Return to Video

Rupert Sheldrake - The Science Delusion BANNED TED TALK

  • 0:19 - 0:25
    Tiedeharha on uskomus siitä, että tiede
    ymmärtää jo todellisuuden perusperiaatteet,
  • 0:25 - 0:27
    jättäen vain yksityiskohdat täytettäviksi.
  • 0:27 - 0:31
    Tämä on hyvin laajalle levinnyt uskomus
    nyky-yhteiskunnassa.
  • 0:31 - 0:34
    Uskomukseen tukeutuvat ihmiset sanovat:
  • 0:34 - 0:36
    "En usko Jumalaan, uskon tieteeseen."
  • 0:36 - 0:41
    Tämä uskomus on jo levinnyt laajalti
    ympäri maailmaa.
  • 0:44 - 0:51
    Tiede on toisaalta järkeen, hypoteeseihin,
    tutkimukseen ja näyttöön perustuvaa selvitystä
  • 0:54 - 0:57
    mutta toisaalta se on myös uskomus- ja
    oppijärjestelmä tai maailmankuva.
  • 0:58 - 1:04
    Valitettavasti tieteellinen maailmankatsomus
    on rajoittanut ja estänyt
  • 1:04 - 1:08
    vapaan tiedonhankinnan, jonka kuuluisi olla
    tieteellisen toiminnan keskipisteenä.
  • 1:10 - 1:14
    1800-luvulta lähtien tiedettä on johdettu
  • 1:14 - 1:17
    uskomusjärjestelmällä ja maailmankuvalla,
  • 1:17 - 1:22
    joka muistuttaa käytännössä materialismia,
    filosofista materialismia.
  • 1:23 - 1:28
    Tieteet kuuluvat nykyään kaikilta osin
    materialistiselle maailmankatsomukselle.
  • 1:30 - 1:34
    Uskon, että kun pääsemme eroon tästä
    niin tieteet tulevat uudistumaan.
  • 1:36 - 1:42
    Kirjassani 'The Science Delusion - Tiedeharha',
    jonka nimi Amerikassa on 'Science Set Free'
  • 1:43 - 1:48
    otan kymmenen tieteen dogmia tai oletusta
    ja muutan ne kysymyksiksi,
  • 1:50 - 1:56
    jotta näkisimme kuinka hyvin ne kestävät
    tieteellisen tarkastelun.
  • 1:57 - 1:59
    Mikään niistä ei kestä kovinkaan hyvin.
  • 1:59 - 2:03
    Käyn ensin läpi nämä kymmenen ennakko-oletusta,
  • 2:04 - 2:08
    jonka jälkeen ehdin tarkastella yhtä tai
    kahta hieman tarkemmin.
  • 2:09 - 2:14
    Mutta käytännössä nämä yleisesti hyväksytyn
    maailmankuvan muodostavat 10 oppia ovat:
  • 2:16 - 2:21
    Yksi, luonto on mekaaninen tai konemainen,
    universumi on kuin kone.
  • 2:21 - 2:25
    Eläimet ja kasvit ovat kuin koneita,
    me olemme kuin koneita.
  • 2:25 - 2:27
    Itse asiassa me olemme koneita.
  • 2:27 - 2:30
    Richard Dawkinsin mukaan olemme
    "kömpelöjä robotteja",
  • 2:31 - 2:35
    ja aivomme ovat geneettisesti ohjelmoituja
    tietokoneita.
  • 2:36 - 2:41
    Toiseksi, aine on elotonta. Koko universumi
    koostuu elottomasta aineesta.
  • 2:42 - 2:48
    Tietoisuutta ei löydy tähdistä, galakseista,
    planeetoista, eläimistä, kasveista,
  • 2:48 - 2:52
    eikä meistä ihmisistäkään,
    jos teoria pitää paikkansa.
  • 2:52 - 2:56
    Joten mielen filosofiassa on yritetty viime
    vuosisatojen ajan
  • 2:56 - 2:59
    todistaa, ettemme ole tietoisia ollenkaan.
  • 3:00 - 3:08
    Siispä kaikki aine on tiedotonta, joten
    luonnonlait ovat muuttumattomia.
    Tämä on kolmas dogmi.
  • 3:08 - 3:12
    Luonnonlait ovat samoja nyt, kuin ne olivat
    Big Bangin aikana
  • 3:12 - 3:14
    ja ne tulevat pysymään muuttumattomina.
  • 3:14 - 3:19
    Myös luonnonvakioita pidetään muuttumattomina,
    minkä takia niitä nimitetäänkin 'vakioiksi'.
  • 3:20 - 3:24
    Neljäs oppi: aineen ja energian
    kokonaismäärät pysyvät muuttumattomina.
  • 3:25 - 3:31
    Määrät eivät koskaan muutu, poikkeuksena
    Big Bang, jolloin kaikki singahti käyntiin
  • 3:31 - 3:34
    tyhjästä täysin itsestään, yhdessä hetkessä.
  • 3:35 - 3:40
    Viidenneksi, luonto on tarkoitukseton,
    eikä luonnossa esiinny mitään tarkoituksia
  • 3:40 - 3:45
    ja evoluutioprosessit ovat tarkoituksettomia
    sekä vailla suuntaa.
  • 3:47 - 3:54
    Kuudenneksi, on olemassa vain materiaalista
    perintöä. Kaikki mitä perit on geeneissäsi
  • 3:54 - 4:01
    tai geenimuutoksissa, tai soluperimässä.
    Se on silti materiaalista.
  • 4:03 - 4:07
    Seitsemänneksi, muistot tallentuvat
    aivoihisi vain materiaalisina jälkinä.
  • 4:08 - 4:14
    Kaikki muistot ovat vain aivoissasi olevia
    fosforyloituja proteiineja hermopäätteissä.
  • 4:14 - 4:16
    Kukaan ei tiedä miten tämä toimii,
  • 4:16 - 4:20
    mutta kuitenkin tiedeyhteisö uskoo, että
    näin asian täytyy olla.
  • 4:22 - 4:24
    Kahdeksas kohta: mielesi on pääsi sisällä.
  • 4:25 - 4:28
    Kaikki tietoisuus on vain aivojesi toimintaa.
  • 4:30 - 4:36
    Kahdeksannesta kohdasta seuraa yhdeksäs:
    psyykkisiä ilmiöitä, kuten telepatiaa, ei ole.
  • 4:37 - 4:40
    Ajatuksesi ja aikeesi eivät voi vaikuttaa etäisesti,
  • 4:40 - 4:43
    koska mielesi on pääsi sisällä.
  • 4:43 - 4:47
    Siten kaikki todisteet telepatiasta ja
    vastaavista ovat illuusiota.
  • 4:49 - 4:53
    Ihmiset uskovat tällaisiin asioihin, koska
    eivät tunne tarpeeksi tilastoja
  • 4:53 - 4:57
    tai ovat sattumien ja toiveajattelun sokaisemia.
  • 5:00 - 5:04
    Kymmenes dogmi: vain mekanistinen
    lääketiede on oikeasti toimivaa.
  • 5:04 - 5:08
    Tämän vuoksi hallitukset rahoittavat vain
    sen tutkimuksia
  • 5:09 - 5:12
    ja hylkivät täydennys- ja vaihtoehtoisia
    terapiamuotoja.
  • 5:12 - 5:15
    Eiväthän sellaiset voi mitenkään toimia.
  • 5:16 - 5:21
    Ja jos toimivatkin niin se johtuu plasebo-
    vaikutuksesta, tai potilas olisi parantunut muutenkin.
  • 5:22 - 5:26
    Mutta teollinen lääketiede on ainoa, joka
    todella toimii.
  • 5:28 - 5:33
    Tämä maailmankuva on lähes kaikella
    sivistyneistöllä ympäri maailmaa.
  • 5:34 - 5:39
    Se on pohjana koulutusjärjestelmälle,
    terveyspalveluille, lääketieteen tutkimukselle
  • 5:41 - 5:46
    ja hallituksille. Se on oikeastaan
    koulutetun väestön oletusmaailmankuva.
  • 5:49 - 5:53
    Mutta mielestäni kaikki nämä dogmit ovat
    erittäin kyseenalaisia
  • 5:53 - 5:57
    eivätkä ne kestä tarkempaa tarkastelua.
  • 5:59 - 6:03
    Ensimmäinen idea oli, että luonnonlait
    ovat muuttumattomia.
  • 6:04 - 6:08
    Tämä on jäännös vanhasta maailmankuvasta
    ennen kuin Big Bang 1960-luvulla tuli kuvioihin.
  • 6:09 - 6:15
    Ajateltiin, että universumi on ikuinen ja
    sitä hallitsevat pysyvät matematiikan lait.
  • 6:17 - 6:19
    Big Bangin tultua oletukset säilyivät,
  • 6:20 - 6:24
    vaikka Big Bang loi käsityksen 14 miljardia
    vuotta vanhasta universumista,
  • 6:27 - 6:30
    joka kasvaa ja kehittyy koko ajan.
  • 6:31 - 6:35
    Se kasvaa, jäähtyy ja erilaiset rakenteet
    ja kuviot lisääntyvät sen sisällä.
  • 6:36 - 6:41
    Ajatus on, että kaikki luonnonlait olivat
    tarkkaan säädetyt Big Bangin hetkellä,
  • 6:41 - 6:43
    kuin jokin kosminen koodi.
  • 6:44 - 6:47
    Kuten ystäväni Terence McKenna sanoi,
  • 6:47 - 6:52
    "Moderni tiede perustuu ajatukseen: anna meille
    yksi ilmainen taikatemppu ja me selitämme loput."
  • 6:52 - 6:57
    Tuo yksi ihme on kaiken universumin aineen,
    energian ja lainalaisuuksien
  • 6:57 - 7:00
    ilmestyminen olemattomuudesta
    yhdessä hetkessä.
  • 7:02 - 7:06
    No, miksi kehittyvässä universumissa myös
    sen omat lait eivät kehittyisi?
  • 7:07 - 7:13
    Ihmistenkin lait tekevät niin, ja luonnon-
    lain idea perustuu vertaukseen ihmisen laista.
  • 7:14 - 7:19
    Vertaus lakiin on hyvin ihmiskeskeistä,
    sillä vain sivistyneillä ihmisillä on lakeja.
  • 7:20 - 7:23
    Kuten C. S. Lewis sanoi,
  • 7:23 - 7:28
    "Ajatus, että kivi pudotessaan noudattaa
    lakia tekee siitä henkilön, jopa kansalaisen."
  • 7:29 - 7:34
    Unohdamme helposti, että kyseessä on
    kuitenkin vertaus.
  • 7:34 - 7:37
    Kehittyvässä universumissa pidän
    enemmän tapojen ideasta.
  • 7:38 - 7:43
    Uskon, että luonnon säännöllisyydet
    riippuvat sen kehittyvistä tavoista.
  • 7:45 - 7:49
    Tämän idean toi esille 1900-luvun alussa
  • 7:49 - 7:51
    amerikkalainen filosofi C. S. Peirce.
  • 7:52 - 7:55
    Ajatus on saanut kannatusta monien
    filosofien keskuudessa
  • 7:55 - 8:00
    ja olen kehittänyt sen pohjalta
    tieteellisen hypoteesin,
  • 8:00 - 8:02
    morfisen resonanssin teorian,
  • 8:03 - 8:06
    joka pyrkii selittämään näitä
    luonnon kehittyviä tapoja.
  • 8:07 - 8:11
    Teorian mukaan kaikella luonnossa on
    jonkinlainen yhteinen muisti.
  • 8:12 - 8:15
    Resonanssia tapahtuu
    samankaltaisuuden mukaan.
  • 8:15 - 8:19
    Kun kirahvin alkio kasvaa äitinsä kohdussa
  • 8:19 - 8:23
    se virittyy aiempien kirahvien
    morfiseen resonanssiin
  • 8:24 - 8:27
    ja kerää tästä yhteisestä muistista,
    se kasvaa kuin kirahvi,
  • 8:28 - 8:31
    se käyttäytyy kuin kirahvi, koska se
    ammentaa tästä yhteisestä muistista.
  • 8:32 - 8:37
    Tietenkin sillä täytyy olla oikeat geenit,
    jotta muokataan oikeat proteiinit, mutta
    mielestäni geenit ovat yliarvostettuja.
  • 8:37 - 8:43
    Ne vastaavat vain eliön tuottamista proteiineista,
    eivät niiden muodosta tai käyttäytymisestä.
  • 8:45 - 8:49
    Joka lajilla on jokin yhteinen muisti,
    jopa kristallikiteillä.
  • 8:49 - 8:53
    Teorian perusteella uudenlaisella
    kristallikiteellä
  • 8:55 - 9:00
    ei alussa pitäisi olla mitään
    valmiita tottumuksia.
  • 9:00 - 9:04
    Mutta kun se kiteytyy, niin seuraavassa kiteessä
    pitäisi näkyä vaikutuksia ensimmäisestä,
  • 9:05 - 9:10
    jotka ovat havaittavissa ympäri maailmaa,
    kun teorian mukaan kiteytyminen helpottuu.
  • 9:11 - 9:14
    Kolmannella kerralla ensimmäisellä ja
    toisella kiteellä on vaikutus.
  • 9:15 - 9:19
    On itse asiassa todisteita, että uusien
    yhdisteiden kiteytyminen helpottuu kaikkialla,
  • 9:21 - 9:22
    juuri kuten teoria ennustaisi.
  • 9:23 - 9:27
    Teorian mukaan jos eläimelle opettaa tempun,
  • 9:28 - 9:30
    vaikkapa rotat Lontoossa oppivat uuden tempun,
  • 9:31 - 9:35
    niin saman lajin rottien pitäisi ympäri
    maailmaa oppia temppu nopeammin,
  • 9:35 - 9:37
    vain koska rotat ovat oppineet sen täällä.
  • 9:37 - 9:41
    Yllättävää kyllä, todisteita vastaavista
    tapahtumista on olemassa.
  • 9:43 - 9:46
    Tällainen on hypoteesini
    pähkinänkuoressa,
  • 9:47 - 9:51
    kaikki riippuu kehittyvistä tavoista, ei
    kiinteistä säännöistä.
  • 9:51 - 9:55
    Haluan myös käyttää hieman aikaa
    luonnonvakioihin,
  • 9:55 - 9:58
    koska niiden oletetaan olevan vakioita.
  • 9:59 - 10:04
    Asioita kuten gravitaatiovakio ja valon-
    nopeus pidetään luonnon perusvakioina.
  • 10:05 - 10:07
    Ovatko ne vakioita?
  • 10:08 - 10:11
    Kiinnostuin tästä ja aloin selvittämään asiaa.
  • 10:11 - 10:14
    Nämä vakiot löytyvät fysiikan käsikirjoista.
  • 10:15 - 10:19
    Niissä listataan vakiot ja voit tarkastaa
    sieltä niiden arvon.
  • 10:20 - 10:24
    Mutta halusin nähdä ovatko ne muuttuneet, joten
    hankin vanhoja käsikirjoja.
  • 10:24 - 10:27
    Menin Lontoon patenttitoimistoon,
  • 10:28 - 10:30
    jossa säilytettiin näitä vanhoja painoksia.
  • 10:31 - 10:35
    Yleensä ne heitetään pois, kun
    uusi painos ilmestyy.
  • 10:37 - 10:42
    Tarkastellessani kirjoja huomasin, että
    valonnopeus putosi vuosien 1928 ja 1945
  • 10:42 - 10:45
    välillä noin 20 kilometrillä sekunnissa.
  • 10:45 - 10:50
    Se on suuri pudotus sillä arvot annettiin
    hyvin pienellä virhemarginaalilla.
  • 10:52 - 10:55
    Ja kuitenkin arvo putosi kaikkialla maailmassa.
  • 10:55 - 10:58
    Ja kaikki saivat hyvin samankaltaisia
    tuloksia keskenään,
  • 10:59 - 11:02
    sitten vuonna 1948 arvo nousi jälleen
  • 11:03 - 11:07
    ja saatiin taas hyvin samanlaisia tuloksia.
  • 11:08 - 11:11
    En voinut käsittää, että mistä oikein on kyse,
  • 11:11 - 11:15
    joten menin tapaamaan metrologian johtajaa
    kansainväliseen fysiikan laboratorioon.
  • 11:17 - 11:21
    Metrologia on tieteenala, jossa mitataan vakioita.
  • 11:22 - 11:23
    Kysyin häneltä tästä asiasta, sanoin:
  • 11:23 - 11:28
    "Mitä tiedät tästä valonnopeuden putoamisesta
    vuosien 1928 ja 1945 välisenä aikana?"
  • 11:29 - 11:31
    Hän sanoi, "Voi ei,"
  • 11:31 - 11:35
    "olet löytänyt tieteenhistoriamme
    noloimman tapahtuman."
  • 11:36 - 11:42
    Kysyin, eikö valonnopeus olisi todella voinut
    pudota, millä olisi uskomattomia seurauksia.
  • 11:43 - 11:47
    Hän sanoi, "ei, ei se tietenkään oikeasti
    ole pudonnut, sillä sehän on vakio!"
  • 11:48 - 11:51
    No miten selität sitten sen, että kaikki
    havaitsivat sen kulkevan hitaammin
  • 11:51 - 11:54
    tuona ajanjaksona?
  • 11:54 - 11:59
    Tekaistiinko tuloksia, jotta ne täsmäisivät
    keskenään paremmin
  • 11:59 - 12:03
    ja kaikki oli vain fyysikoiden
    väärinkäsitystä?
  • 12:04 - 12:07
    "Emme mielellään käyttäisi sanaa tekaistu."
  • 12:07 - 12:09
    Kysyin, että mistä sitten pidätte?
  • 12:09 - 12:13
    Hän sanoi, "kutsumme sitä mieluummin
    intellektuelliksi synkronoinniksi."
  • 12:20 - 12:23
    Jos näin tapahtui niin mistä tiedämme,
    ettei niin ole käynyt tällä hetkellä
  • 12:23 - 12:28
    ja nykyarvot olisivatkin
    "intellektuellisti synkronoituja"?
  • 12:28 - 12:30
    Hän sanoi, "ei, me tiedämme ettei niin ole."
  • 12:30 - 12:32
    Kysyin, mistä sen voi tietää?
  • 12:32 - 12:35
    Hän sanoi, "no, olemme ratkaisseet sen pulman."
  • 12:35 - 12:39
    "Korjasimme valonnopeuden määritelmän
    vuonna 1972."
  • 12:41 - 12:43
    Joten se saattaa vielä muuttua?
  • 12:44 - 12:48
    "Kyllä, mutta emme huomaisi sitä, koska
    määrittelimme metrin valonnopeuden mukaan,"
  • 12:48 - 12:50
    "joten yksiköt vaihtuvat
    valonnopeuden mukana."
  • 12:50 - 12:55
    Hän vaikutti kovin tyytyväiseltä siihen,
    että he olivat saaneet korjattua ongelmansa.
  • 12:56 - 12:58
    Mutta entäs iso G?
  • 12:59 - 13:03
    Gravitaatiovakio tunnetaan isona G:nä,
    merkitään isolla kirjaimella.
  • 13:04 - 13:10
    Newtonin gravitaatiovakio. Se on vaihdellut
    yli 1,3 prosenttia viime vuosien aikana.
  • 13:13 - 13:17
    Se näyttäisi vaihtelevan paikasta ja
    ajasta toiseen.
  • 13:17 - 13:22
    Hän sanoi, "no, siinä on virheen mahdollisuus,
    ja ikävä kyllä isolla G:llä on isoja virheitä."
  • 13:24 - 13:27
    Kysyin, että entä jos ne todella muuttuvat.
  • 13:29 - 13:34
    Selvitin, kuinka ne lasketaan: tulokset
    mitataan eri laboratorioissa,
  • 13:34 - 13:38
    saadaan eri arvoja eri päivinä, ja sen
    jälkeen niistä otetaan keskiarvo.
  • 13:38 - 13:40
    Ja muut keskukset ympäri maailmaa
    tekevät samoin,
  • 13:40 - 13:42
    keskiarvot vaihtelevat paljonkin.
  • 13:42 - 13:47
    Lopuksi metrologian pääkomitea tapaa
    noin kymmenen vuoden välein
  • 13:47 - 13:51
    ja ottaa keskiarvon maailman kaikista
    tuloksista, josta saadaan ison G:n arvo.
  • 13:52 - 13:57
    Mutta entä jos G heilahtelee?
    Entä jos se muuttuu?
  • 13:57 - 14:02
    On jo näyttöä siitä, että se vaihtelee
    päivän ja vuoden mittaan.
  • 14:02 - 14:07
    Entä jos maa universumissa liikkuessaan
    menee pimeää ainetta sisältävien alueiden läpi
  • 14:07 - 14:12
    tai muut paikalliset muuttujat vaikuttavat
    asioihin? Ehkä kaikki vaihtelevat yhdessä.
  • 14:13 - 14:15
    Mitä jos nämä virheet nousevat
    ja laskevat yhdessä?
  • 14:16 - 14:21
    Yli 10 vuotta olen yrittänyt suostutella
    mittaustieteilijöitä katsomaan näitä tuloksia.
  • 14:21 - 14:24
    Yritän nyt suostutella heitä laittamaan
    ne internetiin,
  • 14:24 - 14:27
    päivämäärillä ja mittaustuloksilla varustettuna,
  • 14:27 - 14:32
    jotta näkisimme, että ovatko kaikki arvot
    ylhäällä yhdellä kertaa ja alhaalla toisella kertaa.
  • 14:32 - 14:36
    Jos näin on, niin tulokset saattavat muuttua
    yhdessä. Tämä kertoisi meille jo paljon.
  • 14:37 - 14:41
    Mutta kukaan ei ole tehnyt tätä, eikä
    teekään, koska G on vakio.
  • 14:41 - 14:43
    Vakiosta on turha etsiä muutoksia.
  • 14:43 - 14:49
    Tämä on hyvä esimerkki siitä, kun opillinen
    oletus itse asiassa estää kehityksen.
  • 14:49 - 14:53
    Itse uskon, että vakiot saattavat
    vaihdella aika merkittävästikin.
  • 14:54 - 14:57
    Tiukoissa rajoissa tosin, mutta kaikki
    voivat vaihdella.
  • 14:57 - 15:02
    Uskon, että jonain päivänä tiedejulkaisuissa
    ilmestyy viikottaisia vakioiden raportteja,
  • 15:02 - 15:05
    vähän kuin pörssikurssit sanomalehdissä.
  • 15:05 - 15:12
    Tällä viikolla iso G nousi hieman, elektronin
    varaus oli alhaalla ja valonnopeus pysyi vakaana
  • 15:12 - 15:13
    ja niin edelleen.
  • 15:16 - 15:25
    Tämä on vain eräs asioista, joissa vähemmän
    dogmaattinen ajattelu voisi vapauttaa keskustelua.
  • 15:25 - 15:28
    Suurimpia aiheita on mielen todellinen luonne,
  • 15:28 - 15:30
    joka on suurimpia ratkaisemattomia ongelmia.
  • 15:32 - 15:37
    Tiede ei vain tule toimeen sen totuuden
    kanssa, että olemme tietoisia.
  • 15:37 - 15:42
    Eikä se pysty käsittelemään sitä, että
    ajatukset eivät näytä olevan aivoissa.
  • 15:43 - 15:46
    Kaikki kokemuksemme eivät näyttäisi
    olevan vain aivoissa.
  • 15:46 - 15:50
    Kuvasi minusta ei näyttäisi olevan aivoissasi.
  • 15:50 - 15:54
    Silti virallinen käsitys on, että jossakin
    pääsi sisällä on pieni Rupert
  • 15:54 - 15:57
    ja kaikki muukin tässä huoneessa on pääsi sisällä.
  • 15:57 - 15:59
    Kokemuksesi ovat aivojesi sisällä.
  • 16:00 - 16:04
    Ajattelen, että näkö kattaa ulkoisen
    heijastuksen kuvista,
  • 16:04 - 16:07
    näkemäsi asiat ovat mielessäsi, mutta
    eivät pääsi sisällä.
  • 16:08 - 16:12
    Mielemme ulottuvat aivojemme ulkopuolelle
    yksinkertaisilla havainnoilla.
  • 16:13 - 16:19
    Uskon, että heijastamme havaintomme ulos
    ja nämä kuvat koskettavat katsomaamme.
  • 16:19 - 16:24
    Voinko vaikuttaa sinuun, jos katson sinua
    takaapäin etkä tiedä minun olevan siellä?
  • 16:24 - 16:26
    Voitko aistia tuijotukseni?
  • 16:26 - 16:28
    On paljon todisteita siitä, että näin olisi.
  • 16:29 - 16:32
    Tuijotetuksi tulemisen tunne on hyvin
    tavanomainen kokemus.
  • 16:32 - 16:36
    Viimeisin kokeellinen tutkimus
    itse asiassa ehdottaa sen olevan totta.
  • 16:37 - 16:38
    Sama näyttäisi pätevän eläimiin.
  • 16:39 - 16:42
    Ehkä se kehittyi saalistajan ja saaliin
    välisen suhteen pohjalta.
  • 16:42 - 16:47
    Saaliseläimet, jotka aistivat pedon katseen
    selviytyisivät paremmin kuin muut.
  • 16:47 - 16:53
    Tämä johtaisi aivan uudenlaisiin malleihin
    saalistajan ja saaliin ekologisesta yhteydestä
  • 16:53 - 16:55
    ja mielemme rajoista.
  • 16:55 - 17:01
    Katsoessani tähtiä ajattelen, että mielemme
    kurottaa koskettaakseen niitä
  • 17:01 - 17:05
    ja kirjaimellisesti levittäytyy
    tähtitieteellisen pitkiä välimatkoja.
  • 17:05 - 17:08
    Se ei vain ole päämme sisällä.
  • 17:08 - 17:12
    Voi vaikuttaa uskomattomalta, että tämä on
    2000-luvun puheenaiheena.
  • 17:13 - 17:16
    Tiedämme niin vähän omasta mielestämme,
  • 17:17 - 17:21
    että havaintojemme luonne on kovimpia
    keskusteluita juuri nyt.
  • 17:22 - 17:27
    Ei ole aikaa käydä läpi muita dogmia,
    mutta ne ovat kaikki kyseenalaisia.
  • 17:28 - 17:32
    Jos niihin suhtautuu kriittisesti, uudet
    tutkimusalueet ja mahdollisuudet aukeavat.
  • 17:33 - 17:37
    Uskon, että kyseenalaistaessamme nämä
    tiedettä hidastaneet dogmit
  • 17:39 - 17:42
    tiede tulee kokemaan uudistumisen,
    Renessanssin.
  • 17:43 - 17:45
    Uskon täysin tieteen merkittävyyteen.
  • 17:45 - 17:49
    Olen viettänyt koko elämäni tutkijana
    ja tiedemiehenä, koko urani.
  • 17:50 - 17:55
    Mutta uskon, että pääsemällä näiden dogmien
    ylitse tiede voidaan elvyttää.
  • 17:55 - 17:59
    Tullakseen taas kiinnostavaksi ja
    toivottavasti elämää vahvistavaksi.
Title:
Rupert Sheldrake - The Science Delusion BANNED TED TALK
Description:

more » « less
Video Language:
English
Duration:
18:20

Finnish subtitles

Revisions Compare revisions