Kuinka polaarisuus saa veden käyttäytymään kummallisesti - Christina Kleinberg
-
0:15 - 0:17Kuinka jotkut hyönteiset voivat kävellä
-
0:17 - 0:18lammikon pinnalla,
-
0:18 - 0:20mutta sinä uppoat nopeasti pohjaan,
-
0:20 - 0:21jos yrität kävellä veden päällä?
-
0:21 - 0:25Ja miksi järvet talvella jäätyvät
pinnasta kohti pohjaa? -
0:25 - 0:29Yhdellä sanalla vastaus kaikkiin
kysymyksiin on polaarisuus. -
0:29 - 0:30Vesi on yksinkertainen molekyyli,
-
0:30 - 0:34joka muodostuu yhdestä happiatomista
ja kahdesta vetyatomista, -
0:34 - 0:36mutta se on elintärkeä elämälle.
-
0:36 - 0:39Itse asiassa
60 prosenttia aikuisen ihmisen painosta -
0:39 - 0:42koostuu vedestä.
-
0:42 - 0:44Vesimolekyylien polaarisuus
-
0:44 - 0:47antaa tälle yleiselle
aineelle ominaisuudet, -
0:47 - 0:49jotka tekevät siitä ainutlaatuisen
ja elämää ylläpitävän. -
0:49 - 0:52Polaarisuus johtuu
elektronien epätasaisesta -
0:52 - 0:54jakautumisesta molekyylissä.
-
0:54 - 0:57Happiatomin ja kahden vetyatomin
-
0:57 - 1:00väliset sidokset yhdessä vesimolekyylissä
-
1:00 - 1:03on kuin köydenveto ison,
voimakkaan jalkapalloilijan -
1:03 - 1:05ja pienen suloisen naperon välillä.
-
1:05 - 1:07Happi on isompi atomi,
-
1:07 - 1:10jolla on vetyä enemmän protoneja ytimessä.
-
1:10 - 1:13Nämä positiiviset varaukset ovat
kuin ihmisen fyysinen vahvuus. -
1:13 - 1:14Ne voivat vetää puoleensa
-
1:14 - 1:17sidoksen negatiivisesti
varattuja elektroneja, -
1:17 - 1:19samalla tavalla kuin
voimakas yksilö voi voittaa -
1:19 - 1:22heikomman yksilön köydenvedossa.
-
1:22 - 1:24Niinpä happi pystyy vetämään puoleensa
-
1:24 - 1:27enemmän kuin oman osansa elektroneista.
-
1:27 - 1:30Koska vety on pienempi ja heikompi ja
-
1:30 - 1:32vähäprotonisempi,
-
1:32 - 1:34se häviää köydenvedossa
-
1:34 - 1:37ja vetää puoleensa vähemmän kuin
oman osuutensa elektroneista. -
1:37 - 1:40Happi vesimolekyylissä käyttäytyy
kuin se olisi negatiivinen, -
1:40 - 1:43ja vedyt käyttäytyvät
kuin ne olisivat positiivisia. -
1:43 - 1:46Vesimolekyylissä olevia sidoksia
-
1:46 - 1:48kutsutaan polaarisiksi
kovalenttisiksi sidoksiksi. -
1:48 - 1:51Kovalenttisuus tarkoittaa,
että elektronit on jaettu. -
1:51 - 1:53Mutta, kuten juuri opimme,
-
1:53 - 1:56polaarisuus tarkoittaa,
etteivät elektronit jakaudu tasaisesti. -
1:56 - 1:59Vedessä happi on negatiivinen
-
1:59 - 2:02ja vedyt positiivisia.
-
2:02 - 2:04Vastakkaiset varausten
vetovoiman vuoksi -
2:04 - 2:06happi vetää puoleensa vetyatomeja
-
2:06 - 2:08viereisissä vesimolekyyleissä.
-
2:08 - 2:12Vesimolekyylien välille syntyy
erityinen sidos, -
2:12 - 2:14joka tunnetaan paremmin vetysidoksena.
-
2:14 - 2:17Vetysidoksia ei ole kuitenkaan
pelkästään vedessä. -
2:17 - 2:19Ne voivat muodostua vesimolekyylin ja
-
2:19 - 2:22polaarisen tai ioniyhdisteen välille.
-
2:22 - 2:26Veden kykyä tarttua itseensä
kutsutaan koheesioksi, -
2:26 - 2:28kun taas veden kykyä tarttua
muihin aineisiin -
2:28 - 2:31kutsutaan adheesioksi.
-
2:31 - 2:33Mieti nyt uudelleen alun kysymyksiä.
-
2:33 - 2:37Ensiksi: miksi hyönteiset voivat
kävellä veden päällä? -
2:37 - 2:40Vetysidoksista johtuva pintajännitys
-
2:40 - 2:42luo ohuen kalvon veden pinnalle
-
2:42 - 2:43ja syntyy tarpeeksi vastusta,
-
2:43 - 2:46jotta kevyet hyönteiset voivat
kävellä sen päällä. -
2:46 - 2:47Sinä et pysty siihen,
-
2:47 - 2:49koska vetysidokset eivät ole
niin vahvoja, -
2:49 - 2:51että pitäisivät sinut pinnalla.
-
2:51 - 2:53Miksi jää kelluu nestemäisen veden päällä?
-
2:53 - 2:55Monilla muilla aineilla
-
2:55 - 2:58kiinteä olomuoto on tiheämpi
kuin nestemäinen, -
2:58 - 3:00mutta näin ei ole vedellä!
-
3:00 - 3:03Vetysidokset pitävät vesimolekyylit
-
3:03 - 3:06kauempana toisistaan jäässä
kuin nestemäisessä vedessä. -
3:06 - 3:08Mitä suurempi molekyylien väli on,
-
3:08 - 3:10sitä vähemmän tiheää kiinteä aine on.
-
3:10 - 3:13Niinpä jää on noin 9 prosenttia
vähemmän tiheää kuin vesi -
3:13 - 3:15ja siitä syystä se kelluu pinnalla.
-
3:15 - 3:18Tästä syystä järvi jäätyy
pinnasta kohti pohjaa -
3:18 - 3:20ja elämä vedessä voi selviytyä
-
3:20 - 3:22kylmästä talvesta vuosittain.
-
3:22 - 3:25Vesimolekyylin polaarisuus
-
3:25 - 3:27ja siitä johtuvat vetysidokset
-
3:27 - 3:30aiheuttavat veden
ainutlaatuiset ominaisuudet. -
3:30 - 3:33Joten syy sille,
miksi vesi on niin erityinen, -
3:33 - 3:34solujesi sisältä
-
3:34 - 3:36maailman meriin
-
3:36 - 3:41on yksinkertaisesti se,
että se on polaarinen.
- Title:
- Kuinka polaarisuus saa veden käyttäytymään kummallisesti - Christina Kleinberg
- Description:
-
Katso koko oppitunti: http://ed.ted.com/lessons/how-polarity-makes-water-behave-strangely-christina-kleinberg
Vesi on sekä elintärkeä että ainutlaatuinen. Monet sen ainutlaatuiset ominaisuudet johtuvat siitä, että se koostuu kahdesta vetyatomista, yhdestä happiatomista ja näiden välille syntyvästä epätasaisesta elektronijakaumasta. Christina Kleinberg kuvailee polaarisuuden vaikutuksia aina jäätyneissä järvissä elävistä kaloista pinnan päällä kelluvaan jäähän asti.
Oppitunnin tekijä on Christina Kleinberg, animaation on tehnyt Alan Foreman.
- Video Language:
- English
- Team:
- closed TED
- Project:
- TED-Ed
- Duration:
- 03:52
Ulla Vainio approved Finnish subtitles for How polarity makes water behave strangely - Christina Kleinberg | ||
Ulla Vainio edited Finnish subtitles for How polarity makes water behave strangely - Christina Kleinberg | ||
Marja Oilinki accepted Finnish subtitles for How polarity makes water behave strangely - Christina Kleinberg | ||
Marja Oilinki edited Finnish subtitles for How polarity makes water behave strangely - Christina Kleinberg | ||
Annika Stenvall edited Finnish subtitles for How polarity makes water behave strangely - Christina Kleinberg | ||
Annika Stenvall edited Finnish subtitles for How polarity makes water behave strangely - Christina Kleinberg | ||
Annika Stenvall edited Finnish subtitles for How polarity makes water behave strangely - Christina Kleinberg | ||
Annika Stenvall edited Finnish subtitles for How polarity makes water behave strangely - Christina Kleinberg |