Finnish subtitles

← Toinen epämiellyttävä totuus

Get Embed Code
28 Languages

Subtitles translated from English Showing Revision 29 created 12/30/2013 by TED.

  1. Tänä iltana puhun uskomattoman suuresta
  2. maailmanlaajuisesta kysymyksestä,
  3. johon liittyvät maankäyttö, ruoka ja ympäristö,
  4. kaikille tärkeästä asiasta,
  5. jota olen kutsunut toiseksi epämiellyttäväksi totuudeksi.
  6. Ensiksi vien teidät pikku matkalle.

  7. Tutustutaan ensin planeettaamme, mutta yöllä
  8. ja avaruudesta käsin.
  9. Tältä planeettamme näyttäisi ulkoavaruudesta yöllä,
  10. jos kiertäisi satelliitilla sen ympäri.
  11. Ensiksi huomaisi,
  12. kuinka hallitseva ihmisen läsnäolo
  13. on planeetallamme.
  14. Nähdään kaupunkeja, öljykenttiä,
  15. voi erottaa jopa kalastuslaivastoja merellä.
  16. Hallitsemme suurta osaa planeettaamme,
  17. enimmäkseen energiaa käyttämällä,
  18. mikä näkyy tässä yöaikaan.
  19. Mutta laskeudutaan vähän syvemmälle
  20. vilkaisemaan tilannetta päiväsaikaan.
  21. Päivällä nähdään ympäristömme.
  22. Tässä Amazonin jokialuetta Rondôniassa,

  23. Brasilian sademetsän eteläosassa.
  24. Jos katsoo tarkkaan, voi nähdä oikeassa ylänurkassa
  25. ohuen valkoisen viivan,
  26. joka on 1970-luvulla rakennettu tie.
  27. Jos palaa samaan paikkaan vuonna 2001,
  28. huomaa näiden teiden poikivan
  29. aina vain lisää teitä,
  30. jotka päättyvät pieniin hakkuuaukioihin,
  31. joissa pidetään muutamaa lehmää.
  32. Nämä naudat pannaan lihoiksi ja syödään.
  33. Ne syödään pääosin Etelä-Amerikassa,
  34. Brasiliassa ja Argentiinassa. Niitä ei laivata tänne.
  35. Tällaisia kalanruotokuvioisia avohakkuita
  36. näkee paljon kaikkialla tropiikissa,
  37. erityisesti maailman näillä kulmilla.
  38. Jos jatketaan maailmanmatkaa vähän etelämmäksi,

  39. saavutaan Bolivian puoleiseen Amazoniaan.
  40. Tämäkin vuodelta 1975, ja tarkkaan katsoessaan
  41. näkee ohuen valkoisen suonimaisen viivan,
  42. ja yhden ainoan maatilan
  43. ikiaikaisen viidakon keskellä.
  44. Jos palaa paikalle vuonna 2003,
  45. huomaa maiseman muistuttavan paljon
  46. enemmän Iowaa kuin sademetsää.
  47. Nämä ovat itse asiassa soijapeltoja.
  48. Soijapavut laivataan rehuksi Eurooppaan ja Kiinaan,
  49. varsinkin hullun lehmän taudin pelon alettua
  50. kymmenisen vuotta sitten. Enää ei haluta ruokkia eläimiä
  51. eläinproteiinilla, koska se voi levittää tautia.
  52. Sen sijaan halutaan syöttää niille enemmän
    kasviproteiinia.
  53. Soijan viljely on lisääntynyt todella rajusti,
  54. mikä osoittaa kaupan ja globalisaation olevan
  55. vastuussa kytkennöistään sademetsiin
  56. ja Amazoniaan -- nykypäivän uskomattoman
  57. oudossa ja jakamattomassa maailmassa.
  58. Joka puolella maailmaa

  59. pistää yhä uudelleen silmään,
  60. että alueet toisensa perään
  61. on raivattu ja muutettu
  62. ruoka- ja muiksi viljelmiksi.
  63. Yksi esittämistämme kysymyksistä on,

  64. kuinka suurta osaa maailmasta käytetään ruoan viljelyyn,
  65. missä se tapahtuu tarkalleen, mitä voidaan
  66. muuttaa tulevaisuudessa ja mitä se merkitsee.
  67. Ryhmämme on tarkastellut tätä maailmanlaajuisesti
  68. käyttäen tietoja satelliiteista ja maan päältä
  69. seuratakseen viljelyä koko maapallolla.
  70. Näin hätkähdyttäviä asioita löysimme.
  71. Tämä kartta esittää maapallon
  72. maatalousalueita.
  73. Vihreitä alueita käytetään vehnän, soijapapujen,
  74. maissin ja riisin tai jonkun muun kasvin viljelyyn.
  75. Se vie 16 miljoonaa neliökilometriä maa-alasta.
  76. Kaiken kaikkiaan se olisi
  77. Etelä-Amerikan kokoinen alue.
  78. Ruskeat alueet kuvaavat laidunmaita,
  79. kotieläintemme elinympäristöjä.
  80. Alue käsittää noin 30 miljoonaa neliökilometriä,
  81. liki Afrikan mantereen verran,
  82. valtavan alan, ja tietysti parasta maata.
  83. Jäljelle jäävät Saharan autiomaan,
  84. Siperian tai sademetsien sisäosien
  85. kaltaiset alueet.
  86. Käytämme jo kaiken planeettamme maa-alasta.
  87. Tarkemmin ajatellen noin 40 % maapallon
  88. maa-alasta pyhitetään maataloudelle,
  89. mikä on 60 kertaa enemmän
  90. kuin kaikki ne alueet, joista valitamme,
  91. asuttamamme suurkaupungit laajoine esikaupunkeineen.
  92. Puolet ihmisistä asuu nykyisin kaupungeissa,
  93. mutta 60-kertainen alue menee ruokatuotantoon.
  94. Tämä tulos on yllättävä,
  95. ja sen havaitseminen järkytti meitä.
  96. Valtava määrä maata käytetään maatalouteen,

  97. mutta myös vettä käytetään paljon.
  98. Tässä ilmakuva Arizonasta,
  99. ja sitä katsoessaan tuumii:
  100. "Mitähän täällä kasvatetaan?" Käy ilmi,
  101. että keskellä autiomaata kasvatetaan salaattia
  102. sadetuskastelun avulla.
  103. Ironista kylläkin, salaattia myydään luultavasti
  104. supermarkettien hyllyillä kaksoiskaupungeissamme
    [Minneapolis-Saint Paul].
  105. Mutta kiintoisaa on se, että kasteluveden on
  106. tultava jostakin, ja se tulee täältä
  107. Pohjois-Amerikan Colorado-joesta.
  108. Tässä Colorado tyypillisenä päivänä 1950-luvulla,
  109. ei tulvan eikä kuivuuden aikana,
  110. vaan ihan keskimääräisen päivän näkymä.
  111. Mutta jos palataan takaisin nyt, normaalioloissa
  112. täsmälleen samaan paikkaan, tämä on jäljellä.
  113. Erotuksella kastellaan pääosin autiomaaviljelmiä
  114. tai kenties Scottsdalen golfkenttiä.
  115. Se on paljon vettä. Vettä hyödynnetään
  116. ruoan viljelyyn,
  117. ja tänä päivänä joen alajuoksulla huomaa,
  118. että se kuivuu kokonaan eikä enää virtaa mereen.
  119. Kokonainen pohjoisamerikkalainen joki on kirjaimellisesti
  120. kulutettu kasteluun.
  121. Eikä se ole edes maailman pahin esimerkki.

  122. Araljärvi on luultavasti pahin.
  123. Monet varmaan muistavat sen maantiedontunneilta.
  124. Se on entisessä Neuvostoliitossa
  125. Kazakstanin ja Uzbekistanin välissä,
  126. yksi maailman suurimmista sisämeristä.
  127. Tavallaan paradoksi, koska sitä
  128. ympäröi autiomaa. Miksi järvi on täällä?
  129. Koska oikealla puolella
  130. kaksi pientä jokea laskee
  131. erämaan läpi ja tuo altaaseen vettä.
  132. Joet johdattavat sulamisvesiä idän
  133. kaukaisilta vuorilta. Vesi kulkee alavirtaan
  134. autiomaan läpi ja muodostaa suuren Araljärven.
  135. Neuvostoliittolaiset päättivät 1950-luvulla muuttaa virtausta
  136. ja kastella autiomaata viljelläkseen Kazakstanissa
  137. puuvillaa kansainvälisille markkinoille
  138. ulkomaanvaluutan saamiseksi Neuvostoliittoon.
  139. Raha oli todella tarpeen.
  140. On helppo kuvitella, mitä tapahtuu. Veden syöttö
  141. Araljärveen katkaistaan, mitä mahtaa tapahtua?
  142. Araljärvi vuonna 1973,
  143. 1986,
  144. 1999,
  145. 2004
  146. ja noin 11 kuukautta sitten.
  147. Aika merkillistä.
  148. Moni teistä asuu Keskilännessä.
  149. Kuvitelkaa tämän tapahtuneen Yläjärvelle.
  150. Tai Huronjärvelle.
  151. Muutos on erikoislaatuinen.
  152. Se ei koske ainoastaan vettä ja vesirajaa,

  153. vaan seudun
  154. koko perusympäristöä.
  155. Aloitetaan tästä.
  156. Neuvostoliitossa ei todellakaan ollut mitään
    Sierra Club -ympäristöjärjestöä.
  157. Sanottakoon se noin.
  158. Araljärven pohja ei ole kaunista katsottavaa.
  159. Myrkkyjätettä on paljon, ja nyt monet järveen
  160. upotetuista jätteistä leviävät ilmaan.
  161. Yksi pienistä, etäisistä
  162. ja luoksepääsemättömistä saarista oli
  163. Neuvostoliiton biologisten aseiden testauspaikka.
  164. Nyt sinne voi kävellä.
  165. Ilmasto-olot ovat muuttuneet.
  166. Araljärven 20 ainutlaatuisesta kalalajista 19
  167. on nyt pyyhkäisty pois maapallon pinnalta.
  168. Tämä on suurimittainen ympäristökatastrofi.
  169. Selvennetään asiaa.

  170. Al Gore antoi minulle muutama vuosi sitten kuvan,
  171. jonka hän otti ollessaan Neuvostoliitossa
  172. kauan, kauan sitten.
  173. Siinä näkyvät Araljärven kalastuslaivastot.
  174. Näettehän kaivetun kanavan?
  175. Epätoivoissaan kalastajat yrittivät uittaa
  176. laivat jäljellä oleviin vesialtaisiin, mutta
    lopulta heidän oli luovutettava,
  177. koska laiturit ja ankkuripaikat jäivät yksinkertaisesti
  178. jälkeen pakenevasta rantaviivasta.
  179. Ainakin minua kauhistuttaa, että tulevat arkeologit
  180. kaivavat kaiken esille ja kirjoittavat
  181. aikamme historiasta: "Mitä ihmiset mahtoivat ajatella?"
  182. Tällainen tulevaisuus on väistämättä edessä.
  183. Noin puolet maailman makeasta vedestä on jo

  184. käytössä, ja pelkän maatalouden osuus siitä
  185. on 70 prosenttia.
  186. Maatalouteen käytetään paljon vettä ja maata.
  187. Maatalous kuormittaa myös suurta osaa ilmakehästä.
  188. Ilmakehä vie ajatukset enimmäkseen
  189. energiankäytön aiheuttamaan ilmastonmuutokseen
  190. ja kasvihuonekaasuihin,
  191. mutta maatalous on myös suurimpia
  192. kasvihuonekaasujen päästäjiä.
  193. Jos tarkastelee hiilidioksidia, joka syntyy
  194. trooppisten sademetsien polttamisesta,
  195. karjasta ja riisinviljelystä tulevasta metaanista
  196. tai liiallisen lannoituksen tuottamista typpioksideista.
  197. Käy ilmi, että maatalous tuottaa 30 %
  198. ihmisen toiminnasta johtuvista kasvihuonepäästöistä.
  199. Enemmän kuin koko liikenne.
  200. Enemmän kuin kaikki sähkö.
  201. Itse asiassa enemmän kuin kaikki muu tuotanto.
  202. Se aiheuttaa yksinään suuremmat päästöt kuin
  203. mikään muu ihmisen toiminta maailmassa.
  204. Siitä ei juuri puhuta.
  205. Nykymaatalouden uskomattoman suuri osuus

  206. hallitsee planeettaamme,
  207. oli sitten kyse 40 prosentista maa-alaamme,
  208. 70 prosentista käyttämästämme vedestä
  209. tai 30 prosentista kasvihuonepäästöjämme.
  210. Typpi- ja fosforivalumat ovat kaksinkertaistuneet
  211. pelkästään lannoitteiden käytön takia,
  212. aiheuttaen valtavia laatuongelmia jokien, järvien
  213. ja jopa valtamerten vesissä. Tämä on myös
    suurin yksittäinen
  214. luonnon monimuotoisuuden köyhdyttäjä.
  215. Maatalous on epäilemättä vahvin yksittäinen
  216. irtipäästetty voima tällä planeetalla
  217. sitten jääkauden lopun. Kiistatta.
  218. Sen merkitys on ilmastonmuutoksen veroinen.
  219. Ne molemmat tapahtuvat samaan aikaan.
  220. Mutta on tärkeätä muistaa,

  221. ettei maatalous ole läpeensä paha asia.
  222. Itse asiassa ihmiset ovat täysin riippuvaisia siitä.
  223. Sille ei ole vaihtoehtoa. Se ei ole ylellisyyttä.
    Se on ehdoton välttämättömyys.
  224. On tarjottava ruokaa, ravintoa, kuitua ja jopa
  225. biopolttoaineita noin seitsemälle miljardille
  226. ihmiselle, ja joka tapauksessa
  227. maataloustuotteiden kysyntä lisääntyy
  228. tulevaisuudessa. Maatalous ei katoa mihinkään.
  229. Se tulee kasvamaan, pääosin lisääntyvän
  230. väestön takia. Nykyinen seitsemän miljardin ihmisen
  231. määrä on kasvamassa ainakin yhdeksään,
  232. ehkä yhdeksään ja puoleen miljardiin,
    ennen kuin suunta muuttuu.
  233. Vielä tärkeää on ruokavalion muutos.
  234. Maailman vaurastuessa ja väestön kasvaessa
  235. tullaan syömään enemmän lihaa, mikä kuluttaa
  236. enemmän voimavaroja kuin kasvisruokavalio.
  237. Enemmän ihmisiä, enemmän arvokkaampaa syötävää
  238. ja samanaikainen energiakriisi
  239. pakottaa korvaamaan öljyn muilla energialähteillä,
  240. joihin täytyy lopulta kuulua biopolttoaineita
  241. ja bioenergian lähteitä.
  242. Kaikki tämä yhdessä. On vaikea ymmärtää,
  243. kuinka selviämme vuosisadan lopulle
  244. vähintään kaksinkertaistamatta maataloustuotantoa.
  245. Miten teemme sen? Kuinka kaksinkertaistamme

  246. maailman maataloustuotannon?
  247. Voisimme yrittää viljellä lisää maata.

  248. Tekemässämme analyysissa näkyy vasemmalla
  249. nykyiset viljelyalueet, oikealla mahdollinen tuleva sijainti
  250. maaperän ja ilmaston perusteella,
  251. ellei ilmastonmuutos häiritse liikaa,
  252. mikä ei ole hyvä oletus.
  253. Olisi mahdollista lisätä viljelyalaa, mutta ongelmana
  254. on jäljellä olevien maiden sijainti herkillä alueilla.
  255. Niillä on paljon monimuotoisuutta ja paljon hiiltä,
  256. joita haluamme suojella.
  257. Enemmän ruokaa voisi saada viljelyalaa lisäämällä,
  258. mutta se olisi paras jättää tekemättä,
  259. koska se on ekologisesti äärimmäisen vaarallista.
  260. Sen sijaan halutaan ehkä pysäyttää maatalouden

  261. jalanjäljen kasvu ja viljellä maita paremmin.
  262. Työmme pyrkii tuomaan esille sellaisia paikkoja
  263. missä voitaisiin parantaa satoja
  264. ympäristöä vahingoittamatta.
  265. Tässä vihreät alueet esittävät paikkoja,
    missä maissisadot,
  266. maissi vain esimerkkinä,
  267. ovat jo todella hyvät, ehkä maaiman parhaat mahdolliset
  268. kyseisessä ilmastossa ja maaperässä,
  269. mutta ruskeat ja keltaiset alueet ovat paikkoja,
  270. missä tuotto on ehkä 20 - 30 % siitä,
  271. joka pitäisi pystyä saamaan.
  272. Niitä on paljon Afrikassa ja jopa
    Latinalaisessa Amerikassa,
  273. mutta kannattaa huomata, että Itä-Euroopassa,
    missä Neuvostoliitto
  274. ja itäblokin maat aikanaan olivat,
  275. maatalous on yhä sekasortoista.
  276. Tarvittaisiin ravinteita ja vettä.
  277. Turvaudutaan joko luomu- tai perinteiseen viljelyyn
  278. tai niiden sekoitukseen, jotta tilanne paranisi.
  279. Kasvit tarvitsevat vettä ja ravinteita.
  280. Mutta tämä pystytään hoitamaan, ja on mahdollista
    saada kaikki toimimaan.
  281. Muutos on tehtävä varoen,

  282. jotta varmistettaisiin ruoan ja ympäristön
  283. turvallisuus tulevaisuudessa.
  284. On löydettävä tasapaino
  285. ruokatuotannon ja terveen ympäristön välillä.
  286. Tällä hetkellä ollaan ota-tai-jätä-tilanteessa.

  287. Taka-alalla voidaan kasvattaa ruokaa --
  288. tuossa soijapelto --
  289. ja tämä kukkakaavio osoittaa, että ruokaa
    viljellään paljon,
  290. mutta puhtaasta vedestä on pulaa, hiiltä ei varastoidu riittävästi,
  291. ja luonnon monimuotoisuus kärsii.
  292. Etualalla on preeria,
  293. mikä on ympäristön kannalta hienoa,
  294. mutta siellä ei ole mitään syötävää.
  295. On keksittävä, kuinka molemmat saataisiin mukaan
  296. uudenlaiseen tasapainoiseen maatalouteen.
  297. Puhuessani tästä ihmiset sanovat usein:

  298. "Eikö tyhjä tila ole ratkaisu?" -- luomuruoka, paikallisruoka,
  299. geenimuuntelu, kannusteet, uudet viljelysäädökset --
  300. onhan tässä monta hyvää ideaa,
  301. mutta hopealuoti puuttuu.
  302. Itse asiassa ne muistuttavat enemmän hopeahauleja.
  303. Pidän kovasti hopeahauleista. Niiden yhteisvaikutus
  304. on todella voimakas,
  305. mutta ne on koottava yhteen.
  306. On keksittävä uudenlainen maatalous,

  307. jossa yhtyvät kaupallisen viljelyn,
  308. vihreän vallankumouksen,
  309. luomuviljelyn, lähiruoan
  310. ja ympäristönsuojelun parhaat ideat,
  311. on lopetettava niiden keskinäinen kilpailu
  312. ja kehitettävä uudenlainen maatalous,
  313. "terrakulttuuri" eli viljely koko planeetan tarpeisiin.
  314. Keskustelu on ollut hyvin vaikeaa, ja olemme

  315. kovasti yrittäneet saada ihmiset tajuamaan
  316. ydinkysymykset vastakkainasettelun vähentämiseksi
  317. ja yhteistyön lisäämiseksi.
  318. Esitän lyhyen videon joka kertoo pyrkimyksistämme
  319. saada eri osapuolet yhteiseen keskusteluun.
  320. Katsotaanpa video.
  321. (Musiikkia)
  322. Ympäristöinstituutti, Minnesotan yliopisto
  323. (Musiikkia)
  324. Maailman väestö kasvaa
  325. 75 miljoonalla ihmisellä joka vuosi.
  326. Se vastaa miltei Saksan asukaslukua.
  327. Nyt ihmisiä on lähes seitsemän miljardia.
  328. Tätä menoa määrä nousee 9 miljardiin
    vuoteen 2040 mennessä.
  329. Kaikki tarvitsevat ruokaa.
  330. Mutta miten?
  331. Miten kasvava väestö ruokitaan
    tuhoamatta planeettaamme?
  332. Ilmastonmuutos tajutaan jo suureksi ongelmaksi.
  333. Mutta se ei ole ainoa ongelma.
  334. On kohdattava "toinen epämiellyttävä totuus".
  335. Globaali maatalouskriisi.
  336. Väestönkasvu + lihankulutus + maitotuotteiden
    kulutus + energiakustannukset + bioenergian
    tuotanto = luonnonvarojen kuormitus
  337. Yli 40 % maapallon pinnasta on raivattu
    maatalousmaaksi.
  338. Kokonaisviljelyala on 16 milj. neliökilometriä,
  339. lähes Etelä-Amerikan kokoinen alue.
  340. Laitumina on 30 milj. neliökilometriä,
  341. Afrikan kokoinen alue.
  342. Maatalous vie 60 kertaa enemmän maata kuin
    kaupunki- ja esikaupunkialueet.
  343. Kastelu kuluttaa eniten planeettamme vettä.
  344. Viljelyyn käytetään 2800 kuutiokilometriä vettä
    joka vuosi,
  345. mikä riittää täyttämään 7305 Empire State Buildingiä
    joka päivä.
  346. Nykyisin monen suuren joen virtauma on vähentynyt.
  347. Jotkut kuivuvat kokonaan.
  348. Katsokaa autiomaaksi muuttunutta Araljärveä.
  349. Tai Colorado-jokea, joka ei enää virtaa mereen.
  350. Lannoitteet ovat miltei kaksinkertaistaneet
    ympäristömme fosforin ja typen.
  351. Seuraukset?
  352. Yleistynyt vesien saastuminen
  353. ja jokien ja järvien rappeutuminen.
  354. Maatalous on yllättäen suurin ilmastonmuutoksen
    aiheuttaja.
  355. Se synnyttää 30 % kasvihuonekaasupäästöistä.
  356. Enemmän kuin kaiken sähköntuotannon
    ja teollisuuden,
  357. tai maailman kaikkien lentokoneiden, junien
    ja autojen päästöt.
  358. Suurin osa maatalouden päästöistä syntyy
    trooppisten metsien hävittämisestä,
  359. eläinten ja riisipeltojen metaanista
  360. ja liikalannoituksen typpioksidista.
  361. Mitkään muut ihmisen teot eivät muuta maailmaa
    enemmän kuin maatalous.
  362. Mikään muu tekemisemme ei ole niin ratkaisevaa
    eloonjäämisemme kannalta.
  363. Pulmallinen tilanne...
  364. Kun väestö kasvaa usealla miljardilla ihmisellä,
  365. maailman ruokatuotanto pitää kaksin- tai jopa
    kolminkertaistaa.
  366. Miten tästä edetään?
  367. Tarvitaan laajempaa keskustelua,
    kansainvälistä vuoropuhelua.
  368. On panostettava todellisiin ratkaisuihin:
  369. maataloustukiin, täsmäviljelyyn, uusiin lajikkeisiin,tippukasteluun,
  370. harmaan veden kierrätykseen, parempiin viljelykäytänteisiin ja älykkäämpiin ruokavalioihin.
  371. Kaikkien on istuttava pöytään.
  372. Kaupallisen maatalouden,
  373. ympäristönsuojelun
  374. ja luomuvijelyn kannattajien...
  375. on toimittava yhdessä.
  376. Ei ole yhtä ainoaa ratkaisua.
  377. Tarvitaan yhteistyötä,
  378. mielikuvitusta
  379. ja päättäväisyyttä,
  380. koska emme saa epäonnistua.
  381. Kuinka maailma ruokitaan tuhoamatta sitä?
  382. Tällä hetkellä edessämme on yksi ihmiskunnan
  383. suurimmista ja tärkeimmistä haasteista:
  384. yhdeksän miljardin ihmisen ruokkiminen
  385. kestävästi, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti,
  386. suojellen samalla planeettaamme
  387. nykyisille ja tuleville polville.
  388. Tästä tulee yksi ihmiskunnan
  389. vaikeimmista ratkaisuista.
  390. Sen on pakko onnistua,
  391. ensimmäisellä ja ainoalla yrityksellä.
  392. Kiitoksia oikein paljon. (Suosionosoituksia)