Kesällä 2015 Eurooppaan saapui suurin
pakolaistulva sitten toisen maailmansodan.
Miksi?
Tärkein syy on se, että Syyriasta on tullut maailman suurin pakolaisten lähtömaa.
Syyria sijaitsee Lähi-idässä. Se on hedelmällinen
vähintään 10,000 vuoden ajan asutettu maa.
1960-luvulta asti sitä on johtanut al-Assadin suku
enemmän tai vähemmän itsevaltaisin ottein
vuoden 2011 arabikevääseen asti,
jolloin protestien ja konfliktien aalto
pyyhkäisi läpi arabimaailman
ja kaatoi monia itsevaltaisia hallituksia.
Mutta Assadit kieltäytyivät luopumasta
vallasta, aloittaen verisen sisällissodan.
Eri etniset ja uskonnolliset ryhmät ovat taistelleet
toisiaan vastaan vaihtuvissa liittoumissa.
ISIS, militaristinen jihadistiryhmittymä,
käytti tilaisuutta hyväkseen
ja saapui kaaokseen päämääränään itsevaltaisen
islamilaisen kalifaatin rakentaminen.
Siitä tuli hyvin nopeasti yksi maailman
väkivaltaisimmista ja voitokkaimmista ääriryhmistä.
Kaikki osapuolet syyllistyivät hirveisiin
sotarikoksiin, kemiallisten aseiden käyttöön,
laajamittaiseen kidutukseen ja toistuviin
hyökkäyksiin siviilejä vastaan.
Syyrialaisväestö joutui saarroksiin hallituksen,
kapinallisten ja ääriuskonnollisten joukkojen väliin.
Kolmasosa syyrialaisista on paossa Syyrian sisällä,
kun taas neljä miljoonaa ihmistä
on paennut Syyriasta.
Valtaenemmistö heistä on
pakolaisleireillä naapurimaissa
jotka vastaanottavat 95% pakolaisista,
kun taas Persianlahden arabimaat eivät ole
vastaanottaneet ainuttakaan syyrialaispakolaista,
mitä Amnesty International on
kutsunut erityisen häpeälliseksi.
YK ja Maailman ruokaohjelma eivät olleet
valmistautuneet tämänlaajuiseen pakolaiskriisiin.
Tästä syystä monet pakolaisleirit ovat
täpötäynnä ja puutteellisesti varusteltuja,
altistaen ihmisiä kylmälle, nälälle ja taudeille.
Syyrialaiset ovat menettäneet toivonsa
tilanteen paranemiseen lähiaikoina,
joten monet ovat päättäneet hakea
turvapaikkaa Euroopasta.
Vuosina 2007-2014, Euroopan Unioni
on investoinut noin 2 mrd euroa
puolustukseen, huipputason turvallisuus-
teknologiaan ja rajavalvontaan,
muttei kovin paljon varautuakseen pakolaisvirtaan.
Se oli siis huonosti varautunut turvapaikanhakijoiden tulvaan.
EU:ssa pakolaisen tulee jäädä
ensimmäiseen saapumismaahansa,
mikä aiheutti suuren paineen rajavaltioille,
jotka olivat jo valmiiksi pulassa.
Talouskriisin parissa kamppaileva Kreikka
ei pystynyt huolehtimaan niin
suurista ihmismääristä kerralla,
johtaen kamaliin tilannekuviin
epätoivoisista, nälkäisistä ihmisistä
tavallisesti turisteille varatuilla saarilla.
Maailman olisi kuulunut yhdistää
voimansa ja toimia yhtenäisesti,
mutta sen sijaan siitä on tullut jakautuneempi.
Monet valtiot kieltäytyivät suoraan vastaanottamasta pakolaisia lainkaan,
jättäen rajavaltiot yksin kamppailunsa kanssa.
Vuonna 2014, Iso-Britannia lobbasi lopettaakseen
valtavan pelastusoperaation nimeltä Mare Nostrum
jonka tarkoituksena oli estää turvapaikan-
hakijoita hukkumasta Välimereen.
Ajatuksena tuntuu olleen, että
korkeampi kuolonuhrien määrä merellä
vähentäisi merimatkaa yrittävien
turvapaikanhakijoiden määrää.
Mutta, tietysti, todellisuudessa niin ei tapahtunut.
Käsitys kriisistä muuttui yht'äkkiä ympäri maailman
kun valokuvat Turkissa rannalla kuolleena
kasvoillaan makaavasta syyrialaispojasta levisivät.
Saksa ilmoitti, että se vastaanottaa
poikkeuksetta syyrialaiset pakolaiset, ja
että se vastaanottaa 800,000 ihmistä vuonna 2015,
enemmän kuin koko EU vuonna 2014,
ainoastaan asettaakseen väliaikaiset
rajatarkastukset pari päivää myöhemmin
ja vaatiakseen EU:n laajuista ratkaisua.
Kaikkialla Lännessä kasvava määrä
ihmisiä on alkanut panemaan toimeksi,
joskin tuki turvapaikanhakijoille on enimmäkseen
tullut kansalaisilta, ei poliitikoilta.
Mutta läntisessä maailmassa on pelkoja:
Islam, korkeat syntyvyysluvut, rikollisuus,
sosiaaliturvajärjestelmien romahtaminen.
Tunnustetaan tämä, ja katsotaan faktoja.
Vaikka EU vastaanottaisi yksin kaikki
neljä miljoonaa Syyrian pakolaista
ja jos 100% heistä olisi muslimeja,
muslimien prosentuaalinen osuus
Euroopan Unionin väkiluvusta
kasvaisi ainoastaan noin
4 prosentista noin 5 prosenttiin.
Tämä ei ole radikaali muutos, eikä todellakaan tekisi Euroopasta muslimimannerta.
Muslimivähemmistö ei ole uusi asia,
eikä sitä ole syytä pelätä.
Syntyvyysluvut monissa länsimaissa ovat alhaisia,
joten jotkut pelkäävät turvapaikan-
hakijoiden voivan syrjäyttää kantaväestön
muutamassa vuosikymmenessä.
Tutkimusten mukaan syntyvyysluvut
ovat korkeampia muslimien parissa Euroopassa,
mutta ne laskevat ja mukautuvat
elintason ja koulutustason noustessa.
Suurin osa syyrialaispakolaisista on jo koulutettuja
ja syntyvyys Syyriassa ennen
sisällissotaa ei ollut kovin korkea
ja väestö oikeastaan pieneni, ei kasvanut.
Pelko pakolaisten myötä lisääntyvästä rikollisuudesta osoittautuu myös vääräksi.
Maahan muuttavat pakolaiset tekevät rikoksia
kantaväestöä pienemmällä todennäköisyydellä.
Kun heidän annetaan työskennellä, he usein perustavat yrityksiä ja pyrkivät integroimaan
itsensä työelämään niin pian kuin mahdollista,
maksaen enemmän sosiaaliturva-
järjestelmiin kuin niistä saavat.
Länteen tulevat syyrialaiset ovat
mahdollisesti koulutettuja ammattilaisia
joita tarvitaan kipeästi Euroopan
ikääntyvän väestön ylläpitämiseksi.
Älypuhelinten kanssa matkustavat pakolaiset ovat
luoneet väärinkäsityksen, etteivät he todellisuudessa olekaan avuntarpeessa.
Sosiaalisesta mediasta ja internetistä
on tullut olennaisia osia pakolaisuutta.
GPS:llä navigoidaan pitkillä Euroopan reiteillä,
Facebook-ryhmissä jaetaan neuvoja
ja tietoa esteistä reaaliajassa.
Tämä ainoastaan todistaa että nämä ihmiset
ovat meidän kaltaisiamme:
jos sinun tulisi lähteä vaaralliselle
matkalle, jättäisitkö puhelimesi kotiin?
EU on joukko maailman varakkaimpia talouksia,
ryhmä hyvin organisoituja maita
toimivine yhteiskuntajärjestelmineen,
infrastruktuureineen, demokratioineen ja
valtavine teollisuudenaloineen.
Se pystyy hallitsemaan pakolais-
kriisin mikäli se niin haluaa.
Samaa voidaan sanoa koko läntisestä maailmasta.
Mutta piskuisen Jordanin vastaanottaessa yli 600,000 syyrialaista pakolaista,
Bruttokansantuotteeltaan 78 kertaa
Jordaniaa suurempi Iso-Britannia
on sanonut päästävänsä rajojensa
yli ainoastaan 20,000 syyrialaista
seuraavien viiden vuoden aikana.
Yhdysvallat on suostunut vastaanottamaan
10,000, Australia 12,000 ihmistä.
Kaikenkaikkiaan asiat paranevat pikku-
hiljaa, mutteivät riittävän nopeasti.
Kirjoitamme historiaa juuri nyt.
Kuinka haluamme tulla muistetuiksi?
Muukalaisvihamielisinä rikkaina
pelkureina muurien takana?
Meidän tulee käsittää että nämä kuolemaa ja hävitystä pakenevat ihmiset
eivät ole sen erilaisempia kuin mekään.
Hyväksymällä heidät maihimme ja
integroimalla heidät yhteiskuntiimme
voimme hyötyä paljon.
Sivuuttamalla kriisin voimme ainoastaan menettää.
Enemmän lapsia huuhtoutuu varmasti rannoille
jos emme toimi humaanisti ja järkevästi.
Tehkäämme tämä oikein ja olkaamme niin
hyviä kuin vain suinkin voimme olla.