14.024,0:03:18.024 Tämä on siis yksi tekijä eläinlajin sisäiseen diversiteettiin. 0:03:18.167,0:03:22.977 Mitä enemmän jälkeläisiä, sitä enemmän poikkeavuuksia, 0:03:23.074,0:03:29.244 ja tätä luonto nimenomaan haluaa: niin paljon pientä poikkeavuutta kuin on mahdollista. 0:03:29.971,0:03:35.611 Toinen tärkeä yksilöiden ainutlaatuisuuden aiheuttaja on geeniperintö itsessään. 0:03:36.311,0:03:41.301 Geeniperinnöllä tarkoitetaan DNA:n siirtymistä polvelta toiselle. 0:03:42.407,0:03:49.577 Kaksi erittäin kiinnostavaa asiaa tapahtuu tässä prosessissa: rekombinaatio ja mutaatio. 0:03:50.968,0:03:56.038 Rekombinaatio (uudelleen yhdistäminen) on kahden eliön tai olion sattumanvaraista DNA:n yhteen sekoittamista. 0:03:56.038,0:04:01.748 Kun kaksi oliota rakastuvat ja parittelevat ne rekombiniovat geeninsä kaksi kertaa. 0:04:02.441,0:04:08.031 Ensimmäisen kerran ne tekevät tämän erikseen sukusoluja tuottamalla - siis siitiöitä ja munasoluja. 0:04:10.405,0:04:13.885 Sukusolut ottavat puolet geeneistä ja sekoittelevat niitä. 0:04:14.681,0:04:20.151 Toinen rekombinaatio tapahtuu kun uros siittää naaraan. 0:04:20.510,0:04:28.300 Vanhemmat osaltaan antavat 50% DNA:staan, toisinsanoen 50% omista ainutlaatuisista luonteen- ja ominaispiirteistään. 0:04:28.677,0:04:33.457 Nämä sitten rekombinoidaan tai sekoitetaan, ja lopputulos on uusi jälkeläinen. 0:04:34.440,0:04:41.469 Näillä jälkeläisillä on sattumanvarainen sekoitus DNA:ta eli näinollen vanhempiensa ominais- ja luonteenpiirteitä. 0:04:41.469,0:04:48.397 Tämä lisää diversiteettiä ja erilaisuutta eläinlajin keskuudessa, 0:04:48.397,0:04:52.537 mutta mutaatio on myös tärkeää evoluution kannalta. 0:04:52.537,0:04:56.387 Mutaatio on täysin satunnaista DNA:n muuntumista. 0:04:56.387,0:05:00.337 Näitä voi myös kuvata kopiovirheiksi DNA molekyylissä, 0:05:00.337,0:05:05.197 jota voivat aiheuttaa myrkyt tai muut keemiset aineet, tai säteily. 0:05:05.197,0:05:11.077 Mutaatio tapahtuu kun osa DNA:ta on muuttunut tästä aiheutuen. 0:05:11.179,0:05:16.109 Nämä muutokset ovat yleensä negatiivisia ja voivat aiheuttaa tauteja kuten syöpää. 0:05:17.121,0:05:20.241 Neutraaleja tai positiivisiakin vaikutuksia kuitenkin on, 0:05:20.331,0:05:25.891 esimerkiksi siniset iirikset ihmisillä ovat yksi tällainen satunnainen mutaatio. 0:05:26.173,0:05:33.163 Perinnön kannalta mutaation on kuitenkin tapahduttava sukusolussa, 0:05:33.163,0:05:37.773 koska vain sukusolussa oleva DNA siirtyy polvelta toiselle geeniperintönä. 0:05:37.964,0:05:44.674 Tästä syystä suojaamme sukuelimemme röntgen kuvien ajaksi, kun muut ruuminosat jätetään suojatta niille ei riskiä ole. 0:05:45.414,0:05:53.584 Tiivistelmäksi siis: geeniperintä prosessissa olio siirtää omia piirteitään jälkeläisilleen DNA muodossa. 0:05:53.584,0:05:59.884 Rekombinaatio ja mutaatio muuttavat DNA:ta jolloin lapsi poikkeaa sisaruksistaan, 0:05:59.884,0:06:05.204 ja saa osaltaan satunnaisia piirteitä vanhemmiltaan. 0:06:06.474,0:06:10.474 Operatiivinen sana siis onkin -satunnainen- 0:06:10.474,0:06:14.294 Kaikki nämä prosessit perustuvat sattumanvaraisuuteen. 0:06:14.294,0:06:19.704 Satunnaisen rekombinaation ja mutaation tulos on yksilö, jolla on sattumanvarainen sekoitus luonteen- ja ominaispiirteitä, 0:06:19.704,0:06:23.704 ja joka osaltaan sekoittelee näitä vuorostaan, ja siirtävää taas seuraavalle polvelle. 0:06:25.897,0:06:32.227 Mutta kuinka näin paljon voi pohjautua sattumanvaraisuuteen, kun kaikki eliöt ovat niin täydellisesti sopeutuneet ympäristöihinsä, 0:06:32.474,0:06:38.824 esimerkiksi sauvasirkka, kolibri ja krottikala? 0:06:40.188,0:06:44.398 Vastaus löytyy toisesta avain käsitteestä: selektiosta eli valinnasta. 0:06:44.601,0:06:48.841 Jokainen yksilö on alainen prosessille jota kutsumme luonnonvalinnaksi. 0:06:50.365,0:06:54.365 Kuten olemme oppineet, jokainen yksilö poikkeaa hieman toisistaan, 0:06:55.186,0:06:59.186 ja eläinlajin sisällä esiintyy laajaakin diversiteettiä. 0:07:00.560,0:07:06.490 Ympäristöllä on vaikutus eliöihin. Näihin niinkutsuttuihin valintatekijöihin sisältyvät: 0:07:07.307,0:07:15.637 saalistajat, loiset, lajitoverit, myrkyt, elinalueen- tai ympäristön muutokset. 0:07:15.637,0:07:19.707 Valinta on prosessi jolle jokainen yksilö on alainen. 0:07:19.707,0:07:24.917 Jokaisella oliolla on ainutlaatuinen sekoitus luonteen- ja ominaispiirteitä. 0:07:24.917,0:07:31.367 Tämä sekoitus voi edesauttaa niitä selviytymään ympäristössään, tai sitten ei, kuten voi olla tapaus. 0:07:31.577,0:07:38.607 Se jolla on soveltumaton sekoitus perintöä poistetaan ympäristöstä. 0:07:39.219,0:07:47.019 Ne joilla on oikea sekoitus perintöä selviytyvät ja kykenevät siirtämään paremmat luonteen- ja ominaispiirteensä toiselle polvelle. 0:07:47.627,0:07:50.187 Tästä syystä diversiteetti on niin tärkeää. 0:07:50.187,0:07:56.817 Tästä syystä oliot keskittyvät niin paljon saadakseen jälkeläisiä jotka ovat niin erilaisia kuin on mahdollista. 0:07:56.817,0:08:01.967 Ne lisäävät mahdollisuuksia jotta ainakin yksi jälkeläisistä selviytyy luonnonvalinnasta. 0:08:01.967,0:08:06.637 Ne maksimoivat selviytymisen mahdollisuuksiaan. 0:08:06.637,0:08:11.277 Tästä hyvä esimerkki löytyy ryhmästä peippoja jotka elävät kaukaisella saarella. 0:08:11.917,0:08:14.777 Ne ovat eräitä tiedemaailman kuuluisimpia eläimiä, 0:08:14.777,0:08:20.307 ja tunnetaan nimella Darwinin peipot, niiden löytäneen Charles Darwinin mukaan. 0:08:20.307,0:08:22.957 Nyt kerromme näiden peippojen tarinan. 0:08:22.957,0:08:30.677 Muutama sata vuotta sitten, pieni ryhmä peippoja heittäytyi Galapagos saarille keskellä Tyyntämerta, mahdollisesti suuren myrskyn saralla. 0:08:32.894,0:08:36.954 Peipot löysivät itsensä ympäristöstä joka oli aivan uutta niille, 0:08:36.954,0:08:42.054 peipon paratiisi: paljon ruokaa eikä saalistajia mailla halmeilla. 0:08:42.688,0:08:48.408 Ne lisääntyivät nopeasti ja suurin määrin. Saaret olivat kohta aivan peippojen peitossa. 0:08:48.408,0:08:51.128 Tästä seurautui että ruoasta tuli aina vain harvinaisempaa. 0:08:51.128,0:08:56.568 Peippo paratiisia uhkasi nälänhätä ja peippo-kavereista tuli peippo-kilpailijoita. 0:08:56.923,0:08:59.303 Tässä vaiheessa luonnonvalinta puuttui peliin. 0:08:59.303,0:09:03.813 Peippojen pienet poikkeavuudet, tässä tapauksessa hieman erilaiset nokat, 0:09:03.813,0:09:07.793 tarkoittivat että jotkin linnuista pystyivät pakenemaan kilpailua kanssa-peipoilta. 0:09:11.347,0:09:16.317 Joidenkin peippojen nokat olivat paremmin soveltuneet matojen kaivamiseen, 0:09:16.362,0:09:20.362 toisien nokat olivat omiaan siementen rikkomiseen. 0:09:21.110,0:09:28.370 Peipot tästä seuraten loivat itselleen ekologisia lokeroja. Näissä lokeroissa ne olivat turvassa liialliselta kilpailulta. 0:09:28.370,0:09:32.370 Pian ne rupesivat parittelemaan pääosin niiden peippojen kanssa joiden kanssa ne jakoivat lokeron. 0:09:33.562,0:09:37.492 Useiden sukupolvien saatossa nämä ominaispiirteet kehittyivät, 0:09:37.562,0:09:41.812 mahdollistaen peippoja paremmin käyttämään lokeroaan hyväkseen. 0:09:41.812,0:09:45.982 Poikkeavuudet madonkaivajien ja siementensärkijöiden välillä kasvoivat niin suuriksi, 0:09:45.982,0:09:53.382 etteivät ne enää pystyneet lisääntymään keskenään. Tästä seurautuivat aivan omat eläinlajinsa. 0:09:53.942,0:09:58.072 Galapagoksilla asuu tänään 14 peippo lajia, 0:09:58.212,0:10:02.212 kaikki polveutuneet samasta kanta peippolajista. 0:10:02.263,0:10:05.703 Näin evoluutio luo uusia eläinlajeja: 0:10:05.771,0:10:08.451 ainutlaatuisten yksilöiden kanssakäymisen, 0:10:08.545,0:10:11.705 yltiömääräisen jälkeläisten saannin, 0:10:11.705,0:10:14.755 perinnön rekombinaation ja mutaation, 0:10:14.755,0:10:18.335 ja lopulta luonnonvalinnan kautta. 0:10:18.335,0:10:20.535 Miksi tämä on niin tärkeää? 0:10:20.535,0:10:27.915 Se kertoo meille mistä erilaisuus tulee ja miski eliöt ovat niin täydellisesti sopeutuneet elinympäristöihinsä. 0:10:27.915,0:10:30.545 Mutta se vaikuttaa myös meihin henkilökohtaisesti. 0:10:30.785,0:10:37.185 Jokainen ihminen on 3.5 miljardin vuoden evoluution tulos, ja myös Sinä lukeudut tähän. 0:10:37.185,0:10:41.185 Esi-isäsi taistelivat ja sopeutuivat selviytyäkseen. 0:10:41.570,0:10:45.570 Selviytyminen oli erittäin epätodennäköistä. 0:10:45.692,0:10:50.302 Jos harkitsemme että 99% kaikista eliöistä ovat tähän mennessä kuolleet sukupuuttoon, 0:10:50.302,0:10:55.512 niin voit lukea itsesi osaksi onnistumisen tarinaa. 0:10:55.512,0:11:00.772 Dinosaurukset kuolivat, mutta Sinä olet elossa katsomassa tätä videota, 0:11:00.846,0:11:06.206 koska Sinä olet uskomattoman ainutlaatuinen, aivan kuten kaikki muutkin eliöt jotka ovat elossa tänä päivänä, 0:11:06.206,0:11:10.846 mahdottomia luoda uudestaan, ja aivan ainutlaatuisia maailmankaikkeudessa.