DON'T PANIC — Hans Rosling showing the facts about population

Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Valtava muuttoliike uusiin megakaupunkeihin

täyttää kohoavat pilvenpiirtäjät

ja suuret slummit.

Kyltymätön polttoaineen ja ruoan tarve,

ennustamaton ilmanstonmuutos

ja kaikki tämä maailmassa, jossa väestö jatkaa kasvuaan.

Pitäisikö meidän olla huolissamme?

Pitäisikö meidän olla peloissamme?

Miten tämän kaiken voi ymmärtää?

7 miljardia ihmistä asuu nyt planeetallamme... eikö olekin hienoa?

Mutta kun osa ihmisistä ajattelee tulevaisuuttamme, joutuvat he paniikkiin!

Toiset ovat mieluiten ajattelematta koko asiaa.

Tulen näyttämään teille nyt, kuinka asiat todellisuudessa ovat.

Nimeni on Hans Rosling, olen tilastotieteilijä...

Ei ei ei, älkää lopettako vielä videon katsomista!

Koska uusimman tilastotiedon avulla aion
näyttää teille maailman uudessa valossa!

Kerron teille, kuinka väestönkasvu on muuttunut.

ja mitä tämän päivän luvut kertovat
meille maailman tulevaisuudesta.

Kohtaamme väistämättä suuria haasteita

mutta hyvät uutiset ovat, ettei tulevaisuus
ole välttämättä synkkä

ja että ihmiskunnalla menee jo nyt
paremmin kuin monet luulevatkaan!

Ei paniikkia!

Totuus väestöstä

professori Hans Roslingin esittämänä

Vauvat..

jokainen niistä siunaus.

Mutta monen mielestä väestönkasvu
on hallitsematonta.

Jotkut jopa puhuvat väestöräjähdyksestä.

Ovatko he oikeassa?

Mitä väkiluvulle kuuluu nykyään ja miten päädyimme siihen?

Kerron teille kaikkien koskaan eläneiden historian..

No, ainakin viimeisen tuhannen vuoden ajalta

Katsotaanpa.

Käytän kahta akselia.

Ensimmäinen on aika vuosissa ja toinen väkiluku miljardeissa.

Vuonna 10 000 eaa. kun ensimmäiset ihmiset
ryhtyivät viljelemään maata, arkeologit arvelevat

maailman väkiluvun olleen vain kymmenen miljoonaa.

Kuvitelkaa: 10 miljoonaa! Aivan kuin Ruotsissa nykyään!

Maailma pelkkiä ruotsalaisia.

Sitten vuosituhansien kuluessa, enemmän viljelijöitä,
ruokaa ja ihmisiä.. ja suuret imperiumit ilmestyivät.

Egypti, Kiina, Intia.. ja lopulta Eurooppa.

Väkimäärä jatkoi kasvuaan, mutta hyvin hitaasti.

Pysäytän tähän, vuoteen 1800.

Silloin maailman väkiluku saavutti yhden miljardin.

Kuvitelkaa... Koko sen ajan väestönkasvu
oli vain prosentin osia, tuhansia vuosia.

1800-luvulla teollisen vallankumouksen myötä
kaikki muuttui ja väestö alkoi kasvaa nopeammin.

Hieman yli sadassa vuodessa väkiluku
saavutti 2 miljardia.

Ja kun minä olin koulussa, se oli 3 miljardia.

Monet sanoivat "Planeetta ei kestä enempää ihmisiä".
Jopa asiantuntijat sanoivat niin.

Mutta siinä kävikin näin..

Meitä tuli 4 miljardia.. 5 miljardia..
6 miljardia.. 7 miljardia!

Kuvitelkaa.. Yli puolet maailman väkiluvusta
on lisääntynyt minun elinaikanani.

Ja se vain jatkaa kasvuaan.

Suurin osa väestönkasvusta viime vuosina
on tapahtunut Aasian maissa.

Kuten täällä Bangladeshissa, jossa väkiluku
on kolminkertaistunut minun elinaikanani.

50 miljoonasta yli 150 miljoonaan.

Bangladesh on nyt yksi maailman tiheimmin
asutuista valtioista maailmassa.

Noin 15 miljoonaa asuu jo ruuhkaisessa
pääkaupungissa Dhakassa.

Täkäläiset ihmiset niin maalla kuin kaupungeissakin ovat erittäin huolissaan perheiden koosta.

Mutta Bangladesh on uudistumassa...

Esimerkiksi Khanin perhe. Äiti Taslima ja tyttäret Tanjina ja Sadia.

Ja Isä Hannan.

Naisilta menee ikuisuus pynttäytyä. Miehet ovat nopeampia.

Jos aiot pyyhkiä sen pois käsillläsi, miksi edes vaivautua?

Sekä Taslima ja Hannan tulevat itsekin suurista perheistä.

Mutta he ovat päättäneet hankkia vain 2 lasta.

Bangladeshissa kuulet kaikkialla iskulauseen:

"ei enempää kuin kahta lasta - vain yksi on vielä parempi!"

On onni saada vain kaksi lasta.

Minulla ei olisi varaa useampaan.

Voin ostaa kahdelle lapselle kaiken mitä he haluavat

Taskuni ovat nyt tyhjät!

Taslima ja Hannan ovat osa kulttuurin muutosta pois suuresta perhekoosta.

Taslimalle siitä on tullut myös työ.

Hän työskentelee hallituksen perhesuunnittelupalvelussa

joka palkkaa hänenkaltaisiaan naisia joka kylässä

Hän kulkee ovelta ovelle, yrittäen auttaa myös muita saavuttamaan pienemmän perhekoon

Milloin sinulla oli viimeksi kuukautiset?

22. päivä

Et siis käytä mitään ehkäisyä?

Eikö ole ongelmallista jos saat lapsen?

En tule helposti raskaaksi.

Mutta sinulla on jo kaksi lasta.

Minulla ei ole aikaa käydä klinikalla

Taslima antaa ohjeita, tukea ja ennenkaikkea

valikoiman ehkäisyvälineitä

Sinulla on kolme tytärtä. Haluatko tosiaan lisää lapsia?

Se riippuu isästä.

Sinä synnytät. miksi se riippuu hänestä?

Sinä joudut sietämään kipua. Hän ei.

Kenen pitää kärsiä kivusta?

Minä kärsin kivusta mutta jos hän haluaa pojan ,mitä voin tehdä?

Tässä on pilleri, ota se kun kuukautisesi alkavat.

On vaikeaa saada huonosti koulutetut ihmiset ymmärtämään.

Mutta asteittain saamme viestin perille.

Kuinka hyvin Taslima ja Bangladesh ovat onnistuneet hillitsemään hedelmällisyyslukua?

Eli syntyneiden lasten määrää naista kohden.

Me perustimme Ruotsiin Gapminder Foundationin

Jotta saisimme maailman tilastot paremmin saataville tavalla, jonka jokainen voisi ymmärtää.

Niinpä voin näyttää teille tilanteen Bangladeshissa ja sen mitä on tapahtunut.

Vaaka-akseli esittää syntyneitä lapsia naista kohden (hedelmällisyysluku)

1- 2 lapsesta... 1-8 lapseen.

Pystyakseli on elinikä.

Elinajanodote, eli kuinka monta vuotta vastasyntyneen ennustetaan elävän.

30 ikävuodesta 90 ikävuoteen.

Aloitamme vuodesta 1972

Erittäin tärkeä vuosi Bangladeshissa, tasan vuosi itsenäistymisestä.

Sinä vuonna Bangladesh sijoittui tänne

keskimäärin 7 lasta per nainen.

Ja elinikä alle 50 vuotta.

Mitä tapahtui itsenäistymisen jälkeen?

Onko elämästä tullut pidempi Bangladeshissa? Ovatko lapset vähentyneet.

Tässä on aineisto. Aloitan Bangladeshin

Todellakin... elinikä pidentyy ja lapset vähenevät... 6... 5...

elinikä pitenee pitenemistään... 4...3...

Ja se laskeutuu lähes kahteen. se on 2,2 ja elinikä 70.

Se on hämmästyttävää! 40 vuodessa Bangladesh on

laskeutunut 7...6...5...4...3...2...

Bangladeshissa on tapahtunut ihme!

Mutta onko näin pelkästään Bangladeshissa? Noh, näytän teille koko maailman.

Menen ajassa 50 vuotta taaksepäin, vuoteen 1963

Tässä ovat kaikki valtiot.

Vihreät on Amerikka. Keltainen on Eurooppa.

Sininen on Afrikka, Saharan etelä- ja pohjoispuolella. Punainen on Aasia mukaanlukien Australia.

Pallukan koko näyttää väestön koon. Katso:

Nämä isot ovat Kiina ja Intia. Banglades on ihan niiden perässä.

1963 syntyi keskimäärin 5 lasta per nainen.

Mutta maailma oli silloin jakautunut. Näetkö?

Teollisuusmaissa perheet olivat pieniä ja elinikä pitkä.

Kehittyvissä maissa perheet olivat suuria ja eliniät lyhyitä.

Vain harvat maat olivat puolivälissä.

Nyt näemme mitä sen jälkeen on tapahtunut.

Aloitan maailman!

Nyt mennään...

Kiinassa terveys paranee.

Perhesuunnittelu alkaa ja perhekoko pienenee

Katsokaa meksikoa! Tuossa se tulee!

Tämä vihreä on Brasilia latinalaisessa-Amerikassa.

Ja Intia on kintereillä! Punaiset ovat kehittyviä Aasian valtioita.

Afrikkalaisilla on yhä paljon lapsia per nainen.

Bangladesh ohittaa Intian matkalla pieniin perheisiin.

Melkein kaikki valtiot kohoavat, jopa Afrikka alkaa kohota.

Ooo! Haitin maanjäristys!

Ja kaikki päätyvät tänne. Mikä muutos!

Tänään keskimääräinen hedelmällisyysluku on 2,5

50 vuotta sitten se oli 5.

Maailma on muuttunut: lapsien keskimääräinen määrä naista kohti on laskenut 5 ---> 2,5

Ja se laskee yhä. Mikä suuri muutos!

Monet luulevat että Bangladesh ja sen kaltaiset maat ovat jonkinlainen väestöpommi.

He ovat täysin väärässä.

Minusta Tasliman kaltaiset terveystyöntekijät

jotka ovat siirtäneet maansa koko matkan täältä... tänne.

Paljon parempaan terveyteen ja pieneen perhekokoon. He ovat aikamme sankareita.

Tapahtunut muutos on ihmeellinen.

Maailmamme ei ole enää jakautunut.

Mutta kuinka moni tietää tästä muutoksesta?

Me Gapminderissa haluamme tilastojen lisäksi mitata kuinka paljon ihmiset tietävät tai eivät tiedä maailmasta.

Joten teimme kyselyn Ruotsissa. Tulokset olivat masentavia.

Teimme toisen kyselyn Isossa Britanniassa. Odotimme suuria koska brittejä on ollut kaikkialla.

Uskoimme saavamme hyviä tuloksia.

Kysyimme ensimmäiseksi: Kuinka monta lasta naiset keskimäärin saavat Bangladeshissa?

Annoimme neljä vastausvaihtoehtoa.

Tässä ovat tulokset.

Tiedätte oikean vastauksen: 2,5.

Vain 12,5% Briteistä vastasi oikein.

oletimme että ehkä matalasti koulutetut vetivät tuloksia alas

joten tarkastelimme korkeasti koulutettuja erikseen.

Tässä ovat tulokset.

He tiesivät vielä huonommin!

Joten tästä voi päätellä että Britit eivät tunne maailmaa.

Ei! Ei!

Mitäpä jos kysyisin tältä simpanssilta kamuineen?

Olisin kirjoittanut eri vastaukset banaaneihin ja antanut niiden valita yhden per naama.

Saisin tällaisen vastauksen.

Tietenkään simpanssit eivät tiedä mitään Bangladeshista.

Puhtaan sattumanvaraisestikin ne valitsisivat 2 kertaa useammin oikean vastauksen.

Yli puolet uskoi että hedelmällisyys on 4,5 tai enemmän.

Ongelma ei ole tiedon puute, vaan ennakkokäsitykset.

Britit eivät voi edes kuvitella... edes arvata

että Bangladeshin naiset saavat keskimäärin 2,5 lasta. ...Oikeastaan 2,2.

Tätä Britit eivät tiedä: Taslima perheineen ovat Bangladeshin keskivertoperhe. Yleisin perhekoko.

Eikä tässä vielä kaikki. Brasiliassakin luku on 2.

Vietnamissa 2 lapsen perheet.

Ja jopa Intiassa lapsia on yleensä 2 perheessä.

Myös Afrikan suurissa kaupungeissa, kuten Adis Ababassa.

Sielläkin hedelmällisyysluku on alle 2.

Muslimeja, Buddhalaisia, Hinduja, Kristittyjä...

ei ole yhtään uskontokuntaa, kulttuuria tai mannerta

jossa kahden lapsen perheet eivät voisi toteutua.

Siirtymä suurista perheistä kahden lapsen perheisiin

on yksi merkittävimmistä asioista joita maailmassa on elinaikanani tapahtunut.

Se on ennennäkemätöntä ihmiskunnan historiassa.

Takaisin Bangladeshissa.

Lähdetään etsimään syitä tälle historialliselle ja jatkuvalle muutokselle suurista perheistä pieniin perheisiin.

Melkein kaikki tytöt muslimienemmistöisessä Bangladeshissa, kuten 15-vuotias Tanjina, käyvät nykyisin koulua.

Hallitus nykyisin jopa maksaa vanhemmille rahaa siitä, että he pitävät tyttärensä koulussa toiselle asteelle saakka.

Tanjinan koulussa tyttöjä on nyt enemmän kuin poikia.

Millainen perhe tämä on?

Suuri perhe!

Tuleeko heillä olemaan pulaa ruuasta?

Tämän tunnin sanomaa on vaikea sivuuttaa.

Millainen perhe tämä on?

Tulevatko he kohtaamaan vaikeuksia?

Eivät!

Koulutus on tehokasta, ja myös uusia mahdollisuuksia on avautunut bangladeshilaisille naisille.

Huolimatta yhä jatkuvasta epätasa-arvosta, työpaikkoja on nyt enemmän ja Tanjinan tavoitteet ovat korkealla.

Rakastan koulunkäyntiä

Äitini nuoruudessa ihmiset menivät yleensä nuorina naimisiin

Heillä ei ollut mahdollisuuksia opiskella

Mutta nyt me voimme unelmoida tulevamme lääkäreiksi tai insinööreiksi

Yhä useampi nuori nainen täällä näkee, että asiat voivat olla heidän elämässään toisinkin.

On vaikea kuvitella, että sinä todella menit naimisiin 17-vuotiaana

En voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin kahden vuoden sisällä

Se on mahdotonta

Me emme ymmärtäneet silloin

Mutta nyt ihmiset tietävät enemmän

No minkä ikäisenä olet sitten ajatellut meneväsi naimisiin?

Kaksikymmentäviisivuotiaana

Teen loppuun opintoni ja saan töitä

Minusta tulee ensin lääkäri ja menen naimisiin sen jälkeen

Sinä olet niin viisas!

On mahtavaa nähdä Taslima niin täynnä toivoa kahden tyttärensä paremmasta tulevaisuudesta.

Mutta yksi merkittävä muutos tukee tätä muutosta Bangladeshissa.

Se on dramaattinen parannus lasten selviytymisasteessa.

On Ramadanin aika, muslimien paastoamisen ja mietiskelyn kuukausi.

Tänä suopeana aikana Hannan auttaa vanhempiaan perheen hautapaikan hoidossa.

Paina maata käsilläsi

Kolme Hannanin sisaruksista kuoli hyvin nuorina. Heidät on haudattu tänne.

He kuolivat tuhkarokkoon

Me itkimme niin paljon, se oli surullista

Jos täällä olisi ollut lääkäreitä he olisivat saaneet hoitoa

Joku heistä olisi ehkä selviytynyt

Miten voisin unohtaa? Tulen muistamaan heidät niin kauan kuin elän

Silloin kun Hannanin vanhemmat olivat vielä nuori pariskunta,

yksi lapsi viidestä Bangladeshissa kuoli ennen viisivuotispäiväänsä.

Kaikki perheet elivät jatkuvassa pelossa, että he menettäisivät vielä yhden lapsen.

Perheisiin syntyi lapsia yksi toisensa perään.

Joten jos yksi kuolisi, sinulla olisi vielä lapsia jäljellä

Sellaista se oli

Emme ajatelleet, että meillä olisi liian monta lasta tai millainen lasten tulevaisuus olisi

Viime vuosikymmeninä Bangladeshissa on tapahtunut huimaa kehitystä väestön terveydessä ja erityisesti lasten elonjäämismahdollisuuksissa.

Rokotteet, infektiotautien hoidot sekä parempi ravitsemustilanne ja hygienia

ovat pelastaneet miljoonien lasten hengen.

Ja kun vanhemmat huomaavat että kaikki heidän lapsensa jäävät todennäköisesti henkiin,

suurin este perhesuunnittelun tieltä on viimeinkin poistunut.

Jopa Dhakan slummeissa naiset nykyisin saavat keskimäärin vain kaksi lasta.

Lasten eloonjääminen vaikuttaa kaikkeen.

Mennäänpä historiassa taaksepäin.

Miksi maailman väestö kasvoi niin hitaasti ennen 1800-lukua?

Läpi historian kaikki historialliset todisteet osoittavat, että keskimäärin

kahdelle vanhemmalle syntyi keskimäärin kuusi lasta.

Mutta sehän vaikuttaa nopealta väestönkasvulta. Miksi väestö sitten ei kasvanut?

Koska 1....2...3...4 lapsista kuoli ennen kuin itse ehti vanhemman ikään.

Entisaikojen ihmiset eivät koskaan eläneet ekologisessa tasapainossa luonnon kanssa

he kuolivat ekologisessa tasapainossa luonnon kanssa.

Se oli kertakaikkisen traagista!

Mutta teollisen vallankumouksen myötä tämä muuttui.

Parempia palkkoja, enemmän ruokaa, vesijohtovettä, parempia viemäreitä, saippuaa, lääketieteen kehitystä...

Kaiken tämän kehityksen myötä, miksi väestö kasvoi? Johtuiko se siitä, että ihmiset saivat enemmän lapsia?

Ei! Vuonna 1963, kun minä olin koulussa, naisten hedelmällisyysluku oli vähentynyt maailmassa vain hieman, viiteen.

Ja syynä nopeaan väestönkasvuun oli parantunut lasten eloonjääminen.

Neljä jäi henkiin tuolloin.

Mutta yhä yksi viidestä kuoli, se oli edelleen kamalaa.

Vasta viime vuosikymmeninä useimmat maat ovat tehneet suuren loikan kohti suurempaa lasten eloonjäämislukua ja perhesuunnittelua.

Nyt olemme saavuttamassa uutta tasapainotilaa.

Se on hieno tasapaino: kaksi vanhempaa saa keskimäärin kaksi lasta, jotka jäävät eloon.

Perheet elävät hyvin onnellisessa tasapainossa.

Tämä on kaikkein tyypillisin perhetilanne nykypäivän maailmassa.

Mitä se sitten tarkoittaa maailman tulvaisuudelle?

Näytän teille parhaan ennustuksen tulevaisuudelle,

maailman parhaiden, yhdistyneiden kansakuntien väestöjaostossa työskentelevien väestötietelijöiden tekemän.

Ja se näyttää tältä.

Se tulee jatkumaan ensin kahdeksaan saakka... sitten sen kasvaa yhdeksään... ja sitten se menee tänne....

Mutta näettekö: se on hidastumassa!

Vuosisadan loppuun mennessä siitä tulee tasaisempi täällä.

Ja jos lähennän tätä voitte nähdä

että on odotettavissa hidastumista ja lopulta nopean väestönkasvun loppu.

Toki tämä on ennuste, jossa on tiettyä epävarmuutta.

Mutta siitä ollaan varmoja, että nopea
väestönkasvu loppuu tämän vuosisadan aikana.

Se kaikki on ainutlaatuinen seuraus
pIenenevästä hedelmällisyysluvusta.

En ole koskaan kutsunut itseäni optimistiksi,

mutta voin sanoa uskovani mahdollisuuksiin.

Ja sanon myös, että maailma on paljon
parempi paikka kuin monet teistä luulevat.

Kiitos oikein paljon!