1
00:00:06,648 --> 00:00:09,226
Kerrot ystävällesi upeaa tarinaa

2
00:00:09,226 --> 00:00:13,637
ja olet juuri päässyt parhaaseen kohtaan,
kun hän yhtäkkiä keskeyttää sanoen:

3
00:00:13,637 --> 00:00:17,819
"Avaruusolento ja minä",
ei "minä ja avaruusolento".

4
00:00:17,819 --> 00:00:19,813
Useimpia se luultavasti ärsyttäisi,

5
00:00:19,813 --> 00:00:23,713
mutta tökerön keskeytyksen ohella,
onko ystäväsi oikeassa?

6
00:00:23,713 --> 00:00:26,837
Oliko lauseesi kieliopillisesti väärin?

7
00:00:26,837 --> 00:00:30,867
Ja jos hän kuitenkin ymmärsi sen,
mitä väliä sillä edes on?

8
00:00:30,867 --> 00:00:32,722
Kielitieteilijöiden näkökulmasta

9
00:00:32,722 --> 00:00:36,547
kielioppi koostuu käytännöistä,
joiden mukaan sanoja yhdistellään

10
00:00:36,547 --> 00:00:41,905
ilmauksiksi tai lauseiksi
joko puhutussa tai kirjoitetussa kielessä.

11
00:00:41,905 --> 00:00:44,090
Eri kielissä on erilaisia käytäntöjä.

12
00:00:44,090 --> 00:00:47,433
Englannissa subjekti tulee yleensä ensin.

13
00:00:47,433 --> 00:00:50,007
Sitä seuraa verbi ja sitten objekti.

14
00:00:50,007 --> 00:00:52,880
Sen sijaan japanissa 
ja monissa muissa kielissä

15
00:00:52,880 --> 00:00:55,898
järjestys on: subjekti, objekti, verbi.

16
00:00:55,898 --> 00:01:00,151
Tutkijat ovat yrittäneet löytää
kaikille kielille yhteisiä käytäntöjä.

17
00:01:00,151 --> 00:01:04,586
Lukuun ottamatta perusominaisuuksia,
kuten substantiiveja ja verbejä,

18
00:01:04,593 --> 00:01:08,939
on löytynyt vain harvoja 
niin sanottuja kielten universaaleja.

19
00:01:08,939 --> 00:01:12,026
Koska kieli tarvitsee
johdonmukaisia käytäntöjä toimiakseen,

20
00:01:12,026 --> 00:01:17,306
käytäntöjen tutkimus 
on jakautunut kahdelle kannalle:

21
00:01:17,306 --> 00:01:20,913
preskriptivismiin ja deskriptivismiin.

22
00:01:20,913 --> 00:01:22,288
Hyvin yksinkertaistettuna

23
00:01:22,288 --> 00:01:26,061
preskriptivistien mielestä
kielen tulee noudattaa pysyviä sääntöjä,

24
00:01:26,061 --> 00:01:29,798
kun taas deskriptivistien mielestä
kielen vaihtelu ja mukautuminen

25
00:01:29,798 --> 00:01:33,880
on luonnollista ja välttämätöntä.

26
00:01:33,880 --> 00:01:38,321
Suurimman osan historiasta 
useimmat kielet olivat puhuttuja.

27
00:01:38,321 --> 00:01:42,286
Kun vuorovaikutus lisääntyi
ja kirjoitustaidosta tuli tärkeää,

28
00:01:42,286 --> 00:01:46,341
kirjoitettu kieli normitettiin
viestinnän laajentamiseksi

29
00:01:46,341 --> 00:01:51,081
ja jotta eri alueilla asuvat ihmiset
kykenivät ymmärtämään toisiaan.

30
00:01:51,081 --> 00:01:56,741
Monissa kielissä normitettua muotoa
pidettiin ainoana hyväksyttävänä,

31
00:01:56,741 --> 00:02:00,665
vaikka se perustui vain yhteen 
puhekielen monista muodoista,

32
00:02:00,665 --> 00:02:03,078
eli yleensä valtaapitävien kieleen.

33
00:02:03,078 --> 00:02:09,286
Kielipuristit pyrkivät vahvistamaan
ja levittämään normia laatimalla sääntöjä,

34
00:02:09,286 --> 00:02:13,021
jotka heijastivat 
sen ajan vakiintunutta kielioppia.

35
00:02:13,021 --> 00:02:17,245
Kirjoitetun kielen kielioppisääntöjä 
sovellettiin myös puhuttuun kieleen.

36
00:02:17,245 --> 00:02:19,773
Siitä poikkeavia puhutun kielen muotoja

37
00:02:19,773 --> 00:02:24,090
pidettiin turmeltuneina tai merkkinä 
alhaisesta yhteiskunnallisesta asemasta.

38
00:02:24,090 --> 00:02:26,675
Monet, jotka olivat oppineet
puhumaan tällä tavoin,

39
00:02:26,675 --> 00:02:30,570
pakotettiin omaksumaan 
normitettu kielimuoto.

40
00:02:30,570 --> 00:02:31,886
Kuitenkin viime aikoina

41
00:02:31,886 --> 00:02:36,140
kielentutkijat ovat alkaneet nähdä
puhutun kielen erillisenä ilmiönä,

42
00:02:36,140 --> 00:02:38,287
jolla on omat säännönmukaisuutensa.

43
00:02:38,287 --> 00:02:42,891
Usein puhe opitaan niin varhaisessa iässä,
ettei siitä ole muistikuvia.

44
00:02:42,891 --> 00:02:48,828
Puheen skaala muodostuu alitajuisesti
eikä mieleen painetuista säännöistä.

45
00:02:48,828 --> 00:02:52,621
Koska puheessa merkitys koostuu 
osin tunnelmasta ja intonaatiosta,

46
00:02:52,621 --> 00:02:54,775
sen rakenne on usein joustavampi,

47
00:02:54,775 --> 00:02:58,727
jolloin se mukautuu 
puhujien ja kuuntelijoiden tarpeisiin.

48
00:02:58,727 --> 00:03:03,241
Tällöin vältetään mutkikkaita lauseita,
joita on vaikea jäsentää puheessa,

49
00:03:03,241 --> 00:03:06,037
muutetaan hankalasti lausuttavia sanoja

50
00:03:06,037 --> 00:03:09,388
tai poistetaan äänteitä 
puheen nopeuttamiseksi.

51
00:03:09,388 --> 00:03:13,571
Kielitieteellinen lähestymistapa, 
joka käsittelee ja kartoittaa näitä eroja

52
00:03:13,571 --> 00:03:17,945
määrittelemättä oikeita muotoja,
tunnetaan deskriptivisminä.

53
00:03:17,945 --> 00:03:23,131
Sääntöjen laatimisen sijaan se kuvailee,
miten ihmiset oikeasti käyttävät kieltä

54
00:03:23,131 --> 00:03:27,259
ja seuraa sen myötä syntyneitä keksintöjä.

55
00:03:27,259 --> 00:03:31,168
Vaikka väittely jatkuu preskriptivismin 
ja deskriptivismin välillä,

56
00:03:31,175 --> 00:03:33,598
ne eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

57
00:03:33,598 --> 00:03:37,072
Parhaimmillaan preskriptivismi
hyödyttää ihmisiä tiedottaessaan

58
00:03:37,072 --> 00:03:41,675
kieleen vakiintuneista käytännöistä
kunakin aikana.

59
00:03:41,675 --> 00:03:44,471
Virallisten asiayhteysten lisäksi

60
00:03:44,471 --> 00:03:50,612
se helpottaa eri taustoista tulleiden 
ei-natiivien kielenpuhujien viestintää.

61
00:03:50,612 --> 00:03:54,447
Sen sijaan deskriptivismi kuvaa
ihmismielen toimintaperiaatteita

62
00:03:54,447 --> 00:03:58,855
ja vaistomaisia tapoja 
jäsentää maailmankuvaa.

63
00:03:58,855 --> 00:04:03,461
Kaiken kaikkiaan kielioppi on oikeastaan
kielellisten tapojen kokoelma,

64
00:04:03,461 --> 00:04:09,966
jota koko kielenkäyttäjien yhteisö 
jatkuvasti muokkaa ja uudistaa.

65
00:04:09,966 --> 00:04:13,217
Kuten kieli itse,
se on ihmeellinen ja mutkikas tilkkutäkki,

66
00:04:13,217 --> 00:04:18,560
jota kutovat puhujat ja kuuntelijat, 
kirjoittajat ja lukijat,

67
00:04:18,565 --> 00:04:20,781
preskriptivistit ja deskriptivistit,

68
00:04:20,781 --> 00:04:22,663
niin läheltä kuin kaukaa.