Return to Video

Onko meillä huomista? (2012)

  • 0:23 - 0:31
    There's No Tomorrow (Onko meillä huomista?)
  • 0:47 - 0:49
    Tämä on maa,
  • 0:49 - 0:51
    sellaisena kuin se näytti 90 miljoonaa vuotta sitten.
  • 0:51 - 0:55
    Geologit kutsuvat tätä aikakautta myöhäiseksi liitukaudeksi.
  • 0:55 - 0:58
    Se oli äärimmäisen lämpimän ilmaston aikaa,
  • 0:58 - 1:00
    kun dinosaurukset vielä hallitsivat maailmaa.
  • 1:01 - 1:03
    Ne elelivät elämäänsä
  • 1:03 - 1:05
    turvattuina ruoka-ketjun huipulla,
  • 1:08 - 1:10
    ilman aavistustakaan ympärillä tapahtuvista muutoksista.
  • 1:11 - 1:12
    Mannerlaatat olivat erkanemassa toisistaan
  • 1:12 - 1:15
    avaten valtavia repeämiä maan kuoreen.
  • 1:16 - 1:19
    Ne tulvivat ja niistä tuli meriä.
  • 1:20 - 1:22
    Levät viihtyivät ja lisääntyivät lämpimässä ilmastossa
  • 1:22 - 1:24
    ja myrkyttivät veden.
  • 1:25 - 1:26
    Levät kuolivat
  • 1:26 - 1:29
    ja upposivat biljoonittain repeämien pohjiin.
  • 1:32 - 1:34
    Joet huuhtoivat sedimenttejä meriin
  • 1:34 - 1:36
    kunnes ne hautasivat alleen levien orgaaniset jäänteet.
  • 1:38 - 1:41
    Paine ja lämpötila kasvoivat
  • 1:41 - 1:43
    kunnes kemiallinen reaktio muutti orgaanisen aineen
  • 1:43 - 1:46
    hiilivedyiksi eli fossiilisiksi polttoaineiksi:
  • 1:46 - 1:49
    Öljyksi ja maakaasuksi
  • 1:49 - 1:51
    Samantyyppinen prosessi tapahtui maalla,
  • 1:52 - 1:54
    joka tuotti kivihiiltä.
  • 1:55 - 1:57
    Luonnolta kesti 5 miljoonaa vuotta
  • 1:57 - 2:02
    tuottaa fossiilisia polttoaineita ihmiskunnalle yhden vuoden tarpeisiin.
  • 2:02 - 2:03
    Moderni elämäntyyli
  • 2:03 - 2:06
    on riippuvainen fossiilisesta auringonvalosta,
  • 2:06 - 2:10
    joskin yllättävän monet pitävät sitä itsestäänselvyytenä.
  • 2:13 - 2:18
    Vuodesta 1860 alkaen geologit ovat löytäneet yli 2 biljoonaa tynnyriä öljyä.
  • 2:19 - 2:23
    Sen jälkeen siitä on käytetty noin puolet.
  • 2:26 - 2:29
    Ennenkuin öljyn voi tuottaa, se pitää löytää.
  • 2:30 - 2:33
    Aluksi sitä oli helppo löytää ja halpaa tuottaa.
  • 2:33 - 2:36
    Ensimmäinen suuri Yhdysvaltalainen öljykenttä oli Spindletop,
  • 2:37 - 2:39
    joka löydettiin vuonna 1900.
  • 2:39 - 2:40
    Monia muita seurasi.
  • 2:41 - 2:43
    Geologit etsivät ympäri Amerikkaa.
  • 2:43 - 2:47
    Ja löysivät valtavia öljy-, maakaasu- ja kivihiiliesiintymiä.
  • 2:48 - 2:51
    Yhdysvallat tuotti enemmän öljyä, kuin mikään muu maa,
  • 2:51 - 2:54
    joka mahdollisti sen nousemisen teolliseksi supervallaksi.
  • 2:56 - 2:58
    Kun öljykenttä alkaa tuottaa öljyä,
  • 2:58 - 3:01
    on vain ajan kysymys, kunnes tuotanto alkaa taas laskea.
  • 3:02 - 3:05
    Yksittäisillä kentillä on erilaiset tuotantovauhdit.
  • 3:06 - 3:07
    Kun useita kenttiä yhdistetään,
  • 3:07 - 3:10
    näyttää yhdistetty kaavio kello-käyrältä.
  • 3:10 - 3:11
    Yleensä
  • 3:11 - 3:14
    kestää 40 vuotta löytöjen huipusta siihen,
  • 3:14 - 3:16
    että kyseinen maa pääsee tuotantonsa huippuun,
  • 3:17 - 3:20
    jonka jälkeen tuotanto alkaa laskea pysyvästi.
  • 3:21 - 3:23
    1950 -luvulla
  • 3:23 - 3:25
    Shellin geofyysikko M. King Hubbert ennusti,
  • 3:25 - 3:29
    että Yhdysvaltojen öljyntuotanto olisi huipussaan vuonna 1970,
  • 3:29 - 3:33
    eli 40 vuotta öljylöytöjen huipun jälkeen.
  • 3:33 - 3:35
    Vain harvat uskoivat häntä.
  • 3:35 - 3:37
    Kuitenkin vuonna 1970
  • 3:37 - 3:39
    Yhdysvaltojen öljyntuotanto oli huipussaan
  • 3:39 - 3:41
    ja siirtyi lopulliseen laskuun.
  • 3:42 - 3:44
    Hubbert oli ollut oikeassa.
  • 3:45 - 3:46
    Tästä eteenpäin
  • 3:46 - 3:50
    Yhdysvallat tulisi aina vain riippuvaisemmaksi tuontiöljystä.
  • 3:50 - 3:53
    Tämä teki Yhdysvalloista haavoittuvaisen tuontihäiriöille
  • 3:53 - 3:57
    ja vahvisti vuoden 1973 taloudellista sekasortoa,
  • 3:57 - 4:00
    sekä vuoden 1979 öljykriisiä.
  • 4:02 - 4:06
    1930-luvulla oli USA:n öljylöytöjen huippu.
  • 4:06 - 4:08
    Kehittyneestä tekniikasta huolimatta
  • 4:08 - 4:13
    öljykenttiä löytyy säälimättömästi aina vain vähemmän.
  • 4:14 - 4:17
    Äskettäiset löydökset, kuten ANWAR
  • 4:17 - 4:21
    tuottaisivat parhaimmillaan öljyä 17 kuukaudeksi.
  • 4:24 - 4:25
    Jopa uusi Meksikonlahden "Jack2" -kenttä
  • 4:25 - 4:28
    tuottaisi maalle öljyä vain muutaman kuukauden kysynnän verran.
  • 4:29 - 4:32
    Vaikka ovatkin suuria, kumpikaan kenttä ei pysty lähimainkaan tyydyttämään
  • 4:32 - 4:34
    Yhdysvaltojen energiantarvetta.
  • 4:36 - 4:37
    Kasvavan todistusaineiston mukaan näyttää siltä,
  • 4:37 - 4:41
    että maailman öljyntuotanto on huipussaan, tai lähellä sitä.
  • 4:41 - 4:46
    Maailmanlaajuinen uusien kenttien löytyminen oli huipussaan 1960-luvulla.
  • 4:47 - 4:48
    Yli 40 vuotta myöhemmin näyttää siltä,
  • 4:48 - 4:50
    että uusien öljylähteiden löydöt
  • 4:50 - 4:52
    ovat peruuttamattomasti vähenemässä.
  • 4:54 - 4:56
    54 valtiota 65:stä isoimmasta öljyntuottajamaasta
  • 4:56 - 4:59
    on jo ohittanut tuotantonsa huipun.
  • 5:01 - 5:05
    Monien jäljellä olevien odotetaan ohittavan omat huippunsa lähitulevaisuudessa.
  • 5:06 - 5:08
    Maailman täytyy tuoda Saudi-Arabian tuotantoa
  • 5:08 - 5:10
    vastaava määrä uutta kapasiteettia tuotantoon
  • 5:11 - 5:14
    jotta korvaamme nykyisten öljykenttien tuotannon laskun.
  • 5:16 - 5:17
    1960-luvulla
  • 5:17 - 5:20
    löysimme kuusi tynnyriä jokaista käyttämäämme kohden.
  • 5:21 - 5:22
    Neljä vuosikymmentä myöhemmin,
  • 5:22 - 5:26
    ihmiskunta kuluttaa 3-6 tynnyriä öljyä
  • 5:26 - 5:27
    jokaista löytämäänsä kohden.
  • 5:29 - 5:31
    Kun öljyntuotannon huippu saavutetaan,
  • 5:31 - 5:34
    öljyn kysyntä ohittaa tarjonnan
  • 5:34 - 5:36
    ja bensiinin hinta alkaa heittelehtiä rajusti,
  • 5:36 - 5:39
    joka vaikuttaa paljon muuhunkin kuin tankkaamisen hintaan.
  • 5:42 - 5:44
    Modernit kaupungit ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.
  • 5:44 - 5:46
    Jopa tiet on tehty asfaltista,
  • 5:46 - 5:48
    joka on öljyjaloste,
  • 5:48 - 5:50
    kuten talojen huopakatteetkin.
  • 5:51 - 5:53
    Monilla alueilla asuminen olisi lähes mahdotonta
  • 5:53 - 5:57
    ilman lämmitystä talvisin tai ilmastointia kesäisin.
  • 5:58 - 6:01
    Omakotilähiöt rohkaisevat ihmisiä ajamaan runsaasti
  • 6:01 - 6:03
    töihin, kouluun ja kauppoihin.
  • 6:04 - 6:06
    Suurien kaupunkien kaavoitus on erottanut asuinalueet
  • 6:06 - 6:09
    ja kaupat kauaksi toisistaan,
  • 6:09 - 6:11
    joten ihmisten on pakko ajaa autoillaan.
  • 6:11 - 6:13
    Omakotilähiöt ja monet muutkin alueet
  • 6:13 - 6:16
    suunniteltiin runsaan öljyn ja energian ehdoilla.
  • 6:20 - 6:21
    Fossiilisista polttoaineista valmistetut kemikaalit,
  • 6:21 - 6:23
    tai petrokemikaalit
  • 6:23 - 6:24
    ovat olennaisia monien tuotteiden valmistuksessa.
  • 6:28 - 6:30
    Moderni tehomaatalous on käytännössä
  • 6:30 - 6:32
    täysin riippuvaista fossiilisista polttoaineista,
  • 6:32 - 6:33
    kuten myös sairaalat,
  • 6:34 - 6:35
    lentoliikenne,
  • 6:35 - 6:37
    vesi-, ja viemärijärjestelmät,
  • 6:37 - 6:38
    ja Yhdysvaltojen armeija,
  • 6:38 - 6:43
    joka yksin kuluttaa noin 140 miljoonaa tynnyriä öljyä vuosittain.
  • 6:44 - 6:48
    Fossilisista polttoaineista valmistetaan myös muoveja sekä polymeerejä,
  • 6:48 - 6:53
    jotka ovat olennaisia materiaaleja tietokoneissa, viihdelaitteissa ja vaatteissa.
  • 6:54 - 6:57
    Globaali talousjärjestelmä on riippuvainen loputtomasta kasvusta,
  • 6:57 - 7:01
    joka vaatii jatkuvasti enemmän halpaa energiaa.
  • 7:01 - 7:04
    Olemme niin riippuvaisia öljystä ja muista fossiilisista,
  • 7:04 - 7:07
    että pienikin häiriö saatavuudessa
  • 7:07 - 7:10
    voi aiheuttaa kauas-kantoisia vaikutuksia kaikilla elämänalueilla,
  • 7:17 - 7:22
    ENERGIA
  • 7:23 - 7:26
    Energia on kyky tehdä työtä.
  • 7:26 - 7:36
    Keskiverto Yhdysvaltalaisella on 150 orjan työpanosta vastaava määrä energiaa käytössään kellon ympäri.
  • 7:36 - 7:39
    Aineita, jotka tätä energiaa säilövät, kutsutaan polttoaineiksi.
  • 7:39 - 7:42
    Jotkin polttoaineet sisältävät enemmän energiaa kuin toiset.
  • 7:42 - 7:46
    Tätä kutsutaan energiatiheydeksi.
  • 7:46 - 7:50
    Näistä polttoaineista öljy on tärkein.
  • 7:50 - 7:51
    Ihmiskunta kuluttaa 30 miljardia tynnyriä vuodessa,
  • 7:52 - 7:54
    joka on noin yksi kuutiomaili öljyä (4,2 kuutiokilometriä),
  • 7:55 - 7:56
    joka sisältää yhtä paljon energiaa,
  • 7:56 - 7:59
    kuin 52 ydinvoimalan tuotanto
  • 7:59 - 8:02
    seuraavan 50 vuoden aikana.
  • 8:03 - 8:07
    Vaikka öljyllä tuotetaan vain 1,6% Yhdysvaltojen sähköstä,
  • 8:08 - 8:11
    se siirtää 96 % kaikesta liikenteestä.
  • 8:12 - 8:15
    Vuonna 2008 2/3 Yhdysvaltojen öljystä oli tuontitavaraa.
  • 8:16 - 8:18
    Suurimmat tuojat olivat Kanada,
  • 8:18 - 8:19
    Meksiko,
  • 8:20 - 8:21
    Saudi-Arabia,
  • 8:21 - 8:23
    Venezuela,
  • 8:23 - 8:26
    Nigeria, Irak ja Angola.
  • 8:27 - 8:29
    Muutama ominaisuus tekee öljystä ainutlaatuista:
  • 8:29 - 8:31
    Sillä on suuri energiatiheys.
  • 8:33 - 8:35
    Yhdessä öljytynnyrissä (159 l) on saman verran energiaa,
  • 8:35 - 8:37
    kuin melkein kolmen vuoden ihmistyössä.
  • 8:38 - 8:40
    Se on nestemäistä huoneenlämmössä,
  • 8:40 - 8:42
    helppoa kuljettaa
  • 8:42 - 8:44
    ja sopii polttoaineeksi pieniin moottoreihin.
  • 8:45 - 8:48
    Saadaksesi energiaa, pitää käyttää energiaa.
  • 8:49 - 8:53
    Tarkoitus on käyttää vähän energiaa löytääkseen ja tuottaakseen enemmän energiaa.
  • 8:53 - 8:56
    Tätä kutsutaan EROEI:ksi.
  • 8:56 - 8:59
    Saatu energia sijoitettuun energiaan verrattuna.
  • 9:02 - 9:04
    Tavanomainen öljy on hyvä esimerkki.
  • 9:04 - 9:08
    Helposti saatavilla oleva korkealaatuinen raaka-öljy pumpattiin ensin.
  • 9:09 - 9:15
    Öljyn tuottajat käyttivät yhden öljytynnyrin energian löytääkseen ja tuottaakseen 100 tynnyriä.
  • 9:15 - 9:18
    Joten öljyn EROEI oli 100:1.
  • 9:19 - 9:21
    Kun helppo öljy oli pumpattu,
  • 9:21 - 9:24
    etsinnät siirtyivät syviin vesiin,
  • 9:24 - 9:26
    tai kaukaisiin maihin,
  • 9:26 - 9:29
    johon kului jatkuvasti enemmän energiaa.
  • 9:29 - 9:32
    Usein nykyisin löydetty öljy on raskasta tai hapanta
  • 9:32 - 9:35
    ja siten kallista jalostaa.
  • 9:36 - 9:40
    Tänä päivänä öljyn EROEI on niinkin alhainen kuin 10.
  • 9:40 - 9:44
    Jos käytetään enemmän energiaa polttoaineen hankkimiseen, kuin mitä se sisältää,
  • 9:44 - 9:47
    se ei ole vaivan arvoista.
  • 9:50 - 9:53
    On mahdollista muuttaa yksi polttoaine toiseksi.
  • 9:54 - 9:54
    Joka kerta kun näin tehdään,
  • 9:54 - 9:58
    osa polttoaineen energiasta menetetään.
  • 9:59 - 10:01
    Otetaan esimerkiksi epätavanomainen öljy,
  • 10:01 - 10:03
    kuten öljyhiekka ja öljyliuske.
  • 10:04 - 10:07
    Öljyhiekkaa löytyy pääasiassa Kanadasta.
  • 10:07 - 10:10
    2/3 maailman öljyliuskeesta on Yhdysvalloissa.
  • 10:11 - 10:14
    Näistä molemmista voidaan syntetisoida raakaöljyä.
  • 10:14 - 10:17
    Tämä kuitenkin kuluttaa suuria määriä lämpöä ja makeaa vettä,
  • 10:17 - 10:19
    joka alentaa niiden EROEI:ta,
  • 10:19 - 10:23
    joka vaihtelee 5 ja 1½ välillä.
  • 10:24 - 10:26
    Öljyliuske on erityisen heikkolaatuinen polttoaine,
  • 10:26 - 10:29
    sillä sen energiatiheys on vain kolmannes
  • 10:29 - 10:31
    aamiaismurojen energiatiheydestä.
  • 10:33 - 10:35
    Kivi- ja ruskohiiltä on valtavia määriä
  • 10:35 - 10:38
    ja sillä tuotetaankin melkein puolet ihmiskunnan sähköstä.
  • 10:39 - 10:41
    Ihmiskunta käyttää melkein kaksi kuutiomailia kivihiiltä vuosittain (8,3 kuutiokilometriä).
  • 10:42 - 10:47
    Globaali kivihiilentuotanto voi kuitenkin saavuttaa huippunsa ennen vuotta 2040.
  • 10:48 - 10:51
    Väite, että Yhdysvalloilla on kivihiiltä vuosisatojen tarpeeseen on hämäävä,
  • 10:51 - 10:56
    sillä se ei ota huomioon kasvavaa kysyntää, eikä kivihiilen heikentyvää laatua.
  • 10:56 - 10:59
    Korkealaatuinen "antrasiitti" on jo lähes loppu
  • 10:59 - 11:03
    ja jäljellä on vain energiatiheydeltään huonompaa kivihiiltä.
  • 11:04 - 11:07
    Tuotantoon tulee ongelmia, kun lähellä maan pintaa olevat esiintymät on hyödynnetty
  • 11:07 - 11:11
    ja tuotanto joudutaan viemään syvemmälle ja vaikeammille alueille.
  • 11:11 - 11:14
    Monet käyttävät tuhoisia menetelmiä, kuten vuorten huippujen räjäyttämistä,
  • 11:14 - 11:17
    joka aiheuttaa mittavia ympäristötuhoja.
  • 11:20 - 11:23
    Maakaasua löytyy usein öljyn yhteydessä.
  • 11:24 - 11:27
    Pohjois-Amerikan tavanomaisen kaasun löydökset olivat huipussaan 1950-luvulla,
  • 11:27 - 11:30
    ja tuotantohuippu oli 1970-luvun alussa.
  • 11:31 - 11:34
    Jos siirrämme löydösten kaaviota 23 vuotta eteenpäin,
  • 11:34 - 11:39
    selviää Pohjois-Amerikan tavanomaisen maakaasun
  • 11:39 - 11:40
    mahdollinen tulevaisuus.
  • 11:41 - 11:45
    Viimeaikaiset läpimurrot ovat mahdollistaneet epätavanomaisen maakaasun tuotannon,
  • 11:45 - 11:50
    kuten liuskekaasun, joka voi loiventaa tulevien vuosien tuotannon laskua.
  • 11:51 - 11:54
    Epätavanomainen maakaasu on ristiriitaista,
  • 11:54 - 11:58
    sillä sen tuotanto vaatii korkeita hintoja ollakseen tuottavaa.
  • 11:58 - 12:00
    Epätavanomaisesta maakaasusta huolimatta
  • 12:00 - 12:05
    globaali maakaasun tuotantohuippu voi tulla ennen vuotta 2030.
  • 12:08 - 12:11
    Ydinvoimassa käytetyn uraanin varat ovat vielä mittavat.
  • 12:12 - 12:16
    Jos korvaisimme fossiilisten polttoaineiden tuottaman 10 terawattia ydinvoimalla,
  • 12:16 - 12:19
    tarvitsisimme 10 000 ydinvoimalaa.
  • 12:19 - 12:24
    Tällöin uraanin tunnetut varat kestäisivät vain 10-20 vuotta.
  • 12:25 - 12:29
    Plutoniumia käyttävien nopeiden hyötö-reaktoreiden testit
  • 12:29 - 12:31
    esimerkiksi Ranskassa ja Japanissa
  • 12:31 - 12:33
    ovat olleet kalliita epäonnistumisia.
  • 12:34 - 12:38
    Fuusio-voimallla on massiivisia teknisiä esteitä.
  • 12:39 - 12:40
    Sitten meillä on vielä uusiutuvat.
  • 12:40 - 12:45
    Tuulivoimalla on korkea EROEI, mutta se on epäluotettavaa.
  • 12:46 - 12:47
    Vesivoima on luotettavaa,
  • 12:47 - 12:51
    mutta sopivat kohteet kehittyneessä maailmassa on jo rakennettu.
  • 12:52 - 12:54
    Tavanomaiset geotermiset voimalat
  • 12:54 - 12:57
    käyttävät olemassaolevia kuumia kohtia lähellä maan pintaa.
  • 12:57 - 13:00
    Mutta ne ovat rajattuja näihin kohteisiin.
  • 13:01 - 13:03
    Kokeellisessa EGS-järjestelmässä
  • 13:03 - 13:06
    porataan kaksi 6 mailin syvyistä kaivoa.
  • 13:06 - 13:09
    Toiseen pumpataan vettä, joka lämpenee maaperän halkeamissa
  • 13:09 - 13:12
    ja nousee sitten ylös toisesta kaivosta tuottaen sähköä.
  • 13:13 - 13:15
    MIT:n tuoreen raportin mukaan
  • 13:15 - 13:21
    tällä teknologialla voitaisiin tuottaa 10% Yhdysvaltojen sähköstä vuoteen 2050 mennessä.
  • 13:22 - 13:25
    Aaltovoimaloita voidaan rakentaa vain rannikoille.
  • 13:25 - 13:29
    Aaltojen energiatiheys vaihtelee alueittain.
  • 13:31 - 13:35
    Aalloista saadun sähkön siirto maalle on haasteellista.
  • 13:35 - 13:39
    Tämän lisäksi suolavesi syövyttää turbiineja.
  • 13:41 - 13:43
    Biopolttoaineita kasvatetaan.
  • 13:43 - 13:46
    Puulla on matala energiatiheys ja se kasvaa hitaasti.
  • 13:46 - 13:50
    Ihmiskunta käyttää 3,7 kuutiomailia (noin 15,4 kuutiokilometriä) puuta vuosittain.
  • 13:51 - 13:53
    Biodieseliä ja etanolia tehdään kasveista,
  • 13:53 - 13:57
    joita kasvatetaan öljyä käyttävän tehomaatalouden toimesta.
  • 13:58 - 14:01
    Näistä polttoainesta saatava energiatuotto jää hyvin pieneksi.
  • 14:02 - 14:05
    Eräät poliitikot haluavat tehdä maissista etanolia.
  • 14:05 - 14:10
    Jos etanolilla tuotettaisiin kymmenys Yhdysvaltojen öljynkäytöstä vuonna 2020,
  • 14:10 - 14:14
    se vaatisi 3 % Yhdysvaltojen maa-alasta.
  • 14:15 - 14:19
    Kolmanneksen tuottamiseen menisi kolme kertaa nykyisen USA:n ruoantuotannon käyttämä ala.
  • 14:20 - 14:23
    Jos Yhdysvaltojen kaikki vuonna 2020 käyttämä öljy korvattaisiin maissietanolilla,
  • 14:23 - 14:27
    se vaatisi kaksi kertaa enemmän maata, kuin kaikkeen ruoantuotantoon nyt käytetty ala.
  • 14:29 - 14:34
    Vety pitää erottaa maakaasusta, hiilestä tai vedestä,
  • 14:34 - 14:37
    johon kuluu enemmän energiaa, kuin mitä vedystä saamme.
  • 14:37 - 14:40
    Tämä tekee vetytaloudesta epätodennäköisen.
  • 14:42 - 14:46
    Kaikki maailman aurinkosähköpaneelit tuottavat saman verran energiaa,
  • 14:46 - 14:48
    kuin kaksi hiilivoimalaa.
  • 14:49 - 14:51
    Yhden aurinkosähköpaneelin valmistamiseen
  • 14:51 - 14:54
    käytetään 1-4 kivihiilitonnia vastaava energiamäärä.
  • 14:56 - 15:00
    Aurinkosähköpaneeleilla pitäisi peittää 140 000 neliömailin ala, (362 598 neliökilometriä)
  • 15:00 - 15:02
    jotta saisimme vastattua ihmiskunnan kysyntään.
  • 15:02 - 15:07
    Vuonna 2007 aurinkosähköpaneeleita oli noin 4 neliömailia (10 neliökilometriä)
  • 15:09 - 15:12
    Keskittävän aurinkovoiman, tai aurinkolämpövoiman potentiaali on suuri,
  • 15:12 - 15:16
    joskin tällä hetkellä tuotantolaitoksia on toiminnassa vain kourallinen.
  • 15:18 - 15:19
    Ne ovat myös rajoitettu lämpimiin ilmastoihin
  • 15:19 - 15:22
    ja pitkillä matkoilla sähkön siirtohäviöt
  • 15:22 - 15:24
    ovat merkittäviä.
  • 15:26 - 15:29
    Kaikki öljyn vaihtoehdot ovat riippuvaisia öljykäyttöisestä koneistosta,
  • 15:29 - 15:34
    tai vaativat materiaaleja, kuten muoveja, joita tehdään öljystä.
  • 15:36 - 15:39
    Kun tutustut uusiin mullistaviin keksintöihin tai polttoaineisiin,
  • 15:39 - 15:40
    kysy:
  • 15:40 - 15:44
    Onko keksijällä toimivaa, kaupallista mallia keksinnöstään?
  • 15:45 - 15:47
    Mikä on sen energiatiheys?
  • 15:48 - 15:50
    Voiko sitä säilyttää tai kuljettaa helposti?
  • 15:51 - 15:53
    Onko se luotettavaa vai ajoittaista?
  • 15:53 - 15:56
    Voiko sen tuotantoa kasvattaa riittävän suureksi?
  • 15:56 - 15:59
    Onko siinä piilotettuja teknisiä haasteita?
  • 16:00 - 16:02
    Mikä on sen EROEI?
  • 16:02 - 16:05
    Mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?
  • 16:05 - 16:08
    Muista, että suuret numerot voivat olla hämääviä.
  • 16:08 - 16:10
    Esimerkiksi miljardi tynnyriä öljyä
  • 16:10 - 16:14
    tyydyttää globaalin kysynnän vain 12 päiväksi.
  • 16:15 - 16:19
    Siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista olisi valtava haaste.
  • 16:20 - 16:24
    Vuonna 2007 kivihiilellä tuotettiin 48,5% USA:n sähköstä,
  • 16:24 - 16:27
    21,6% maakaasulla,
  • 16:27 - 16:30
    1,6% öljyllä,
  • 16:30 - 16:33
    19,4% ydinvoimalla
  • 16:33 - 16:35
    ja 5,8% tuotettiin vesivoimalla.
  • 16:35 - 16:39
    Muut uusiutuvat tuottivat vain 2,5%
  • 16:40 - 16:43
    Onko mahdollista vaihtaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuva järjestelämme
  • 16:43 - 16:46
    eri vaihtoehtojen palapelillä?
  • 16:46 - 16:49
    Tarvitaan valtavasti teknologista kehitystä,
  • 16:49 - 16:52
    sekä poliittista tahtoa ja yhteistyötä,
  • 16:52 - 16:53
    massiivisia investointeja,
  • 16:54 - 16:56
    kansainvälistä yhteistyötä,
  • 16:56 - 16:59
    45 biljoonan globaalin talousjärjestelmän perusteiden korjaamista
  • 16:59 - 17:02
    sisältäen kuljetuksen,
  • 17:02 - 17:03
    valmistavan teollisuuden
  • 17:03 - 17:05
    ja ruoantuotannon järjestelmät,
  • 17:05 - 17:09
    sekä osaavan virkamieskoneiston siirtymää hallitsemaan.
  • 17:10 - 17:12
    Mikäli saavutamme nämä kaikki tavoitteet,
  • 17:12 - 17:15
    niin voisiko nykyinen elämäntyylimme jatkua?
  • 17:19 - 17:21
    KASVU
  • 17:21 - 17:23
    Nämä bakteerit elävät pullossa.
  • 17:24 - 17:26
    Niiden määrä kaksinkertaistuu joka minuutti.
  • 17:27 - 17:29
    Klo 11 bakteereja on yksi.
  • 17:30 - 17:32
    Ja klo 12 pullo on täynnä.
  • 17:33 - 17:35
    Klo 11:59 pullo on siis puoliksi täynnä,
  • 17:35 - 17:38
    joten tilaa on enää yhdelle kaksinkertaistumiselle.
  • 17:39 - 17:41
    Bakteerit havaitsevat vaaran.
  • 17:41 - 17:44
    Ne etsivät lisää pulloja ja löytävätkin kolme.
  • 17:44 - 17:47
    Ne olettavat ongelmansa ratkenneen.
  • 17:47 - 17:50
    Klo 12 ensimmäinen pullo täyttyy.
  • 17:50 - 17:53
    Klo 12:01 toinenkin pullo täyttyy.
  • 17:54 - 17:57
    Klo 12:02 kaikki kolme pulloa ovat täynnä.
  • 17:58 - 18:00
    Tämä on kohtaamamme ongelma,
  • 18:00 - 18:03
    johtuen eksponentiaalisen kasvun aiheuttamasta kaksinkertaistumisesta.
  • 18:06 - 18:09
    Kun ihmiskunta alkoi käyttämään kivihiiltä ja öljyä polttoaineinaan,
  • 18:09 - 18:13
    se koki ennenkokemattoman kasvun.
  • 18:14 - 18:17
    Vähäinenkin suhteellinen kasvu johtaa suureen absoluuttiseen kasvuun ajan kuluessa.
  • 18:19 - 18:20
    Yhden prosentin kasvulla
  • 18:20 - 18:23
    talous kaksinkertaistuu noin 70 vuodessa.
  • 18:24 - 18:27
    Kahden prosentin kasvulla 35 vuodessa.
  • 18:27 - 18:29
    Kymmenen prosentin kasvulla
  • 18:29 - 18:32
    talous kaksinkertaistuu seitsemässä vuodessa.
  • 18:33 - 18:37
    Jos talous kasvaa nykyisellä 3 prosentin keskiarvolla,
  • 18:37 - 18:40
    se kaksinkertaistuu joka 23. vuosi.
  • 18:41 - 18:44
    Jokaisen kaksinkertaistumisen myötä energian ja luonnonvarojen käyttö
  • 18:44 - 18:47
    ylittää kaikkien aikaisempien kaksinkertaistumisten yhteenlasketun käytön.
  • 18:48 - 18:52
    Talousjärjestelmämme on rakennettu kasvun oletuksen varaan,
  • 18:52 - 18:56
    joka tarvitsee jatkuvasti enemmän energiaa käyttöönsä.
  • 18:57 - 18:58
    Pankit lainaavat rahaa, jota niillä ei ole,
  • 18:58 - 19:01
    käytännössä luomalla sen tyhjästä.
  • 19:01 - 19:05
    Lainaajat käyttävät lainaamansa rahan kasvattaakseen liiketoimintaansa
  • 19:05 - 19:06
    ja maksaakseen takaisin lainansa,
  • 19:06 - 19:09
    joka korkojen kanssa vaatii yhä lisää kasvua.
  • 19:10 - 19:13
    Tämän velkana muodostuneen rahan vuoksi suurin osa
  • 19:13 - 19:18
    maailmalla olevasta rahasta on itse asiassa velkaa, josta pitää maksaa korkoa.
  • 19:19 - 19:22
    Mikäli jatkuvasti ei tule suurempia lainaajien sukupolvia
  • 19:22 - 19:24
    jatkamaan kasvua
  • 19:24 - 19:26
    ja siten maksamaan pois vanhoja velkoja,
  • 19:26 - 19:28
    maailman talousjärjestelmä romahtaa.
  • 19:30 - 19:31
    Aivan kuten Ponzi-huijauksenkin,
  • 19:31 - 19:34
    myös talousjärjestelmän pitää joko kasvaa tai kuolla.
  • 19:36 - 19:37
    Osittain tämän velkaraha-järjestelmän vuoksi
  • 19:38 - 19:40
    talouden kasvun vaikutukset ovat olleet ilmiömäisiä:
  • 19:41 - 19:42
    Bruttokansantuotteissa,
  • 19:42 - 19:43
    koskien patoamisina,
  • 19:43 - 19:44
    makean veden käytössä,
  • 19:44 - 19:46
    lannoitteiden kulutuksessa,
  • 19:46 - 19:48
    kaupunkiväestön kasvussa,
  • 19:48 - 19:50
    paperin kulutuksessa,
  • 19:50 - 19:51
    moottoriajoneuvojen määrässä,
  • 19:51 - 19:52
    viestinnässä
  • 19:52 - 19:54
    ja turismissa.
  • 19:55 - 19:57
    Maailman väkiluku on kasvanut 7 miljardiin
  • 19:57 - 20:01
    ja sen oletetaan ylittävän 9 miljardia 2050 mennessä.
  • 20:02 - 20:06
    Jos maa olisi litteä ja loputon, tämä ei olisi ongelma.
  • 20:06 - 20:09
    Maapallo on kuitenkin pyöreä ja siinä on rajat,
  • 20:09 - 20:12
    joten lopulta tulemme löytämään myös kasvun rajat.
  • 20:13 - 20:14
    Talouden kasvu
  • 20:14 - 20:18
    on johtanut kasvaneisiin pitoisuuksiin ilmakehän typpioksiduulissa
  • 20:18 - 20:19
    ja metaanissa,
  • 20:19 - 20:21
    otsonikatoon,
  • 20:21 - 20:23
    tulvien yleistymiseen,
  • 20:23 - 20:26
    valtamerien ekosysteemien vahingoittumiseen,
  • 20:26 - 20:28
    esimerkiksi typpipäästöinä,
  • 20:28 - 20:31
    metsien ja sademetsien vähenemiseen,
  • 20:31 - 20:33
    luonnontilaisen maan vähenemiseen
  • 20:33 - 20:36
    ja lajien sukupuuttoihin.
  • 20:38 - 20:40
    Jos laitamme yhden riisinjyvän
  • 20:40 - 20:42
    shakkilaudan ensimmäiselle ruudulle
  • 20:42 - 20:45
    ja kaksi toiselle ruudulle,
  • 20:46 - 20:49
    neljä kolmannelle ruudulle,
  • 20:49 - 20:51
    kahdeksan jyvää neljännelle ruudulle
  • 20:52 - 20:53
    ja jatkamme näin
  • 20:53 - 20:55
    kaksinkertaistaen jyvien määrän joka ruudussa
  • 20:55 - 20:57
    edelliseen ruutuun nähden,
  • 20:57 - 20:59
    niin viimeiseen ruutuun päästessämme
  • 20:59 - 21:01
    tarvitsemme tähtitieteellisen määrän jyviä:
  • 21:04 - 21:05
    9 kvintiljoonaa,
  • 21:05 - 21:07
    223 kvadriljoonaa
  • 21:07 - 21:09
    372 biljoonaa,
  • 21:09 - 21:11
    36 miljardia
  • 21:11 - 21:13
    854 miljoonaa
  • 21:13 - 21:17
    776 tuhatta jyvää.
  • 21:17 - 21:19
    Enemmän jyviä kuin mitä ihmiset
  • 21:19 - 21:22
    ovat kasvattanut viimeisen 10 000 vuoden aikana.
  • 21:23 - 21:24
    Moderni talous,
  • 21:24 - 21:25
    kuten shakkilaudan jyvät,
  • 21:25 - 21:27
    kaksinkertaistuu muutaman vuosikymmenen välein.
  • 21:28 - 21:31
    Millä shakkilaudan ruuduista olemme nyt?
  • 21:33 - 21:35
    Energian lisäksi
  • 21:35 - 21:38
    sivilisaatiomme tarvitsee lukuisia muita olennaisia luonnonvaroja:
  • 21:38 - 21:39
    makeaa vettä,
  • 21:39 - 21:40
    ruokamultaa,
  • 21:40 - 21:41
    ruokaa,
  • 21:41 - 21:42
    metsiä
  • 21:42 - 21:44
    ja monenlaisia mineraaleja sekä metalleja.
  • 21:45 - 21:46
    Kasvu rajoittuu siihen
  • 21:46 - 21:49
    olennaiseen luonnonvaraan, jota on vähiten.
  • 21:51 - 21:52
    Tynnyri on valmistettu tynnyripuista,
  • 21:52 - 21:55
    ja samoin kun veden täyttäessä tynnyriä
  • 21:55 - 21:58
    kasvukaan ei voi ylittää lyhyintä tynnyripuuta,
  • 21:58 - 22:01
    eli niukinta olennaista luonnonvaraa.
  • 22:02 - 22:04
    Ihmiset käyttävät tällä hetkellä
  • 22:04 - 22:07
    40% maapallon fotosynteesistä.
  • 22:08 - 22:10
    Vaikka voisimme kenties käyttää siitä 80%,
  • 22:10 - 22:14
    niin tulemme tuskin koskaan käyttämään 160%.
  • 22:23 - 22:26
    RUOKA
  • 22:27 - 22:28
    Globaali ruoan tuotanto
  • 22:28 - 22:30
    nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin.
  • 22:32 - 22:33
    Ennen ensimmäistä maailmansotaa
  • 22:33 - 22:35
    kaikki maatalous oli luonnonmukaista.
  • 22:36 - 22:40
    Fossiilisiin pohjaavien lannoitteiden ja torjunta-aineiden keksimisen myötä
  • 22:40 - 22:42
    ruoan tuotanto kasvoi valtavasti,
  • 22:43 - 22:45
    joka puolestaan mahdollisti väestön kasvun.
  • 22:48 - 22:49
    Keinotekoisten lannoitteiden avulla
  • 22:49 - 22:52
    on ruokittu paljon suurempi ihmisjoukko,
  • 22:52 - 22:55
    kuin luonnonmukaisilla menetelmillä olisi voitu ruokkia.
  • 22:56 - 22:58
    Fossiilisia polttoaineita käytetään maatalouskoneissa,
  • 22:58 - 23:00
    kuljetuksissa,
  • 23:00 - 23:01
    kylmäketjuissa,
  • 23:01 - 23:03
    pakkausmuoveissa
  • 23:03 - 23:05
    ja ruoan valmistuksessa.
  • 23:05 - 23:09
    Moderni tehomaatalous käyttää maaperää muuttaakseen fossiilisia ruoaksi,
  • 23:09 - 23:11
    ja ruokaa ihmisiksi.
  • 23:12 - 23:14
    Noin 7 kaloria fossiilista energiaa käytetään
  • 23:14 - 23:17
    tuottamaan yksi kalori ruokaa.
  • 23:19 - 23:25
    Yhdysvalloissa ruoka matkaa noin 1 500 mailia (2 400km) maatilalta asiakkaalle.
  • 23:30 - 23:32
    Fossiilisten polttoaineiden hupenemisen lisäksi
  • 23:32 - 23:35
    on muutama muukin nykyistä ruoan tuotantoa uhkaava seikka:
  • 23:35 - 23:36
    Halpa energia,
  • 23:36 - 23:38
    kehittynyt teknologia
  • 23:38 - 23:41
    ja erilaiset tuet ovat mahdollistaneet valtavat kalansaaliit.
  • 23:43 - 23:46
    Globaalit kalansaaliit olivat huipussaan 1980-luvun lopulla,
  • 23:46 - 23:49
    joka pakotti kalastajat siirtymään syvemmille vesille.
  • 23:53 - 23:56
    Fossiilipohjaisten lannoitteiden aiheuttamat typpipäästöt
  • 23:56 - 24:00
    myrkyttävät jokia ja meriä, luoden kuolleita vyöhykkeitä.
  • 24:00 - 24:01
    Jos jatkamme tätä rataa,
  • 24:01 - 24:04
    kaikki kalapopulaatiot voivat romahtaa
  • 24:04 - 24:06
    2048 mennessä.
  • 24:07 - 24:11
    Kaupunkien ja teollisuuden aiheuttamat happosateet liuottavat maaperän ravinteita,
  • 24:11 - 24:12
    kuten kaliumia,
  • 24:12 - 24:13
    kalsiumia
  • 24:13 - 24:14
    ja magnesiumia.
  • 24:18 - 24:20
    Toinen uhka on veden puute.
  • 24:20 - 24:25
    Monet maatilat käyttävät kasteluun pohjavesiesiintymiä,
  • 24:26 - 24:29
    joiden täyttyminen vie tuhansia vuosia,
  • 24:29 - 24:31
    mutta jotka voidaan tyhjentää muutamassa vuosikymmenessä,
  • 24:31 - 24:33
    kuten öljykentät.
  • 24:34 - 24:37
    Pohjois-Amerikan valtava Ogallalan pohjavesialue on madaltunut niin paljon,
  • 24:37 - 24:41
    että monet viljelijät ovat luopuneet kastelusta, vaikka tuotto kärsiikin.
  • 24:42 - 24:47
    Lisäksi kastelu ja lannoitteet voivat lisätä
  • 24:47 - 24:49
    maaperän suolapitoisuutta.
  • 24:49 - 24:52
    Tämä on merkittävä syy aavikoitumiseen.
  • 24:53 - 24:56
    Eräs uhka on myös ruokamultakerroksen oheneminen.
  • 24:56 - 24:58
    200 vuotta sitten
  • 24:58 - 25:01
    Amerikan preerioilla oli 6 jalkaa (n. 1,8 m) ruokamultaa.
  • 25:01 - 25:03
    Tänä päivänä maanmuokkauksen ja huonojen maanviljely-käytäntöjen vuoksi
  • 25:03 - 25:06
    noin puolet siitä on hävinnyt.
  • 25:09 - 25:13
    Kastelu lisää kararuostesienen, kuten UG-99 kasvua,
  • 25:13 - 25:18
    joka voi pahimmillaan tuhota 80 % maailman viljasadosta.
  • 25:19 - 25:20
    Norman Borlaugin mukaan,
  • 25:20 - 25:22
    joka oli ns. Vihreän Vallankumouksen isä,
  • 25:22 - 25:28
    kararuosteella on "valtava potentiaali yhteiskunnan ja ihmisten tuhoamiseen".
  • 25:29 - 25:32
    Biopolttoaineiden käytön myötä vähemmän maata
  • 25:32 - 25:35
    jää ruoan tuotantoon.
  • 25:37 - 25:39
    Alueella on rajallinen kantokyky.
  • 25:40 - 25:42
    Tämä on se määrä eläimiä tai ihmisiä,
  • 25:42 - 25:44
    jotka voivat asuttaa aluetta pysyvästi.
  • 25:44 - 25:47
    Jos jokin laji ylittää alueen kantokyvyn,
  • 25:47 - 25:52
    sen populaatio vähenee takaisin luonnollisiin rajoihinsa.
  • 25:53 - 25:54
    Ihmiskunta on välttänyt tämän populaation vähenemisen
  • 25:54 - 25:56
    ottamalla uusia alueita ruoan tuotantoon,
  • 25:56 - 25:58
    tai lisäämällä niiden tuottavuutta,
  • 25:58 - 26:01
    joka on ollut mahdollista paljolti öljyn ansiosta.
  • 26:01 - 26:04
    Kasvun jatkumiseen tarvitaan
  • 26:04 - 26:07
    enemmän luonnonvaroja, kuin mitä maapallo kykenee antamaan,
  • 26:07 - 26:10
    eikä uusia planeettoja ole saatavilla.
  • 26:11 - 26:13
    Näiden haasteiden edessä
  • 26:13 - 26:16
    globaalin ruoan tuotannon tulisi kaksinkertaistua 2050 mennessä,
  • 26:16 - 26:19
    jotta kasvava väestö saataisiin ruokittua.
  • 26:21 - 26:24
    Miljardi ihmistä on jo nyt aliravittuina tai kärsii nälänhätää.
  • 26:24 - 26:28
    Joten 9 miljardin ihmisen ruokkiminen tulevina vuosina tulee olemaan haasteellista,
  • 26:28 - 26:32
    kun samalla globaali öljyn ja maakaasun tuotanto vähenee.
  • 26:41 - 26:43
    ONNELLINEN LOPPU
  • 26:46 - 26:48
    Maailmantalous kasvaa eksponentiaalisesti
  • 26:48 - 26:50
    noin 3 % vuodessa
  • 26:50 - 26:53
    ja kuluttaa kasvavia määriä uusiutumattomia polttoaineita,
  • 26:53 - 26:55
    mineraaleja ja metalleja,
  • 26:55 - 26:57
    kuin myös uusiutuvia luonnonvaroja,
  • 26:57 - 27:00
    kuten makeaa vettä, metsiä, ruokamultaa ja kalaa
  • 27:00 - 27:02
    nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua.
  • 27:04 - 27:06
    Vaikka kasvuprosentti olisi vain yhden,
  • 27:06 - 27:08
    talous kaksinkertaistuisi 70 vuoden välein.
  • 27:10 - 27:13
    Ongelmaa voimistaa myös muutama muu tekijä:
  • 27:13 - 27:16
    Globalisaation kehitys sallii yhden mantereen asukkaiden
  • 27:16 - 27:18
    ostaa toisella mantereella valmistettuja hyödykkeitä ja ruokaa.
  • 27:19 - 27:21
    Tavaran toimitusketjut ovat pitkiä,
  • 27:21 - 27:24
    joka kiristää öljyn rajallista saatavuutta.
  • 27:26 - 27:29
    Olemme nykyään riippuvaisia perustarpeissamme kaukaisista maista.
  • 27:31 - 27:33
    Nykyaikaiset kaupungit ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.
  • 27:34 - 27:37
    Useimmat pankkijärjestelmät ovat riippuvaisia velasta,
  • 27:37 - 27:40
    joka pakottaa ihmiset lainojen ja takaisinmaksun noidankehään,
  • 27:40 - 27:42
    joka luo kasvua.
  • 27:43 - 27:46
    Mitä voimme tehdä näiden ongelmien edessä?
  • 27:47 - 27:49
    Monet uskovat tämän kriisin olevan estettävissä
  • 27:49 - 27:50
    energiansäästön,
  • 27:50 - 27:51
    teknologian,
  • 27:51 - 27:53
    järkevän kasvun,
  • 27:53 - 27:54
    kierrätyksen,
  • 27:54 - 27:55
    sähkö- ja hybridiautojen,
  • 27:55 - 27:57
    öljynkorvikkeiden,
  • 27:57 - 27:58
    tai äänestämisen avulla.
  • 28:00 - 28:01
    Energiansäästö säästää rahojasi,
  • 28:01 - 28:04
    mutta se ei yksin pelasta planeettaamme.
  • 28:05 - 28:07
    Jos jotkut vähentävät öljyn käyttöä,
  • 28:07 - 28:10
    vähentynyt kysyntä tuo hinnat alas,
  • 28:10 - 28:12
    jolloin muut voivat ostaa sitä halvemmalla.
  • 28:13 - 28:14
    Samantapaisesti
  • 28:14 - 28:17
    tehokkaampi ja energiapihimpi moottori
  • 28:17 - 28:21
    kasvattaa paradoksaalisesti energian käyttöä.
  • 28:22 - 28:23
    1900-luvulla
  • 28:23 - 28:26
    Englantilainen ekonomisti William Stanley Jevons
  • 28:26 - 28:28
    huomasi että paremmat höyrykoneet tekivät hiilestä
  • 28:28 - 28:31
    kustannustehokkaamman polttoaineen,
  • 28:31 - 28:33
    joka johti höyrykoneiden käytön lisäämiseen,
  • 28:33 - 28:36
    joka lisäsi hiilen kokonaiskulutusta.
  • 28:37 - 28:40
    Täten tehokkuuden parantamisella saatu energian tai resurssin säästö
  • 28:40 - 28:42
    menetetään lopulta lisääntyneen kulutuksen vuoksi.
  • 28:48 - 28:49
    Monet uskovat tiedemiesten
  • 28:49 - 28:52
    ratkaisevan nämä ongelmat uuden teknologian avulla.
  • 28:52 - 28:55
    Kuitenkaan teknologia ei ole energiaa.
  • 28:56 - 28:58
    Teknologialla voidaan kanavoida energia työksi,
  • 28:58 - 29:00
    mutta se ei voi korvata sitä.
  • 29:00 - 29:02
    Se myös kuluttaa resursseja.
  • 29:02 - 29:03
    Esimerkiksi;
  • 29:03 - 29:05
    tietokoneiden valmistuksessa kuluu noin kymmenesosa
  • 29:05 - 29:08
    energiaa auton valmistukseen verrattuna.
  • 29:09 - 29:10
    Kehittyneemmät teknologiat
  • 29:10 - 29:12
    voivat tehdä tilanteen pahemmaksi,
  • 29:12 - 29:14
    sillä usein tarvitaan harvinaisia mineraaleja,
  • 29:14 - 29:16
    jotka myöskin lähestyvät tuotannon rajojaan.
  • 29:17 - 29:18
    Esimerkiksi
  • 29:18 - 29:22
    97% harvinaisista maametalleista tuotetaan Kiinassa,
  • 29:22 - 29:25
    pääosin yhdestä kaivoksesta Mongoliassa.
  • 29:26 - 29:29
    Näitä mineraaleja käytetään katalyyttimuuntajissa,
  • 29:29 - 29:31
    lentokoneiden moottoreissa,
  • 29:31 - 29:33
    tehokkaissa magneeteissa ja kiintolevyissä,
  • 29:33 - 29:35
    hybridiautojen akuissa,
  • 29:35 - 29:36
    laasereissa,
  • 29:36 - 29:38
    kannettavissa röntgenlaitteissa,
  • 29:38 - 29:40
    ydinrektoreiden suojauksessa,
  • 29:40 - 29:42
    CD-levyissä,
  • 29:42 - 29:44
    hybridiajoneuvojen moottoreissa,
  • 29:44 - 29:45
    energiansäästölampuissa,
  • 29:45 - 29:47
    kuituoptiikassa
  • 29:47 - 29:48
    ja litteissä näytöissä.
  • 29:49 - 29:53
    Kiina on alkanut harkitsemaan näiden mineraalien viennin rajoittamista
  • 29:53 - 29:54
    kysynnän kasvaessa.
  • 29:57 - 30:01
    Niinsanottu kestävä kasvu tai järkevä kasvu ei auta,
  • 30:01 - 30:04
    sillä siinäkin käytetään uusiutumattomia metalleja ja mineraaleja
  • 30:04 - 30:05
    aina vain kasvavassa määrin
  • 30:05 - 30:08
    sisältäen harvinaiset maametallit.
  • 30:09 - 30:10
    Kierrätys ei ratkaise ongelmaa,
  • 30:11 - 30:12
    sillä se vaatii energiaa,
  • 30:12 - 30:14
    eikä prosessi ole 100% tehokas.
  • 30:16 - 30:20
    Vain murto-osa kierrätettävästä materiaalista voidaan kierrättää;
  • 30:20 - 30:23
    iso osa menetetään ikuisiksi ajoiksi jätteenä.
  • 30:25 - 30:28
    Sähköautot kulkevat sähköllä.
  • 30:28 - 30:31
    Koska suurin osa sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla,
  • 30:31 - 30:33
    ei tämäkään ole ratkaisu.
  • 30:33 - 30:37
    Lisäksi kaikkien autojen valmistuksessa käytetään öljyä.
  • 30:37 - 30:41
    Pelkästään jokainen rengas vie 7 gallonaa (26l) raakaöljyä.
  • 30:43 - 30:47
    Vuonna 2010 maailmassa oli noin 800 miljoonaa autoa.
  • 30:47 - 30:49
    Nykyisellä kasvunopeudella
  • 30:49 - 30:53
    autojen määrä kasvaa 2 miljardiin vuoteen 2025 mennessä.
  • 30:54 - 30:57
    On epätodennäköistä, että planeettamme voisi pitkään ylläpitää näin montaa ajoneuvoa
  • 30:57 - 31:00
    riippumatta niiden voimanlähteestä.
  • 31:01 - 31:02
    Monet ekonomistit uskovat,
  • 31:03 - 31:05
    että vapaat markkinat korvaavat yhden energianlähteen toisella,
  • 31:05 - 31:07
    teknologisten innovaatioiden kautta.
  • 31:08 - 31:10
    Kuitenkin öljyn korvikkeillakin
  • 31:10 - 31:12
    on omat tuotannon rajansa.
  • 31:14 - 31:19
    Korvaamisessa usein unohdetaan siirtymän valmisteluun kuluva aika.
  • 31:20 - 31:22
    Yhdysvaltojen energiaviraston (DOE) Hirsch-raportissa
  • 31:22 - 31:25
    ennustetaan, että tarvitaan vähintään kahden vuosikymmenen valmistelut
  • 31:25 - 31:28
    Öljyhuipun seurauksia varten.
  • 31:29 - 31:31
    Ongelmat energiantoimituksissa,
  • 31:31 - 31:33
    luonnonvarojen vähenemisessä,
  • 31:33 - 31:35
    ruokamullan vähentymisessä
  • 31:35 - 31:39
    ja saastumisessa ovat kaikki isomman ongelman oireita:
  • 31:40 - 31:42
    Kasvu.
  • 31:44 - 31:46
    Niin kauan kuin rahajärjestelmämme vaatii loputonta kasvua,
  • 31:46 - 31:49
    uudistus tuskin menestyy.
  • 31:50 - 31:53
    Miltä sitten tulevaisuus näyttää?
  • 31:54 - 31:56
    Optimistit uskovat kasvun jatkuvan loputtomiin
  • 31:56 - 31:58
    rajattomasti.
  • 31:59 - 32:02
    Pessimistien mukaan suuntaamme kohta uutta kivikautta
  • 32:02 - 32:04
    tai sukupuuttoa.
  • 32:05 - 32:06
    Totuus lienee näiden ääripäiden välissä.
  • 32:07 - 32:12
    Voi olla mahdollista, että yhteiskunta palaisi yksinkertaisempaan muotoon,
  • 32:12 - 32:15
    jossa energiankulutus on paljon pienempi.
  • 32:16 - 32:18
    Tämä tarkoittaisi useimmille kovempaa elämää.
  • 32:18 - 32:19
    Enemmän fyysistä työtä,
  • 32:19 - 32:20
    enemmän maataloustöitä
  • 32:20 - 32:24
    ja paikallista hyödykkeiden, ruoan ja palveluiden tuottamista.
  • 32:25 - 32:28
    Mitä ihminen voi tehdä valmistautuakseen mahdolliseen tulevaisuuteen?
  • 32:29 - 32:33
    Valmistaudu ruoan ja tarvikkeiden tarjonnan vähentymiseen kaukomaista.
  • 32:34 - 32:36
    Aloita käveleminen tai pyöräly.
  • 32:36 - 32:39
    Totuttaudu käyttämään vähemmän sähköä.
  • 32:40 - 32:41
    Vältä velkaantumista.
  • 32:42 - 32:43
    Yritä välttää pankkeja.
  • 32:43 - 32:45
    Mammuttimarketeissa asioinnin sijaan
  • 32:45 - 32:48
    tue paikallisia yrityksiä.
  • 32:48 - 32:52
    Osta paikallista ruokaa toreilta.
  • 32:52 - 32:55
    Pihanurmikon sijaan harkitse ruoan kasvattamiseta puutarhassasi.
  • 32:55 - 32:57
    Opettele säilöntämenetelmiä.
  • 32:58 - 33:00
    Harkitse paikallisvaluuttojen käyttöä
  • 33:00 - 33:02
    - ehkä isompi talous lopettaa toimintansa -
  • 33:02 - 33:06
    ja kehitä omavaraisuuttasi.
  • 33:07 - 33:08
    Nämä teot eivät estä Romahdusta,
  • 33:08 - 33:12
    mutta ne voivat parantaa mahdollisuuksiasi energianiukassa tulevaisuudessa,
  • 33:13 - 33:15
    jossa meidän tulee olla itsenäisempiä,
  • 33:15 - 33:18
    kuten esi-isämme olivat aikoinaan.
  • Não sincronizado
    joka kolmas vuosi,
  • Não sincronizado
    Incubate Pictures esittää
  • Não sincronizado
    Yhteistyössä Post Carbon Instituten kanssa
Título:
Onko meillä huomista? (2012)
Descrição:

Incubatepictures.comin ensimmäinen teos http://www.incubatepictures.com:

Puolituntinen animoitu dokumentti resurssien vähenemisestä ja ikuisen kasvun mahdottomuudesta rajallisella planeetalla.

mais » « menos
Idioma do Vídeo:
English
Duração:
34:53

Legendas em Finnish

Revisões