Miksi me vegaanit olemme niin herkkiä? Miksemme voi vaan olla ja antaa muidenkin olla, välittämättä heidän
ruokailutottumuksistaan? Miksi me hermostumme niin herkästi?
Emmekö voi vaan relata ja vaihtaa vapaalle?
Mistä me ylipäätään vauhkotaan?
Hei! Olen Emily Bite Size Veganista, tervetuloa katsomaan
uutta vegaaninugettia! Tämä video on tarkoitettu
teille sekasyöjille, jotka haluatte paremmin ymmärtää meitä vegaaneita ja syitä sille miksi olemme tälläisiä kuin olemme.
Ihan alkuun haluan kertoa,
että tällä videolla ei ole ikäviä kuvia eläimistä,
itseasiassa ei minkäänlaisia kuvia laisinkaan. Ja toisekseen,
videon tarkoitus ei ole saada sekasyöjiä tuntemaan
itseänsä pahoiksi ihmisiksi. Minä vilpittömästi yritän auttaa
teitä näkemään asiat kuten me vegaanit näemme
ja osoittaa syitä, jotka selittävät ilmeisen
herkkyytemme ja aika ajoin käsittämättömän
ja hillittömän turhautumisemme ja
vihamme asioiden nykytilaa kohtaan.
Tietenkään en voi niputtaa kaikkia vegaaneita yhteen,
jokainen on omanlaisensa,
kaikki reagoivat omalla tavallaan.
Ja kun sanon, että olemme herkkiä, en tarkoita että
olisimme heikkoja taikka ylitunteellisia.
Puhun ulkopuolisen näkökulmasta, ja
ulkopuolinen usein näkee meidät juuri sellaisina.
Ymmärrä siis, etten voi puhua kaikkien vegaanien puolesta,
enkä edes yrittäisi sitä. Mutta
ainakin voin kertoa kuinka minä asiat näen ja kuinka useat
vegaaneiksi eettisistä syistä ryhtyneet näkevät.
Toivottavasti tämän katsottuasi ymmärrät, miksi meillä voi olla vaikeuksia syödä seurassasi, tai miksi saatamme tulistua
jostain, jonka sinä koet mitättömänä.
Katsot, kun sinusta tulee vegaani otat silmälaput pois silmiltä ja alat näkemään asioita, kuten minä miellän, röntgenkatseella.
Näet mitä, todella tapahtuu idyllisten valheiden takana,
valheiden joita kukaan ei kyseenalaista.
Henkilökohtaisesti minun on vaikeaa olla seurassa,
jossa syödään eläimiä ja eläinperäisiä aineita.
Se on jotain, jonka kanssa olen joutunut elämään koko elämäni,
kuten monelle muullekin meistä,
eikä se ole siltikään tullut yhtään sen helpommaksi.
Nyt saatat ajatella, että tuomitsen sinut,
tai että olen todella tuohtunut ruokailutottumuksistasi.
Todellinen syy epämukavuudelleni on kuitenkin se,
että sillä, mikä nyt on lautasellasi, oli joskus elämä.
Jos olet sekasyöjä kuuntelethan vielä selitykseni!
Ja vielä kerran, minä en yritä saada tuntemaan
itseäsi kamalaksi ihmiseksi. Yritän
vain välittää sen, mitä me näemme ja miksi meillä voi
olla hankalaa eläintuotteiden ympäröimänä.
Kun minä näen palan juustoa, voin saada kyyneleet silmiin.
Ja se voi kuulostaa muista ihan hullulta. Mutta minä
en vain näe palaa juustoa, minä näen äidin,
jonka lapsi on viety pois vain hetki
syntymän jälkeen. Näen lapsen,
joka on tuomittu vasikanihaksi, teurastettavaksi
ennen kuin se ehtii edes 4 kk ikään.
Näen äidin, jonka vartalo pettää
20 vuotta ennen aikojaan,
jatkuvien raiskauksien ja raskauksien vuoksi.
Ja koska häneltä on otettu niin monta lasta pois,
että hän on todennäköisesti vain antanut periksi.
TÄMÄN minä näen kun katson palaa juustoa.
Joten ulkopuolisesta saatamme vaikuttaa
epäkohteliailta tai töykeiltä, kun tunnemme
olomme epämukavaksi muiden syödessä
epävegaanista ruokaa. Koita nähdä asia
ilman yhteiskunnan asettamia normeja.
Liha on yksinkertaisesti ruumis lautasella- elämä,
yksilö, tunteva olento, joka ei
halunnut kuolla ateriaksi. Maitotuotteet ovat
suunnattoman kärsimyksen tuotoksia, äidin surua,
lapsen teurastusta, ennenaikaista kuolemaa.
Munat ovat täyteen tungettujen, kamalien elinolojojen
tuotoksia, kaasulla tapettuja tai elävältä jauhettuja
kukonpoikia ja munivien kanojen
ennenaikaista kuolemaa.
Tämä on todellisuus. Ja tämän me vegaanit
näemme jokaisessa haarukallisessa.
Ja kyllä, tämä voi tehdä meistä
vihaisia, turhautuneita ja raivostuneita,
koska se on niin sydäntäsärkevän kamalaa.
Ja me emme voi ymmärtää kuinka te ette näe sitä myös.
Siinä ei ole mitään mukavaa, kun näkee
rakkaan ihmisen syövän viattoman olennon ruumista.
Tämä varmasti kuulostaa täysin
järjenvastaiselta sekasyöjän korviin,
vähintään ylireagoinnilta.
Mutta maltathan vielä hetken.
Kuvittele, kuinka näkisit henkilön, jota rakastat
satuttavan lasta, tai pahoinpitelevän lemmikkiä.
Tai jopa syömässä sitä lemmikkiä!
Jos mahdollista, kuvittele vielä, että tämä väkivalta
olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Sinä olisit ainoa,
joka näkisi tässä jotain väärää.
Kuvittele vielä, että sinulle
rakas henkilö, joka näitä kauheuksia tekisi
olisi puolusteleva ja näreissään, jos sinulla
olisi asiasta mitään pahaa sanottavaa.
Tämä saattaa vaikuttaa järjettömältä
vertaukselta. Mutta miten teemme eron
lemmikkieläimen ja "syötävien" eläinten välillä?
Ellemme järjettömästi ja täysin mielivaltaisesti.
Näetkös, vegaanit tuntevat samaa rakkautta ja myötätuntoa
sekä empatiaa "syötäviä" eläimiä kohtaan, kuin
sinä tunnet lemmikkiäsi. Kuinka mukavaksi
tuntisitkaan olosi jos lautasellasi olisikin lehmän,
sian tai kanan sijaan lemmikkisi?
Miksi meitä kauhistuttaa kulttuurit, joissa syödään
koiria, samalla kun itse syömme olentoja,
jotka ovat aivan yhtä arvokkaita ja jopa älykkäämpiä?
Me vegaanit emme enää näe tätä mielivaltaista jaottelua.
Me arvotamme kaikkia eläimiä yhtälailla.
Joten jatkuva orjuuden, hyväksikäytön, kidutuksen
ja murhan sivusta seuraaminen on meille liikaa.
Vaikka kaikki tämä on sujuvasti piilotettu katseilta,
ja kaikki mitä sinä näet on pala juustoa,
lasi maitoa, hampurilainen jne. me emme voi olla tietämättömiä
siitä mitä tiedämme tai näkemättä sitä minkä näemme.
Joten ruokasi, olkoonkin näennäisesti harmiton,
on meille tosielämän kauheuksien lopputuote.
Me näemme verilöylyn, kamppailun, me kuulemme
eläinten huudot, aistimme heidän pelon ja
tunnemme heidän kauhun. Ihan kuten sinäkin, jos
lemmikkisi kokisi saman kohtalon.
Varsinkin, jos ihmislapsi joutuisi
vastaavien hirmutekojen kohteeksi
Erona on: Me emme sulje silmiämme.
Toivottavasti tästä selityksestä oli apua. Jos
se vaikutti liian ronskilta, se johtuu ainoastaan siitä,
että kaikki tämä on liian totta ja liian
usein toistuvaa. Jos voit hetkeksikään
asettua meidän asemaan ja nähdä mitä me
näemme- vaikket itse siihen uskoisikaan-
ehkä se auttaa sinua ymmärtämään
miksi me vegaanit olemme niin herkkiä ja kiihkeitä.
Ja miksi emme voi seistä toimettomina vieressä.
Jos tämä video kosketti sinua yhtään, klikkaa "peukut pystyyn"
ja jaa sitä somessa avataksesi lisää silmiä!
Tukeaksesi Bite Size Veganin missiota puhua eläinten puolesta
ja avata lisää silmiä ja sydämiä eläimille
katsothan tukilinkit videon selostuksessa,
tuossa alapuolella
tai klikkaa Nugget Army ikonia saadaksesi etuja ja hyötyjä!
Jos olet uusi täällä, pidäthän huolen että klikkaat
punaista "subscribe" nappulaa
saadaksesi lisää mahtavia vegaanivideoita maanantaisin
ja keskiviikkoisin, ja joskus perjantaisin.
Elä vegaanisti, avaa silmäsi ja nähdään pian!
Ja nyt, tuon todella intensiivisen nugetin jälkeen...jotain rentouttavaa...
Tämä.
Honk honk!
Jos sinun on vaikea tuntea
yhteenkuuluvuutta tuotantoeläinten kanssa,
kuvittele niille tämä naama.
Kuinka voisit ikinä tehdä mitään tälle naamalle?
Näytä heille kaunis naamasi.
Näytä heille kaunis naamasi.
Sinä olet hyvä eläinten puolustaja.