Globaali pandemia vaatii globaaleja ratkaisuja

Koronaviruksen puhkeamiseen liittyviä faktoja ja lukuja tarkastellen epidemiologi Larry Brilliant arvioi suorapuheisessa haastattelussa TEDin johtajan Chris Andersonin kanssa globaalia reaktiota asiaan. Brilliant esittää selkeän suunnitelman pandemian päättämiseksi -- ja osoittaa miksi tämän toteuttamiseksi meidän tulee toimia yhdessä läpi poliittisten ja maantieteellisten jakautumien. "Tämä ei ole zombieapokalypsi; tämä ei ole joukkotuhotapahtuma", hän sanoo. "Meidän pitää olla paras mahdollinen versio itsestämme."
(Tallennettu 22.huhtikuuta, 2020)

Helen Walters: Chris, kuka aloittaa?

Chris Anderson: Mies, joka
on ollut huolissaan pandemioista

lähes tulkoon koko elämänsä.

Hän oli aivan avainroolissa,
yli 40 vuotta sitten,

auttaessaan maailmaa pääsemään
eroon isorokon vitsauksesta.

Ja vuonna 2006

hän esiintyi TED:ssä varoittamassa
maailmaa

kauheasta maailmanlaajuisen
pandemian riskistä,

ja miten meidän tulisi
toimia.

Joten toivotetaan tervetulleeksi
tohtori Larry Brilliant.

Larry, onpa mukava nähdä sinua.

Larry Brilliant: Kiitos, kiva nähdä sinua.

CA: Larry, mainitussa puheessasi,

näytit videoklipin,
joka oli simulaatio siitä,

miltä pandemia saattaisi näyttää.

Haluaisin esittää sen --
sain tästä kylmät väreet.

Larry Brilliant (TED2006):
Näytän teille simulaation siitä,

miltä pandemia näyttää,

jotta tiedämme mistä puhumme.

Oletetaan esimerkiksi, että ensimmäinen
tapaus esiintyy Etelä-Aasiassa.

Aluksi se etenee aika hitaasti,

kahdella, kolmella irrallisella alueella.

Sitten ilmenee toissijaisia
esiintymiä.

Ja tauti etenee maasta
toiseen niin nopeasti,

ettet tiedä mitä tapahtui.

Kolmen viikon kuluttua tautia
on kaikkialla maailmassa.

Nyt jos meillä olisi peruutusnappi

ja voisimme palata taaksepäin

ja eristää ja ottaa se haltuun
heti alusta lähtien,

jos löytäisimme sen ajoissa:
aikainen havainto

ja nopea reaktio,

voisimme laittaa joka ikisen
viruksen vankilaan,

tämä olisi ainoa tapa käsitellä
mitään pandemian tyyppistä.

CA: Larry, lause,
jonka mainitsit videolla,

"aikainen havainto", "nopea reaktio",

se oli puheesi keskeinen teema,

käskit meitä toistamaan sen moneen
kertaan.

Onko tämä edelleenkin avain
pandemiaa estämiseksi?

LB: Varmastikin.

Pandemian aikana,

kun jokin liikkuu räjähtävän
nopeasti,

jos ensimmäisten kahden viikon
aikana myöhästytään,

ei hävitä taistelua elämistä sairautta
vastaan vain noina viikkoina

vaan tautihuipun viikkoina.

Ne pystytään ehkäisemään, jos
toimitaan ajoissa.

Nopea reaktio on äärimmäisen tärkeää,

aikaiset havainnot sitä edeltävä ehto.

CA: Miten arvioisit maailmaa

nopeudesta ja
reagoinnista COVID-19 virukseen?

LB: Sain tämän kysymyksen aiemmin,

joten olen miettinyt sitä paljon.

Kävisin tämän läpi maittain,

ja olen itse asiassa tehnyt listan.

Mielestäni saaritasavallat Taiwan, Islanti
ja Uusi-Seelanti

saisivat A:n.

Saaritasavallat Iso-Britannia ja
Yhdysvallat --

joka ei itse asiassa ole saari, vaikka
niin kovasti kuvittelisimmekin--

tulisivat reputtamaan.

Antaisin B:n Etelä-Korealle ja Saksalle.

Ja niiden välissä....

Joten reaktio on hyvin epäyhtenäinen
omasta mielestäni.

Maailma kokonaisuudessaan horjuu.

Meidän ei pidä olla ylpeitä siitä, mitä
tapahtuu juuri nyt.

CA: Havainto syntyi
melko aikaisin,

tai ainakin jotkut lääkärit Kiinassa
huomasivat taudin melko aikaisin.

LB: Aikaisemmin kuin vuoden 2002 SARS,
mikä kesti kuusi kuukautta.

Tämä kesti noin kuusi viikkoa.

Havainto ei tarkoita ainoastaan
löytämistä

vaan tunnistamista.

Joten antaisin aika hyvän arvosanan siitä.

Läpinäkyvyys, kommunikointi --
ne ovat eri asioita.

CA: Eli mikä mielestäsi oli päävirhe,

minkä reputtaneet maat tekivät?

LB: Mielestäni pelko,

poliittinen kyvyttömyys, häirintä,

sitä ei otettu vakavasti tarpeeksi
ajoissa --

kaikki melko inhimillistä.

Mielestäni läpi historian

lähes kaikkia pandemioita on alkuun
katseltu kiistämällä ja epäilevästi.

Mutta maat, jotka reagoivat nopeasti,

ja jopa ne, jotka aloittivat hitaasti
kuten Etelä-Korea,

kykenivät kompensoimaan,
ja ne onnistuivat oikein hyvin.

Me olemme menettäneet kaksi kuukautta.

Olemme antaneet räjähdysmäisesti
leviävälle virukselle

kahden kuukauden etumatkan.

Se ei ole hyvä idea, Chris.

CA: Ei, ei tosiaankaan.

liikkeellä on niin paljon
hämmentävää tietoa

tästä viruksesta.

Mikä mielestäsi tulee lopulta
olemaan tieteellinen konsensus

kahdesta avainluvusta, eli

sen tarttuvuus- ja kuolleisuusluvusta?

LB: Mielestäni sellainen mielessä
pidettävä yhtälö

on, että virus liikkuu kolmesta
päätekijästä riippuvaisena.

Yksi näistä on R0,

ensimmäinen tartuntatapausten määrä,
kun virus ilmaantuu.

Tässä tapauksessa

sen puhutaan olevan 2,2 - 2,4.

Mutta kolme viikkoa sitten
erittäin tärkeä artikkeli

"Emerging Infectious
Diseases" -tiedejulkaisussa

esitti, että Wuhanin dataa
tarkasteltaessa

luku on todellisuudessa 5,7.

Voi siis sanoa,

että virus liikkuu
räjähtävän nopeasti

ja sen eksponentti on
jossakin 2,2 ja 5,7 välillä.

Kaksi muuta merkittävää tekijää

ovat itämisaika tai
kehittymisaika.

Mitä pidempi se on,

sitä hitaammin pandemia ilmaantuu meille.

Jos se on lyhyt, kuten kuusi
päivää, se liikkuu kuin salama.

Viimeisenä, mutta tärkeimpänä --

ja se jää usein huomiotta --

on altistajien tiheys.

Tämä on uudenlainen virus,

joten haluamme tietää, kuinka monta
asiakasta sillä voisi olla.

Ja koska se on uudenlainen, meitä
on kaikkiaan kahdeksan miljardia.

Maailmalla on vastassaan virus

joka katsoo meitä kaikkia tasavertaisen
alttiina.

Värillämme, rodullamme tai

rikkaudella ei ole merkitystä.

CA: Yksikään tähän asti
mainitsemistasi numeroista

ei sinänsä ole erilainen muista viime
vuosien tartunnoista.

Mikä on se yhdistelmä, joka on tehnyt
siitä niin tappavan?

LB: Juuri yhdistelmä

lyhyttä itämisaikaa ja korkeaa
tarttuvuutta.

Jokainen tässä puhelussa mukana oleva on
tiennyt jonkun, jolla tämä tauti on.

Valitettavasti monet ovat menettäneet
rakkaansa.

Tämä on hirveä tauti, kun
se iskee pahasti.

Saan soittoja lääkäreiltä
päivystyksestä ja

potilaita teho-osastoilla hoitavilta
ympäri maailman,

ja he kaikki sanovat samaa:

"Miten päätän kuka saa elää ja
kuka saa kuolla?

Minulla on niin vähän välineitä apunani."

Se on hirvittävä tauti,

kuolla yksin hengityskone
keuhkoissasi,

ja se on tauti, joka vahingoittaa
kaikkia elimiämme.

Se on hengityssairaus --

ehkä harhaanjohtavasti.

Se saa ajattelemaan influenssaa.

Mutta niin monilla potilailla on
verta virtsassa

munuaissairaudesta,

heillä on gastroenteriitti,

heillä on luultavasti
hyvin usein sydämen vajaatoimintaa,

tiedämme sen vaikuttavan maku- ja
hajuaisteihin, hajuhermoihin,

olemme tietenkin tietoisia keuhkoista.

Kysymykseni on:

Onko jäljellä elintä, mihin se
ei vaikuta?

Siinä mielessä

se muistuttaa minua liiaksikin isorokosta.

CA: Olemme siis pulassa.

Miten tästä eteenpäin?

LB: Tästä jatketaan
samalla tavalla.

Nopea tunnistus,

nopea reagointi.

Jokaisen tapauksen löytäminen

ja kaikkien kontaktien selvitys.

Meillä on hieno uusi teknologia
kontaktien jäljittämiseksi,

meillä on hämmästyttäviä tiedemiehiä,
jotka työskentelevät valon nopeudella

toimittaakseen meille testausvälineet
ja vasta-aineet ja rokotteet.

Meidän tulee hidastaa vauhtia,

buddhalaisittain "hidastaa aikaa"

voidaksemme asettaa sydämen, sielun,
tuohon tilaan.

Meidän pitää hidastaa tämän viruksen
vauhtia,

siksi pidämme etäisyyttä
sosiaalisesti.

Selvyyden vuoksi --

käyrän tasoittaminen, sosiaalinen
etäisyys

eivät muuta tartuntojen absoluuttista
lukumäärää,

mutta ne muuttavat Fuji-vuorelle
ominaisen huipun

pulssiksi,

ja emme siten menetä ihmisiä
sairaalavuoteista kilpailun vuoksi,

vaan sydänkohtaukset, kemoterapia
ja vaikeat synnytykset

voidaan hoitaa

ja pystymme käyttämään meillä
olevia vähäisiä resursseja,

erityisesti kehitysmaissa,

hoitamaan sairaita.

Joten hidasta vauhtia,

hidasta epidemian kulkua,

ja sitten aallonpohjalla,
laineiden välissä,

ponnista tuplasti,
paina kaasua,

ja löydä jokainen tapaus,

jäljitä jokainen kontakti,

testaa joka tapaus,

ja vasta sitten aseta karanteeniin ne,
jotka pitää eristää,

ja jatka näin, kunnes meillä on rokote.

CA: Kuulostaa siltä, että meidän
pitää päästä pelkästä lievennyksestä,

jossa me yritämme ainoastaan pitää
yleisen sulkutilan

pisteeseen, jossa voimme taas alkaa
tunnistaa yksittäisiä tapauksia

ja jäljittää heidän kontaktinsa

ja hoitaa heidät erikseen.

Tämän tekemiseksi

tarvitaan yhteistyön
lisäämistä,

kunnianhimoa, järjestäytymistä,
investointeja,

joista emme vielä oikeastaan ole nähneet
merkkejä joissakin maissa.

Pystymmekö tekemään näin ja miten?

LB: Totta kai pystymme tähän.

Taiwan toteutti sen niin kauniisti,

Islanti ja Saksa samoin,

kaikki eri strategioilla,

samoin Etelä-Korea.

Vaatii tosiaan pätevää johtamista,

vakavuuden tajua,

ja tiedemiesten kuulemista, ei
virusta seuraavien poliitikkojen.

Tietysti pystymme tähän.

Muistuttaakseni kaikkia --

Tämä ei ole zombieapokalypsi,

se ei ole joukkotuhotapahtuma.

98, 99 prosenttia meistä selviää
tästä hengissä.

Meidän tarvitsee käsitellä se
taitavasti

ja meidän pitää olla
paras versio itsestämme.

Sekä kotona ollessamme

että tieteessä, ja
ilman muuta johtajina.

CA: Saattaako vastaamme tulla jopa
pahempia taudinaiheuttajia

tulevaisuudessa?

Voitko kuvitella tai kuvailla

jopa näitä lukuja pahemman
yhdistelmän,

mihin meidän tulisi alkaa valmistautua?

LB: Isorokon R0-luku
oli 3,5:stä 4,5:een,

joten tämä on suunnilleen se, mitä luulen
COVID:n olevan.

Isorokko tappoi kolmanneksen
ihmisistä.

Mutta meillä oli rokote.

Joten nuo ovat eri
asetelmat.

Mutta mistä eniten olen huolissani,

on syy elokuvaamme
Contagion,

jossa oli kuvitteellinen virus.

Toistan sen katsoneille,

se on fiktiota.

Keksimme viruksen, joka tappoi
paljon enemmän kuin nykyinen.

CA: Puhut elokuvasta
"Contagion", joka

on Netflix-kanavalla suosittu.

Sinä toimit
neuvonantajana.

LB: Aivan.

Mutta teimme elokuvan tietoisesti,

näyttääksemme miltä oikea
pandemia näyttäisi,

valitsimme vain melko hirveän viruksen.

Laitoimme viruksen siirtymään

lepakosta omenaan,

sikaan, kokkiin, Gwyneth Paltrowiin

siksi, että luonnossa tapahtuu
ylivuotoa,

eli zoonoottiset taudit

eli eläinten taudit
leviävät ihmisiin.

Ja jos katson kolme vuosikymmentä
taaksepäin

tai kolme vuosikymmentä eteenpäin --

kolmen viime vuosikymmenen aikana
Ebola, SARS, Zika,

sika- ja lintuinfluenssa, West Nile,

me pystymme laatimaan
oppikirjan

ja kuuntelemaan kaikkien näiden
tautien nimiä.

30-50 uudenlaista virusta
siirtyi ihmisiin.

Valitettavasti tulevaisuudessa

elämme pandemioiden aikakaudella,

ja meidän tulee toimia sen mukaisesti,

meidän tulee harjoittaa One Health
-konseptia,

meidän tulee ymmärtää, että
elämme samassa maailmassa

kuin eläimet, ympäristö, ja me itse,

ja pääsemme eroon tästä kuvitelmasta, että
me olemme jonkinmoinen erikoislaji.

Tälle virukselle emme sitä ole.

CA: Mmm.

Mainitsit kuitenkin rokotteet.

Näetkö mitään nopeutettua
polkua rokotteelle?

LB: Näen.

Olen itse asiassa innoissani nähdessäni,
että teemme jotain sellaista,

mikä on meille tuttua
tietokonetieteistä,

eli muutamme sellaista,
minkä olisi aina pitänyt olla,

tai mikä on tähän asti ollut

useita peräkkäisiä prosesseja.

Tehdään turvallisuustestaukset,
sitten testataan vaikuttavuus,

sitten tehokkuus.

Sitten aletaan tuottaa.

3-4 näistä vaiheista tapahtuu

yhtä aikaa eikä peräkkäin.

Bill Gates on sanonut rakentavansa
rokotteelle seitsemän tuotantolinjaa

Yhdysvalloissa

ja valmistautuu tuotantoon

tietämättä, mikä lopullinen rokote
tulee olemaan.

Teemme yhtä aikaa turvallisuus-
ja tehokkuustestejä.

Yhdysvaltain terveysvirasto toimii nyt
hyvin.

Olen iloinen nähdessäni tämän.

CA: Kuinka tämä kääntyy todennäköiseksi
aikajanaksi?

Vuosi, 18 kuukautta, onko se mahdollista?

LB: Tony Fauci on
meidän gurumme asiassa,

ja hän sanoi 12:sta 18:aan kuukautta.

Luulen, että tulemme tekemään sen
nopeammin ensimmäisen rokotteen osalta.

Mutta olet saattanut kuulla, että
tämä virus

ei ehkä anna meille pitkäaikaista
immuniteettia --

minkä isorokko tai muu
vastaava antaisi.

Joten yritämme valmistaa rokotteita,
joihin lisätään adjuvantteja,

jotka itse asiassa mahdollistavat rokotteen
antavan paremman immuniteetin

kuin tauti itse,

jotta voimme antaa immuniteetin
moniksi vuosiksi.

Tämä tulee viemään hieman kauemmin.

CA: Viimeinen kysymys.

Vuonna 2006,
TED-palkinnon voittajana,

sait toivoa jotain,

ja toivoit maailman kehittävän tämän
pandeemisen valmiusohjelman,

joka estäisi jotain tällaista
tapahtumasta.

Tunnen, että me, maailma, olemme
pettäneet sinut.

Jos voisit nyt esittää uuden toiveen,

mikä se olisi?

LB: En usko, että meidät on petetty
mitä tulee nopeaan huomaamiseen.

Se sujuu hyvin.

Kun tapasimme vuonna 2006,

keskimääräisesti näiden virusten
hyppäyksestä eläimestä ihmiseen

kului puoli vuotta huomata se --

kuten ensimmäinen Ebola, esimerkiksi.

Nyt löydämme ensimmäiset
tapaukset kahdessa viikossa.

En ole tästä tyytymätön,

Haluaisin painaa sen alas yhteen
itämisjaksoon.

Se on tärkeää minulle.

Mitä huomasin on se, että
isorokon hävittämisohjelmassa

kaiken väriset ihmiset,
kaikki uskonnot, kaikki kansat,

niin monet maat,

toimivat yhdessä.

Vaati työskentely globaalina
yhteisönä

päihittää globaali pandemia.

Nyt tuntuu siltä, että meistä on tullut
hajoittavien voimien uhreja.

Pyrimme vain oman kansakunnan etuun.

Emme kykene päihittämään pandemiaa,

jos emme usko meidän kaikkien olevan
tässä yhdessä.

Tämä ei ole joku vesimiehen aikakausi,
tai Kumbaya-lausunto,

vaan mitä pandemia pakottaa
meidät ymmärtämään.

Olemme kaikki yhdessä tässä mukana,

tarvitsemme globaalin ratkaisun
globaaliin ongelmaan.

Mikään tätä vähempi ei ole mahdollista.

CA: Larry Brilliant,
kiitos oikein paljon.

LB: Kiitos, Chris.