0:00:14.502,0:00:16.560
Kuinka jotkut hyönteiset voivat kävellä

0:00:16.560,0:00:18.135
lammikon pinnalla,

0:00:18.135,0:00:19.815
mutta sinä uppoat nopeasti pohjaan,

0:00:19.815,0:00:21.417
jos yrität kävellä veden päällä?

0:00:21.417,0:00:24.811
Ja miksi järvet talvella jäätyvät[br]pinnasta kohti pohjaa?

0:00:24.811,0:00:28.823
Yhdellä sanalla vastaus kaikkiin [br]kysymyksiin on polaarisuus.

0:00:28.823,0:00:30.490
Vesi on yksinkertainen molekyyli,

0:00:30.490,0:00:33.946
joka muodostuu yhdestä happiatomista [br]ja kahdesta vetyatomista,

0:00:33.946,0:00:35.862
mutta se on elintärkeä elämälle.[br]

0:00:35.862,0:00:39.324
Itse asiassa [br]60 prosenttia aikuisen ihmisen painosta

0:00:39.324,0:00:41.954
koostuu vedestä.

0:00:41.954,0:00:44.372
Vesimolekyylien polaarisuus

0:00:44.372,0:00:46.624
antaa tälle yleiselle [br]aineelle ominaisuudet,

0:00:46.624,0:00:49.413
jotka tekevät siitä ainutlaatuisen [br]ja elämää ylläpitävän.

0:00:49.413,0:00:51.545
Polaarisuus johtuu [br]elektronien epätasaisesta

0:00:51.545,0:00:53.604
jakautumisesta molekyylissä.

0:00:53.604,0:00:56.551
Happiatomin ja kahden vetyatomin

0:00:56.551,0:00:59.635
väliset sidokset yhdessä vesimolekyylissä

0:00:59.635,0:01:03.020
on kuin köydenveto ison, [br]voimakkaan jalkapalloilijan

0:01:03.020,0:01:05.189
ja pienen suloisen naperon välillä.

0:01:05.189,0:01:07.063
Happi on isompi atomi,

0:01:07.063,0:01:09.772
jolla on vetyä enemmän protoneja ytimessä.

0:01:09.772,0:01:13.170
Nämä positiiviset varaukset ovat [br]kuin ihmisen fyysinen vahvuus.

0:01:13.170,0:01:14.485
Ne voivat vetää puoleensa

0:01:14.485,0:01:16.855
sidoksen negatiivisesti [br]varattuja elektroneja,

0:01:16.855,0:01:19.450
samalla tavalla kuin [br]voimakas yksilö voi voittaa

0:01:19.450,0:01:22.021
heikomman yksilön köydenvedossa.

0:01:22.021,0:01:24.204
Niinpä happi pystyy vetämään puoleensa

0:01:24.204,0:01:27.123
enemmän kuin oman osansa elektroneista.

0:01:27.123,0:01:30.273
Koska vety on pienempi ja heikompi ja

0:01:30.273,0:01:31.550
vähäprotonisempi,

0:01:31.550,0:01:33.547
se häviää köydenvedossa

0:01:33.547,0:01:36.733
ja vetää puoleensa vähemmän kuin[br]oman osuutensa elektroneista.

0:01:36.733,0:01:39.720
Happi vesimolekyylissä käyttäytyy [br]kuin se olisi negatiivinen,

0:01:39.720,0:01:43.139
ja vedyt käyttäytyvät[br]kuin ne olisivat positiivisia.

0:01:43.139,0:01:45.846
Vesimolekyylissä olevia sidoksia

0:01:45.846,0:01:48.263
kutsutaan polaarisiksi[br]kovalenttisiksi sidoksiksi.

0:01:48.263,0:01:50.859
Kovalenttisuus tarkoittaa, [br]että elektronit on jaettu.

0:01:50.859,0:01:52.945
Mutta, kuten juuri opimme,

0:01:52.945,0:01:56.277
polaarisuus tarkoittaa, [br]etteivät elektronit jakaudu tasaisesti.

0:01:56.277,0:01:58.938
Vedessä happi on negatiivinen

0:01:58.938,0:02:01.655
ja vedyt positiivisia.

0:02:01.655,0:02:03.701
Vastakkaiset varausten [br]vetovoiman vuoksi

0:02:03.701,0:02:06.495
happi vetää puoleensa vetyatomeja

0:02:06.495,0:02:08.149
viereisissä vesimolekyyleissä.

0:02:08.149,0:02:11.932
Vesimolekyylien välille syntyy [br]erityinen sidos,

0:02:11.932,0:02:13.962
joka tunnetaan paremmin vetysidoksena.

0:02:13.962,0:02:16.770
Vetysidoksia ei ole kuitenkaan [br]pelkästään vedessä.

0:02:16.770,0:02:18.961
Ne voivat muodostua vesimolekyylin ja

0:02:18.961,0:02:22.470
polaarisen tai ioniyhdisteen välille.

0:02:22.470,0:02:25.602
Veden kykyä tarttua itseensä [br]kutsutaan koheesioksi,

0:02:25.602,0:02:28.323
kun taas veden kykyä tarttua [br]muihin aineisiin

0:02:28.323,0:02:30.560
kutsutaan adheesioksi.

0:02:30.560,0:02:32.987
Mieti nyt uudelleen alun kysymyksiä.

0:02:32.987,0:02:36.903
Ensiksi: miksi hyönteiset voivat [br]kävellä veden päällä?

0:02:36.903,0:02:39.571
Vetysidoksista johtuva pintajännitys

0:02:39.571,0:02:41.698
luo ohuen kalvon veden pinnalle

0:02:41.698,0:02:43.159
ja syntyy tarpeeksi vastusta,

0:02:43.159,0:02:45.586
jotta kevyet hyönteiset voivat [br]kävellä sen päällä.

0:02:45.586,0:02:46.769
Sinä et pysty siihen,

0:02:46.769,0:02:48.805
koska vetysidokset eivät ole [br]niin vahvoja,

0:02:48.805,0:02:50.545
että pitäisivät sinut pinnalla.

0:02:50.545,0:02:52.918
Miksi jää kelluu nestemäisen veden päällä?

0:02:52.918,0:02:54.685
Monilla muilla aineilla

0:02:54.685,0:02:57.888
kiinteä olomuoto on tiheämpi [br]kuin nestemäinen,

0:02:57.888,0:03:00.390
mutta näin ei ole vedellä!

0:03:00.390,0:03:02.599
Vetysidokset pitävät vesimolekyylit

0:03:02.599,0:03:05.554
kauempana toisistaan jäässä [br]kuin nestemäisessä vedessä.

0:03:05.554,0:03:07.518
Mitä suurempi molekyylien väli on,

0:03:07.518,0:03:09.773
sitä vähemmän tiheää kiinteä aine on.

0:03:09.773,0:03:13.227
Niinpä jää on noin 9 prosenttia [br]vähemmän tiheää kuin vesi

0:03:13.227,0:03:15.441
ja siitä syystä se kelluu pinnalla.

0:03:15.441,0:03:17.943
Tästä syystä järvi jäätyy [br]pinnasta kohti pohjaa

0:03:17.943,0:03:19.861
ja elämä vedessä voi selviytyä

0:03:19.861,0:03:21.947
kylmästä talvesta vuosittain.

0:03:21.947,0:03:24.656
Vesimolekyylin polaarisuus

0:03:24.656,0:03:26.907
ja siitä johtuvat vetysidokset

0:03:26.907,0:03:29.996
aiheuttavat veden [br]ainutlaatuiset ominaisuudet.

0:03:29.996,0:03:33.127
Joten syy sille,[br]miksi vesi on niin erityinen,

0:03:33.127,0:03:34.440
solujesi sisältä

0:03:34.440,0:03:35.877
maailman meriin

0:03:35.877,0:03:40.826
on yksinkertaisesti se, [br]että se on polaarinen.