1
00:00:13,895 --> 00:00:16,369
Lapsena en ymmärtänyt 
mistä vuodenajat johtuvat.

2
00:00:16,369 --> 00:00:19,534
Tiesin kyllä, että talvella 
on lunta ja pakkasta,

3
00:00:19,534 --> 00:00:24,525
kukat kukkivat keväällä, kun taas
kesällä on lämmintä ja aurinkoista.

4
00:00:24,525 --> 00:00:28,339
Syksy taas on täynnä ruskan värejä.

5
00:00:28,344 --> 00:00:31,781
Vuodenajat vaihtuivat,
vaikken ymmärtänytkään miksi.

6
00:00:31,781 --> 00:00:34,013
Jos olisit kertonut, että

7
00:00:34,013 --> 00:00:37,495
kolmannes maapallon asukkaista 
ei ole koskaan nähnyt lunta,

8
00:00:37,495 --> 00:00:41,208
tai että heinäkuun neljäntenä 
saattaa olla pakkasta,

9
00:00:41,208 --> 00:00:42,935
olisin pitänyt sinua hulluna.

10
00:00:42,935 --> 00:00:48,102
Todellisuudessa neljä vuodenaikaa voidaan
havaita vain kahdella maapallon alueella.

11
00:00:48,102 --> 00:00:50,604
Niilläkin vuodenajat 
ovat päinvastaiset.

12
00:00:50,604 --> 00:00:52,627
Mutta miksi?

13
00:00:52,627 --> 00:00:56,910
Tähtitieteilijä Johannes Kepler osoitti, 
että planeettojen kiertoradat

14
00:00:56,910 --> 00:01:00,453
ovat ellipsejä, ja että Aurinko 
ei sijaitse aivan niiden keskellä.

15
00:01:00,455 --> 00:01:03,351
Keplerin havainto oli tärkeä:

16
00:01:03,351 --> 00:01:09,170
se ratkaisi planeettojen kiertoratoihin 
liittyviä matemaattisia ongelmia.

17
00:01:09,170 --> 00:01:12,948
Vaikka kiertoradat eivät olekaan 
aivan pyöreitä,

18
00:01:12,948 --> 00:01:20,236
oppikirjojen kuvat usein liioittelevat 
kiertoradan soikeutta.

19
00:01:20,236 --> 00:01:22,935
Oikeasti Maan kiertorata on hyvin lähellä täydellistä ympyrää.

20
00:01:22,935 --> 00:01:29,865
Mutta koska kiertorata on hieman soikea,
ja koska Aurinko ei ole aivan sen keskellä,

21
00:01:29,867 --> 00:01:33,129
Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 
vuoden aikana.

22
00:01:33,129 --> 00:01:37,518
A-haa! 
Talvella Maa on siis kauempana Auringosta!

23
00:01:37,518 --> 00:01:39,337
Ei oikeastaan.

24
00:01:39,337 --> 00:01:43,312
Tammikuussa Maa on itse asiassa

25
00:01:43,312 --> 00:01:46,787
viisi miljoonaa kilometriä 
lähempänä Aurinkoa kuin heinäkuussa.

26
00:01:46,787 --> 00:01:51,263
Tästä huolimatta pohjoisessa
on tammikuussa talvi.

27
00:01:51,263 --> 00:01:53,208
Kaipaatko lisää todisteita?

28
00:01:53,208 --> 00:01:57,227
Entäs tämä: kesä ja talvi vallitsevat 
samanaikaisesti planeettamme pinnalla.

29
00:01:57,233 --> 00:02:00,202
Kun Connecticutissa on talvi,
Uudessa-Seelannissa on kesä.

30
00:02:00,202 --> 00:02:04,422
Jos vuodenajat eivät johdu
etäisyydestä Aurinkoon, mistä sitten?

31
00:02:04,443 --> 00:02:07,605
Maan akseli ei ole aivan suorassa.

32
00:02:07,622 --> 00:02:12,291
Tämä akselikallistuma on tärkein syy,
joka saa aikaan vuodenajat.

33
00:02:12,291 --> 00:02:17,181
Maan akselikulma on 23,5° 
sen ratatasoon nähden.

34
00:02:17,181 --> 00:02:20,149
Kun Maa pyörii akselinsa ympäri 
ja kiertää Aurinkoa,

35
00:02:20,149 --> 00:02:23,361
sen akseli on koko ajan kallellaan 
samaan suuntaan avaruudessa.

36
00:02:23,361 --> 00:02:29,404
Tämän seurauksena päivän pituus vaihtelee
Maan eri leveysasteilla vuoden aikana.

37
00:02:29,404 --> 00:02:32,945
Kesällä päivänvaloa on enemmän,
talvella vähemmän.

38
00:02:32,948 --> 00:02:36,448
Kun Maa on kääntyneenä Aurinkoa kohti,
se lämpenee.

39
00:02:36,448 --> 00:02:39,143
Kun Maa kääntyy poispäin 
Auringosta, se viilenee.

40
00:02:39,143 --> 00:02:44,103
Kesällä 40° leveysasteen pohjoispuolella,
kuten Hartfordissa Connecticutissa

41
00:02:44,114 --> 00:02:47,937
päivän pituus on 15 tuntia 
ja yön 9 tuntia.

42
00:02:47,937 --> 00:02:50,758
Maa siis lämpenee pidempään kuin se jäähtyy.

43
00:02:50,758 --> 00:02:54,763
Kun tämä tapahtuu joka päivä, 
Maan pinta lämpenee.

44
00:02:54,763 --> 00:02:56,108
Muista tämä myöhempää varten!

45
00:02:56,108 --> 00:02:57,945
Talvella käy päinvastoin:

46
00:02:57,945 --> 00:03:01,293
viilentävä yö on monta tuntia
pidempi kuin lämmittävä päivä.

47
00:03:01,293 --> 00:03:04,763
Kun tämä tapahtuu useina päivinä,
Maan pinta viilenee.

48
00:03:05,513 --> 00:03:10,252
Kauemmas pohjoiseen mentäessä
päivän pituus kesällä pitenee.

49
00:03:10,252 --> 00:03:15,146
Juneaussa, Alaskassa päivän pituus on 
kesällä 19 tuntia,

50
00:03:15,146 --> 00:03:18,756
kun taas Tallahaseessa, Floridassa 
päivä on 14 tuntinen.

51
00:03:18,756 --> 00:03:22,755
Pohjoisnavalla Aurinko ei kesällä 
laske lainkaan.

52
00:03:22,755 --> 00:03:26,056
Vuodenajat johtuvat siis 
päivän pituudesta. Selvä!

53
00:03:26,056 --> 00:03:29,077
Ei aivan niinkään.

54
00:03:29,489 --> 00:03:33,183
Jos ainoastaan päivän pituus 
säätelisi keskilämpötilaa,

55
00:03:33,183 --> 00:03:36,877
eikö Pohjoisnapa olisi kesällä 
Maan kuumin paikka?

56
00:03:36,877 --> 00:03:40,573
Sehän saa keskikesällä auringonvaloa 
24 tuntia vuorokaudessa.

57
00:03:40,577 --> 00:03:46,430
Pohjoisnapa on kuitenkin jään peitossa 
myös kesällä. Miksi?

58
00:03:46,431 --> 00:03:49,853
Maa on pyöreä, ja sen pinnan saama
Auringon energia riippuu siitä,

59
00:03:49,883 --> 00:03:52,343
miten korkealta Aurinko paistaa.

60
00:03:52,343 --> 00:03:56,186
Tämä muuttuu päivän aikana
auringonnousun ja -laskun välillä.

61
00:03:56,186 --> 00:04:00,665
Auringon säteilyn suurin saapumiskulma 
vaihtelee myös vuoden aikana.

62
00:04:00,665 --> 00:04:06,254
Se on suurimmillaan kesäpäivänseisauksena,
joka on 21.6. pohjoisella

63
00:04:06,254 --> 00:04:09,249
ja 21.12. eteläisellä pallonpuoliskolla.

64
00:04:09,249 --> 00:04:14,907
Pohjoinen pallonpuolisko
kääntyy poispäin Auringosta talvella,

65
00:04:14,907 --> 00:04:16,527
ja Aurinkoa kohti kesällä,

66
00:04:16,527 --> 00:04:20,331
jolloin pohjoinen pallonpuolisko saa 
säteilyä suuremmassa kulmassa ja kauemmin.

67
00:04:20,334 --> 00:04:23,195
Päiväthän ovat kesällä pidempiä.

68
00:04:23,195 --> 00:04:28,370
Auringon säteilyenergia pinta-alaa kohti 
kasvaa, kun säteilykulma kasvaa.

69
00:04:28,370 --> 00:04:34,944
Kun säteily tulee matalammalta,
sen energia pinta-alaa kohti on pienempi.

70
00:04:34,960 --> 00:04:39,220
Tämän takia pohjoisnavalla on kylmä,
vaikka valoa riittääkin 24 h vuorokaudessa.

71
00:04:39,220 --> 00:04:42,680
Auringon säteilyn sisältämä energia
leviää laajalle alueelle

72
00:04:42,680 --> 00:04:48,874
eikä lämmitä niin kuin etelämpänä,
jossa säteily tulee suuremmassa kulmassa.

73
00:04:48,874 --> 00:04:52,697
Pohjoisnavan täytyy sitä paitsi lämmetä
talven jälkeen,

74
00:04:52,697 --> 00:04:55,264
koska se ei saanut Auringon valoa
puoleen vuoteen.

75
00:04:55,268 --> 00:05:00,649
Kun tarkkailet vuoden kiertoa,
voit nauttia vuodenaikojen kauneudesta.

76
00:05:00,649 --> 00:05:04,529
Voit myös samalla pohtia planetaarisia ilmiöitä, jotka aiheuttavat vuodenajat.