Kuulitteko tuon?

Ei mitään.

Ja siinä on se, mitä minulla
tämän päivän konferenssin puhujana

on teille tarjottavana.

Minulla ei ole mitään.

Ei mitään.

Tyhjää.

Nolla.

Ei mitään.

Ei mitään fiksua. Ei mitään inspiroivaa.

Ei mitään edes vähän tutkittua.

Minulla ei ole kerta kaikkiaan
mitään sanottavaa.

Ja silti aion puhetavallani luoda
vaikutelman siitä, että minulla on.

Että sanomani on nerokasta.

Ja ehkäpä, ehkäpä teistä tuntuu siltä,
että olette oppineet jotain.

Aloitan tämän avauksella.

Elehdin paljon käsilläni.

Teen oikealla kädelläni näin,
vasemmalla näin.

Asetan silmälasejani paremmin.

Ja sitten kysyn teiltä kysymyksen.

Viitatkaa, jos teiltä on joskus aiemmin
kysytty kysymys.

(naurua)

Okei, hienoa, näen käsiä.

Ja edelleen, minulla ei ole mitään.

Nyt reagoin siihen

ja esitän kertovani
henkilökohtaista kaskua.

Jotain jännityksen murtamiseksi.

Jotain, joka saa minut vaikuttamaan
vähän herttaiselta.

Jotain hieman noloa.

Ja te sanotte yhteen ääneen "oo".

Se on totta. Niin tapahtui oikeasti.

(naurua)

Ja nyt tuon sen laajempaan näkökulmaan.

Viittoilen oikein kunnolla.

Teen siitä intellektuellia.

Tuon asian tähän mieheen tässä.

Tämä mies teki taatusti jotakin tärkeää.

(naurua)

Mutta minulla ei ole aavistustakaan,
kuka hän on.

Kirjoitin vain Googlen kuvahakuun
"tiedemies".

(naurua)

Ja kuten nyt näette, yritän vaikuttaa
siltä, että minulla on pointteja,

että rakennan argumenttia,

inspiroin teitä muuttamaan elämäänne,
kun todellisuudessa

minä vain

ostan...

tässä...

aikaa...

Jos ette usko minua,
katsotaanpa näitä lukuja.

Tämä on todellinen juttu,
joka tapahtuu juuri nyt.

Tällä hetkellä pitämieni puheiden
lukumäärä on yksi.

Kyseisessä puheessa esitettyjä
kiinnostavia faktoja,

no, niitähän on nolla.

Pituuteni tuumina on 70,5.
Huomatkaa se "pilkku viisi".

Kaksi kertaa kuusi on 12.

Ja sitten, kiintoisaa kyllä,
kuusi kertaa kaksi on myös 12.

Se on matikkaa.

352 on kolminumeroinen luku.

1, 2, 3, 4, 5, ja sitten melkein heti
meillä on 6, 7, 8, 9, 10.

Jotta saadaan lisää täytettä,

annan teille vielä muutaman luvun
mietittäväksi.

Öö... 18.

237.

5 601.

2,6 miljoonaa.

Neljä.

Neljä.

24. Huikeaa!

(naurua)

Nämä kaikki ovat oikeita numeroita.

Vilkaistaanpa niiden perään
vähän kaavioita.

Jos katsomme tätä ympyräkaaviota,
huomaamme,

että enemmistö on paljon suurempi
kuin vähemmistö.

Huomaavatko kaikki? Eikö olekin hienoa?

Ja katsotaanpa tätä pylväskaaviota,

koska se esittää aivan
yhtä tarpeetonta tietoa.

Teen tämän, koska haluan vaikuttaa siltä,

että olen tehnyt kotiläksyni.

Jos vaikka katsoisitte tätä YouTubesta
äänet vaimennettuna,

ajattelisitte: "Ahaa, okei. Tämä kaveri
tietää, mistä puhuu."

Mutta en tiedä.

Takertelen, panikoin,
minulla ei ole mitään.

Olen täysin ja kertakaikkisesti huijari.

Mutta tiedättekö mitä?

Minulle tarjottiin TED-puhetta.

Ja hitto, minähän katson,
mitä siitä tulee.

(naurua)

Jos nyt katsotte taakseni,

tässä on vain sanoja yhdistettynä lievästi
ajatuksia herättäviin arkistokuviin.

Osoittelen niitä

aivan kuin hyödyntäisin sekä minun
että teidän aikaanne.

Mutta oikeasti en edes tiedä,
mitä puolet niistä tarkoittaa.

Ja nyt, kun nämä jatkuvat,
alan vain puhua hölynpölyä.

Vaka vaa, kapa kapa.

Kalkkuna, suu ja suu.

Sipsi, klipsi, koirani Tipsi.

Kippaa ja dippaa, Riku.

Olen pikku pikku bikineissä.

Ja masussani on nälkä.

Brad Pitt, Uma Thurman.

Nimiä, asioita.

Sanoja, sanoja ja enemmän asioita.

Ja huomaatteko? Tuntuu kuin se
voisi olla järkevää, eikö?

Kenties, kenties

vien tätä kohti tyydyttävää johtopäätöstä,

ainakin elehdin niin kuin veisin.

Astelen vähän, muutun intensiiviseksi,

otan päästäni lasit,
joissa on muuten pelkät kehykset.

(naurua)

Käytin niitä näyttääkseni fiksulta,

vaikka näköni onkin täydellinen.

Ja nyt alan vähän hidastaa tahtia.

Muutan tunnelmaa.

Vaikutan siltä kuin veisin tätä
kohti huippuhetkeä.

Ja entä jos olenkin?

(naurua)

Hämmästyttävää, eikö? Minkäs sille mahtaa.

Elämä on vuoristorataa.

Jos haluatte painaa mieleenne
yhden asian puheestani,

miettikää sitä, mitä kuulitte heti alussa,

ja miettikää sitä, mitä kuulette nyt.

Sillä se ei ollut mitään

eikä se edelleenkään ole mitään,
miettikääpä sitä.

Tai älkää, sekin sopii.

Ja nyt lopetan puhumisen.

Kiitos.

(suosionosoituksia)