0:00:13.895,0:00:16.369 Lapsena en ymmärtänyt [br]mistä vuodenajat johtuvat. 0:00:16.369,0:00:19.534 Tiesin kyllä, että talvella [br]on lunta ja pakkasta, 0:00:19.534,0:00:24.525 kukat kukkivat keväällä, kun taas[br]kesällä on lämmintä ja aurinkoista. 0:00:24.525,0:00:28.339 Syksy taas on täynnä ruskan värejä. 0:00:28.344,0:00:31.781 Vuodenajat vaihtuivat,[br]vaikken ymmärtänytkään miksi. 0:00:31.781,0:00:34.013 Jos olisit kertonut, että 0:00:34.013,0:00:37.495 kolmannes maapallon asukkaista [br]ei ole koskaan nähnyt lunta, 0:00:37.495,0:00:41.208 tai että heinäkuun neljäntenä [br]saattaa olla pakkasta, 0:00:41.208,0:00:42.935 olisin pitänyt sinua hulluna. 0:00:42.935,0:00:48.102 Todellisuudessa neljä vuodenaikaa voidaan[br]havaita vain kahdella maapallon alueella. 0:00:48.102,0:00:50.604 Niilläkin vuodenajat [br]ovat päinvastaiset. 0:00:50.604,0:00:52.627 Mutta miksi? 0:00:52.627,0:00:56.910 Tähtitieteilijä Johannes Kepler osoitti, [br]että planeettojen kiertoradat 0:00:56.910,0:01:00.453 ovat ellipsejä, ja että Aurinko [br]ei sijaitse aivan niiden keskellä. 0:01:00.455,0:01:03.351 Keplerin havainto oli tärkeä: 0:01:03.351,0:01:09.170 se ratkaisi planeettojen kiertoratoihin [br]liittyviä matemaattisia ongelmia. 0:01:09.170,0:01:12.948 Vaikka kiertoradat eivät olekaan [br]aivan pyöreitä, 0:01:12.948,0:01:20.236 oppikirjojen kuvat usein liioittelevat [br]kiertoradan soikeutta. 0:01:20.236,0:01:22.935 Oikeasti Maan kiertorata on hyvin lähellä täydellistä ympyrää. 0:01:22.935,0:01:29.865 Mutta koska kiertorata on hieman soikea,[br]ja koska Aurinko ei ole aivan sen keskellä, 0:01:29.867,0:01:33.129 Maan etäisyys Auringosta vaihtelee [br]vuoden aikana. 0:01:33.129,0:01:37.518 A-haa! [br]Talvella Maa on siis kauempana Auringosta! 0:01:37.518,0:01:39.337 Ei oikeastaan. 0:01:39.337,0:01:43.312 Tammikuussa Maa on itse asiassa 0:01:43.312,0:01:46.787 viisi miljoonaa kilometriä [br]lähempänä Aurinkoa kuin heinäkuussa. 0:01:46.787,0:01:51.263 Tästä huolimatta pohjoisessa[br]on tammikuussa talvi. 0:01:51.263,0:01:53.208 Kaipaatko lisää todisteita? 0:01:53.208,0:01:57.227 Entäs tämä: kesä ja talvi vallitsevat [br]samanaikaisesti planeettamme pinnalla. 0:01:57.233,0:02:00.202 Kun Connecticutissa on talvi,[br]Uudessa-Seelannissa on kesä. 0:02:00.202,0:02:04.422 Jos vuodenajat eivät johdu[br]etäisyydestä Aurinkoon, mistä sitten? 0:02:04.443,0:02:07.605 Maan akseli ei ole aivan suorassa. 0:02:07.622,0:02:12.291 Tämä akselikallistuma on tärkein syy,[br]joka saa aikaan vuodenajat. 0:02:12.291,0:02:17.181 Maan akselikulma on 23,5° [br]sen ratatasoon nähden. 0:02:17.181,0:02:20.149 Kun Maa pyörii akselinsa ympäri [br]ja kiertää Aurinkoa, 0:02:20.149,0:02:23.361 sen akseli on koko ajan kallellaan [br]samaan suuntaan avaruudessa. 0:02:23.361,0:02:29.404 Tämän seurauksena päivän pituus vaihtelee[br]Maan eri leveysasteilla vuoden aikana. 0:02:29.404,0:02:32.945 Kesällä päivänvaloa on enemmän,[br]talvella vähemmän. 0:02:32.948,0:02:36.448 Kun Maa on kääntyneenä Aurinkoa kohti,[br]se lämpenee. 0:02:36.448,0:02:39.143 Kun Maa kääntyy poispäin [br]Auringosta, se viilenee. 0:02:39.143,0:02:44.103 Kesällä 40° leveysasteen pohjoispuolella,[br]kuten Hartfordissa Connecticutissa 0:02:44.114,0:02:47.937 päivän pituus on 15 tuntia [br]ja yön 9 tuntia. 0:02:47.937,0:02:50.758 Maa siis lämpenee pidempään kuin se jäähtyy. 0:02:50.758,0:02:54.763 Kun tämä tapahtuu joka päivä, [br]Maan pinta lämpenee. 0:02:54.763,0:02:56.108 Muista tämä myöhempää varten! 0:02:56.108,0:02:57.945 Talvella käy päinvastoin: 0:02:57.945,0:03:01.293 viilentävä yö on monta tuntia[br]pidempi kuin lämmittävä päivä. 0:03:01.293,0:03:04.763 Kun tämä tapahtuu useina päivinä,[br]Maan pinta viilenee. 0:03:05.513,0:03:10.252 Kauemmas pohjoiseen mentäessä[br]päivän pituus kesällä pitenee. 0:03:10.252,0:03:15.146 Juneaussa, Alaskassa päivän pituus on [br]kesällä 19 tuntia, 0:03:15.146,0:03:18.756 kun taas Tallahaseessa, Floridassa [br]päivä on 14 tuntinen. 0:03:18.756,0:03:22.755 Pohjoisnavalla Aurinko ei kesällä [br]laske lainkaan. 0:03:22.755,0:03:26.056 Vuodenajat johtuvat siis [br]päivän pituudesta. Selvä! 0:03:26.056,0:03:29.077 Ei aivan niinkään. 0:03:29.489,0:03:33.183 Jos ainoastaan päivän pituus [br]säätelisi keskilämpötilaa, 0:03:33.183,0:03:36.877 eikö Pohjoisnapa olisi kesällä [br]Maan kuumin paikka? 0:03:36.877,0:03:40.573 Sehän saa keskikesällä auringonvaloa [br]24 tuntia vuorokaudessa. 0:03:40.577,0:03:46.430 Pohjoisnapa on kuitenkin jään peitossa [br]myös kesällä. Miksi? 0:03:46.431,0:03:49.853 Maa on pyöreä, ja sen pinnan saama[br]Auringon energia riippuu siitä, 0:03:49.883,0:03:52.343 miten korkealta Aurinko paistaa. 0:03:52.343,0:03:56.186 Tämä muuttuu päivän aikana[br]auringonnousun ja -laskun välillä. 0:03:56.186,0:04:00.665 Auringon säteilyn suurin saapumiskulma [br]vaihtelee myös vuoden aikana. 0:04:00.665,0:04:06.254 Se on suurimmillaan kesäpäivänseisauksena,[br]joka on 21.6. pohjoisella 0:04:06.254,0:04:09.249 ja 21.12. eteläisellä pallonpuoliskolla. 0:04:09.249,0:04:14.907 Pohjoinen pallonpuolisko[br]kääntyy poispäin Auringosta talvella, 0:04:14.907,0:04:16.527 ja Aurinkoa kohti kesällä, 0:04:16.527,0:04:20.331 jolloin pohjoinen pallonpuolisko saa [br]säteilyä suuremmassa kulmassa ja kauemmin. 0:04:20.334,0:04:23.195 Päiväthän ovat kesällä pidempiä. 0:04:23.195,0:04:28.370 Auringon säteilyenergia pinta-alaa kohti [br]kasvaa, kun säteilykulma kasvaa. 0:04:28.370,0:04:34.944 Kun säteily tulee matalammalta,[br]sen energia pinta-alaa kohti on pienempi. 0:04:34.960,0:04:39.220 Tämän takia pohjoisnavalla on kylmä,[br]vaikka valoa riittääkin 24 h vuorokaudessa. 0:04:39.220,0:04:42.680 Auringon säteilyn sisältämä energia[br]leviää laajalle alueelle 0:04:42.680,0:04:48.874 eikä lämmitä niin kuin etelämpänä,[br]jossa säteily tulee suuremmassa kulmassa. 0:04:48.874,0:04:52.697 Pohjoisnavan täytyy sitä paitsi lämmetä[br]talven jälkeen, 0:04:52.697,0:04:55.264 koska se ei saanut Auringon valoa[br]puoleen vuoteen. 0:04:55.268,0:05:00.649 Kun tarkkailet vuoden kiertoa,[br]voit nauttia vuodenaikojen kauneudesta. 0:05:00.649,0:05:04.529 Voit myös samalla pohtia planetaarisia ilmiöitä, jotka aiheuttavat vuodenajat.