Return to Video

Four Horsemen - Feature Documentary - Official Version

  • 0:53 - 0:56
    Ihmiset ovat todella anteeksiantavia.
  • 0:56 - 1:01
    He eivät ymmärrä lainkaan,
    mitä heille on tehty.
  • 1:02 - 1:05
    Olemme käännekohdassa.
  • 1:05 - 1:12
    Länsi voi joko vaipua
    passiiviseen omahyväisyyteen ―
  • 1:12 - 1:15
    tai olla tulevaisuuden
    merkittävä toimija.
  • 1:17 - 1:20
    Pankit syyllistyivät vilppiin.
  • 1:20 - 1:23
    Kansa suuttui
    pankkiirien ahneudesta.
  • 1:23 - 1:27
    Ihmiset tallettivat rahaa luullen
    pankkien lainaavan sitä edelleen, ―
  • 1:27 - 1:31
    mutta rahoista
    maksettiinkin pankkiirien bonukset.
  • 1:31 - 1:34
    Siitä hyvästä,
    että he tekivät jättitappiot!
  • 1:35 - 1:37
    Suuryhtiöt hallitsevat meitä.
  • 1:37 - 1:43
    Monia noista yhtiöistä ei
    juuri kiinnosta maamme hyvinvointi.
  • 1:44 - 1:48
    En tajua mitä tapahtui, miten USA putosi ojan pohjalle.
  • 1:48 - 1:53
    Missä kohtaa meni pieleen?
    Kun disko ja Donna Summer tulivat?
  • 1:53 - 1:56
    Sekö oli viimeinen naula arkkuun?
  • 2:00 - 2:04
    On aika katsoa toimintamme seurauksia.
  • 2:04 - 2:09
    Finanssijärjestelmän ahneus, kasvava järjestäytynyt rikollisuus, ―
  • 2:09 - 2:13
    miljardien ihmisten
    äärimmäinen köyhyys ―
  • 2:13 - 2:17
    ja häämöttävä
    ympäristökatastrofi uhkaavat ―
  • 2:18 - 2:20
    juuri kun hallitukset, kirkko ―
  • 2:20 - 2:24
    ja talouden asiantuntijat
    ovat vaikeuksissa.
  • 2:28 - 2:30
    Sota, valloitus...
  • 2:30 - 2:32
    Nälkä...
  • 2:32 - 2:34
    Ja kuolema.
  • 2:35 - 2:38
    "Neljä ratsastajaa"
    ovat lähteneet matkaan.
  • 3:50 - 3:53
    Dokumentti
    ei pyri paljastamaan salaliittoja ―
  • 3:53 - 3:56
    eikä lietsomaan pelkoa.
  • 3:57 - 4:01
    Siinä ei haluta syyttää
    pankkeja eikä poliitikkoja.
  • 4:01 - 4:04
    Siinä halutaan kyseenalaistaa
    luomamme järjestelmät ―
  • 4:05 - 4:08
    ja esittää keinoja
    niiden uudistamiseksi.
  • 4:10 - 4:14
    Noita järjestelmiä on
    vuosisatojen saatossa muunneltu ―
  • 4:14 - 4:17
    ja jopa tarkoituksella vääristelty, ―
  • 4:17 - 4:19
    jotta ne hyödyttäisivät pientä eliittiä.
  • 4:20 - 4:23
    Olemme hiljaa
    hyväksyneet muutokset.
  • 4:23 - 4:28
    Koska ihminen kykenee loputtomasti
    mukautumaan uusiin olosuhteisiin, ―
  • 4:28 - 4:33
    mukautumiskykymme
    on saanut meidät alistumaan.
  • 4:35 - 4:38
    Yhteiskunnassa on eliitti,
    joka haluaa pysyä vallassa.
  • 4:38 - 4:43
    Eliitti pitää valtaa marxilaisittain
    "hallitsemalla tuotantovälineitä".
  • 4:43 - 4:44
    Sillä on rahavalta.
  • 4:45 - 4:48
    Lisäksi eliitti hallitsee
    hallitsemalla ihmisten ajattelua.
  • 4:49 - 4:54
    Tärkeintä ei ole, mitä julkisuudessa
    sanotaan, vaan se mistä vaietaan.
  • 4:55 - 5:00
    Tiedon portinvartijat ovat vuosisatoja
    muokanneet ihmisten ajattelua.
  • 5:00 - 5:06
    Mutta vuonna 1989 insinööri Tim
    Berners―Lee loi ensimmäisenä ―
  • 5:06 - 5:10
    HTTP―asiakkaan
    ja palvelimen välisen yhteyden.
  • 5:11 - 5:14
    Niin syntyi
    maailmanlaajuinen tietoverkko.
  • 5:14 - 5:20
    Se käynnisti vapaasti ja nopeasti
    käytettävissä olevan tiedon vyöryn.
  • 5:21 - 5:25
    Aivan kuten Guttenbergin luoma painotekniikka teki lopun ―
  • 5:25 - 5:29
    kirkon ja hallitsijan
    asemasta tiedon vartijoina, ―
  • 5:29 - 5:34
    nyt Internet horjuttaa hallitusten,
    rahavallan ja median asemaa.
  • 5:34 - 5:36
    On muutoksen aika.
  • 5:37 - 5:41
    Jos haluamme muutosta, meidän on ensin ymmärrettävä asioita, ―
  • 5:41 - 5:43
    joista on vaiettu hyvin kauan.
  • 5:43 - 5:46
    Tarvitsemme
    sellaisten ihmisten apua, ―
  • 5:46 - 5:50
    jotka uhmaavat
    kollektiivista harhauttamista.
  • 5:50 - 5:54
    Voimme vapautua siitä vain,
    jos ymmärrämme, mistä on kyse.
  • 6:28 - 6:32
    Yhdysvallat tuotti puolet maailman
    BKT:sta II maailmansodan lopulla.
  • 6:32 - 6:36
    Valmistimme vuodessa
    54 000 lentokonetta, 7 000 laivaa...
  • 6:36 - 6:38
    Yhdysvallat oli uusi Rooma.
  • 6:38 - 6:42
    Me laadimme vuonna 1947
    kansallisen turvallisuuslain ―
  • 6:42 - 6:44
    turvataksemme asemamme.
  • 6:44 - 6:48
    Onnistuimme siinä melko hyvin
    kylmän sodan aikana, ―
  • 6:48 - 6:52
    mutta sen jälkeen olemme
    levänneet laakereillamme.
  • 6:53 - 6:56
    Se kertoo, että emme
    ymmärrä uutta maailmaa.
  • 7:02 - 7:05
    Suurvallat eivät
    synny ja kuole hetkessä.
  • 7:05 - 7:07
    Ne kuolevat vähitellen.
  • 7:07 - 7:12
    Länsi ei ole vielä
    hyväksynyt valtansa kutistumista.
  • 7:12 - 7:15
    Kun suurvallan päivät ovat luetut, ―
  • 7:15 - 7:19
    saapuu uudistajia:
    heimoja, armeijoita ja yhteisöjä, ―
  • 7:19 - 7:24
    jotka tuhoavat entisen suurvallan
    perinnön usein sisältä päin.
  • 7:27 - 7:32
    Brittiläinen sotilas
    ja diplomaatti Sir John Glubb ―
  • 7:32 - 7:37
    analysoi suurvaltojen elinkaarta
    esseessään "Imperiumien kohtalo".
  • 7:37 - 7:41
    Hän löysi
    ällistyttäviä yhtäläisyyksiä.
  • 7:42 - 7:47
    Suurvalta kestää noin 250 vuotta,
    kymmenen sukupolven ajan, ―
  • 7:47 - 7:54
    uudisraivaajista kerskakuluttajiin,
    joista tulee taakka valtiolle.
  • 7:57 - 8:00
    Suurvallan elämässä
    on kuusi aikakautta.
  • 8:01 - 8:03
    Uudisraivaajien aika, ―
  • 8:03 - 8:08
    valloitusten aika,
    kaupankäynnin aika, ―
  • 8:08 - 8:13
    vaurauden aika, älyllisten saavutusten aika.
  • 8:13 - 8:17
    Viimeisenä leivän
    ja sirkushuvien aika, rappion aika.
  • 8:18 - 8:22
    Suurvallan rappiosta ovat
    aina kertoneet samat merkit.
  • 8:25 - 8:29
    Suuret sotavoimat
    ja sotilaiden kurittomuus, ―
  • 8:30 - 8:33
    omaisuudella pröystäily, ―
  • 8:35 - 8:39
    rikkaiden ja
    köyhien välisen kuilun kasvaminen, ―
  • 8:40 - 8:43
    halu elää
    pöhöttyneen valtion elättinä ―
  • 8:43 - 8:46
    ja pakkomielteinen
    suhtautuminen seksiin.
  • 8:52 - 8:57
    Pahamaineisin rappion merkeistä
    on valuutan arvon heikkeneminen.
  • 8:59 - 9:04
    Isossa―Britanniassa ja USA:ssa
    oli kulta― tai hopeakanta, ―
  • 9:04 - 9:06
    mutta niistä luovuttiin kauan sitten.
  • 9:06 - 9:09
    Samoin oli Rooman valtakunnassa.
  • 9:10 - 9:15
    Järjestelmä luotiin terveelle pohjalle
    ja perustui hopeakantaan.
  • 9:15 - 9:18
    Järjestelmä kuitenkin rapautui niin, ―
  • 9:18 - 9:22
    että dinaari muuttui
    hopearahasta kuparirahaksi:
  • 9:22 - 9:27
    kuparirahoja alettiin hopeoida,
    mutta käytössä hopeointi kului pois.
  • 9:27 - 9:32
    Lisäksi senaattoreita, jotka
    olivat ennen ajaneet kansan asiaa, ―
  • 9:32 - 9:36
    kiinnosti vain anastaa itselleen
    mahdollisimman suuri omaisuus.
  • 9:37 - 9:40
    Suurten valtakuntien
    vauraus häikäisee.
  • 9:40 - 9:45
    Pinnan alla kuohuvasta rahan, vallan
    ja omaisuuden himosta seuraa, ―
  • 9:45 - 9:49
    että velvollisuus
    ja julkinen palvelu saavat väistyä.
  • 9:49 - 9:53
    Tilalle tulee johtajia,
    jotka kahmivat voittoja itselleen.
  • 9:53 - 9:59
    Kaikki suurvallan rappiolle
    tyypilliset merkit ovat nähtävissä, ―
  • 9:59 - 10:01
    toiset muita selvemmin.
  • 10:02 - 10:05
    Nykyisen kaltainen
    finanssi― ja talouskriisi ―
  • 10:05 - 10:08
    on aina ollut merkki
    suurvallan rappiosta.
  • 10:08 - 10:12
    Roomalaisia viihdytettiin
    gladiaattorinäytöksillä.
  • 10:12 - 10:15
    Poliitikot käyttivät sitä hyväkseen.
  • 10:15 - 10:19
    Kun kansa oli tyytymätön,
    järjestettiin suuri tapahtuma.
  • 10:19 - 10:24
    Sille esiteltiin joukko gladiaattoreita,
    kuten meilläkin joka päivä.
  • 10:24 - 10:27
    Se on aina ollut rappion merkki.
  • 10:27 - 10:32
    Esimerkiksi USA:ssa panostetaan
    valtavasti erilaisiin tv―ohjelmiin, ―
  • 10:32 - 10:36
    jotka vievät kansan huomion siitä,
    mitä todella tapahtuu.
  • 10:36 - 10:39
    Urheilu on tärkeä, ihan
    kuin gladiaattorien aikanakin.
  • 10:40 - 10:45
    Voi sanoa, että meidät
    on vaivutettu horrokseen ―
  • 10:45 - 10:47
    ja olemme siihen tyytyväisiä.
  • 10:49 - 10:52
    Roomalaiset kilpa―ajajat
    palkittiin yhtä runsaasti ―
  • 10:52 - 10:55
    kuin meidän huippu―urheilijamme.
  • 10:55 - 10:58
    100―luvulla Gaius Appuleius Diocles
    ―niminen kilpa―ajaja ―
  • 10:59 - 11:03
    keräsi voitoilla 35 miljoonan
    sestersiuksen omaisuuden, ―
  • 11:03 - 11:06
    nykyrahassa
    useita miljardeja dollareita.
  • 11:07 - 11:13
    On toinenkin ammattikunta, joka
    on rappion aikoina yliarvostettu.
  • 11:13 - 11:15
    Kokit olivat kuuluisuuksia ―
  • 11:15 - 11:18
    Rooman, osmanien
    ja Espanjan suurvalta―aikoina.
  • 11:19 - 11:24
    Tuollainen kertoo,
    että suurvallan loppu häämöttää.
  • 11:24 - 11:28
    Kansakunnassa
    herää vielä kerran halu näyttää.
  • 11:28 - 11:32
    Me olimme niin suuria ja mahtavia, ―
  • 11:32 - 11:34
    mutta missä tuo tunne on nyt.
  • 11:34 - 11:37
    Siksi suuruuden tunne
    halutaan takaisin.
  • 11:37 - 11:41
    Yritetään loistaa
    parhaalla ruualla, vaatteilla, ―
  • 11:41 - 11:43
    parhaalla musiikilla, elokuvilla ―
  • 11:43 - 11:46
    tosi―tv―sarjoilla tai juorulehdillä, ―
  • 11:46 - 11:49
    mutta se ei onnistu,
    koska keinot ovat väärät.
  • 11:50 - 11:54
    Tarvitaan yhteiskunnalle yhteinen
    moraalinen selkäranka.
  • 11:54 - 11:56
    Siitä syntyy rehellisyys.
  • 11:56 - 11:58
    Yhteiskunnassa vallitsee apatia, ―
  • 11:58 - 12:03
    laajalle levinnyt nihilismi,
    jopa politiikan halveksinta.
  • 12:03 - 12:08
    On paljon ihmisiä, jotka
    eivät piittaa muista tippaakaan.
  • 12:08 - 12:14
    Valtakunnassa tapahtuu hajoamista,
    mikä lienee luonnollista, ―
  • 12:14 - 12:19
    sillä elävän organismin tavoin
    suurvaltakin aikaa myöten kuolee.
  • 12:21 - 12:23
    Mutta miten se kuolee?
  • 12:23 - 12:27
    Kaatuuko se väkivaltaisesti vai
    tekeekö se kuolemaa pikku hiljaa?
  • 12:28 - 12:33
    Sodan jälkeen syntyneet suuret
    ikäluokat ovat rappion ajan lapsia.
  • 12:33 - 12:35
    He ovat tahtomattaan rikkoneet ―
  • 12:35 - 12:39
    sukupolvien välisen
    kirjoittamattoman sopimuksen.
  • 12:39 - 12:41
    Kuluttamalla ylen määrin, ―
  • 12:41 - 12:46
    pumppaamalla asuntojen hinnat ylös
    ja haluamalla pysyä ikinuorina ―
  • 12:46 - 12:50
    he ovat tuhlanneet
    tulevien sukupolvien perinnön.
  • 12:50 - 12:55
    Sukupolveltani ja sitä seuraavalta
    sukupolvelta on tainnut unohtua ―
  • 12:55 - 13:00
    perustuslain johdannossa oleva fraasi
    "...ja meidän jälkipolvemme".
  • 13:00 - 13:02
    Olemme lukeneet sen "me".
  • 13:03 - 13:07
    Suuret ikäluokat,
    joihin minäkin kuulun, ―
  • 13:07 - 13:11
    ovat tehneet historian epäoikeuden―
    mukaisimman pääoman siirron.
  • 13:12 - 13:17
    Tarjolla oli halpaa öljyä,
    toisin sanoen halpaa energiaa, ―
  • 13:17 - 13:19
    ja tarjolla oli paljon hyviä ideoita.
  • 13:19 - 13:23
    Me kuitenkin
    valitsimme järjestelmän ―
  • 13:23 - 13:26
    ja vaalimme järjestelmää, ―
  • 13:26 - 13:30
    joka käyttää karmeimmalla tavalla
    hyväksi rikkauksia, ―
  • 13:30 - 13:33
    joilla ihmiskuntaa on siunattu.
  • 13:33 - 13:35
    Me saamme maksaa siitä.
  • 13:37 - 13:42
    Ihminen on häilyvä
    ja täynnä ristiriitaisuuksia.
  • 13:42 - 13:45
    Ihmiset toivovat rauhaa
    ja kuolemattomuutta, ―
  • 13:45 - 13:49
    mutta etsivät jatkuvasti
    tapoja tuhota toisensa.
  • 13:49 - 13:52
    Ihminen on valmis hyvyyteen ―
  • 13:52 - 13:55
    ja hirmutekoihin.
  • 13:59 - 14:01
    Ihminen on monimutkainen olento.
  • 14:02 - 14:06
    Me voimme tällä nimenomaisella
    hetkellä tehdä jotain, ―
  • 14:06 - 14:13
    minkä vuoksi lapsenlapsemme ehkä
    tai jopa varmuudella ―
  • 14:13 - 14:18
    joutuvat kärsimään
    hirvittävistä tuhoista.
  • 14:18 - 14:23
    Toimimme niin, että tuo
    todennäköisyys vain kasvaa, ―
  • 14:23 - 14:25
    vaikka rakastamme
    lapsenlapsiamme.
  • 14:25 - 14:27
    Voiko ristiriitaisempaa olla?
  • 14:28 - 14:35
    Huolimatta 50 ― 70 vuotta
    jatkuneesta pitkästä talouskasvusta ―
  • 14:35 - 14:38
    ja huolimatta teollistumisesta ―
  • 14:39 - 14:42
    ihmiskunta ei
    ole vieläkään päässyt köyhyydestä, ―
  • 14:42 - 14:47
    puutteesta, nälästä
    ja aliravitsemuksesta.
  • 14:49 - 14:53
    Joka ilta miljoonat ihmiset menevät nälkäisinä nukkumaan.
  • 14:54 - 14:58
    Samaan aikaan miljoonat ihmiset
    heittävät ruokansa roskiin.
  • 14:59 - 15:01
    Toiset tuhlaavat, ―
  • 15:01 - 15:04
    toiset elävät köyhyydessä,
    puutteessa ja nälässä.
  • 15:05 - 15:08
    Toiset ovat aliravittuja,
    toiset ovat ylipainoisia.
  • 15:09 - 15:12
    Miksi olemme
    luoneet tällaisen maailman?
  • 15:12 - 15:17
    Kuinka me emme kykene jakamaan
    vaurautta tasapuolisemmin, ―
  • 15:17 - 15:20
    vaikka meillä on niin
    paljon tietoa planeetastamme?
  • 15:20 - 15:25
    Miksi olemme luoneet niin kehnon
    hallinto― ja talousjärjestelmän, ―
  • 15:25 - 15:28
    että se palvelee
    vain pientä eliittiä, ei enemmistöä?
  • 15:29 - 15:32
    Vaikka vaurauden aikana
    on niin paljon köyhyyttä, ―
  • 15:32 - 15:37
    miksi emme ole halunneet muuttaa
    tuhoisaa sosiaalista rakennetta?
  • 15:38 - 15:44
    Talouden moraalittomuus
    johtuu ennen kaikkea ahneudesta.
  • 15:46 - 15:50
    Maailmassa ei ole ongelmana
    vaurauden puute.
  • 15:50 - 15:55
    Sanotaan että köyhyydestä päästään
    vain luomalla lisää vaurautta.
  • 15:56 - 15:58
    Mahatma Gandhin sanoin:
  • 15:58 - 16:02
    "Hyvää riittää kyllä kaikille, jos kukaan ei ahnehdi."
  • 16:03 - 16:07
    Onko kyse vain ahneudesta
    vai syvemmästä ongelmasta?
  • 16:08 - 16:11
    Onko vika itse järjestelmässä?
  • 16:52 - 16:56
    Länsimainen kulttuuri
    on menestynyt oikein hyvin.
  • 16:56 - 17:00
    Oli teollinen vallankumous,
    me selvisimme siitä.
  • 17:00 - 17:04
    On paljon modernia sotateknologiaa,
    se ei ole tuhonnut meitä.
  • 17:04 - 17:06
    On pankkijärjestelmä...
  • 17:06 - 17:10
    Sen kanssa me yhä kamppailemme.
    Olemme silti menestyjiä.
  • 17:10 - 17:14
    Työskentelin Wall Streetillä
    seitsemän vuotta.
  • 17:14 - 17:20
    Minulle kävi niin kuin teurastajalle,
    joka päätyy kasvissyöjäksi.
  • 17:20 - 17:22
    Kun seuraa, ―
  • 17:22 - 17:26
    miten Goldman Sachs ja JP Morgan tekevät rahaa, ―
  • 17:26 - 17:28
    rahan näkeminen alkaa etoa.
  • 17:28 - 17:32
    Jos ihmiset tietäisivät, miten
    vinossa pankkijärjestelmä on, ―
  • 17:32 - 17:36
    Henry Fordin sanoin "vallankumous
    puhkeaisi huomisaamuna".
  • 17:36 - 17:41
    Valtaosa ihmisistä luulee,
    että pankit lainaavat rahaa, ―
  • 17:41 - 17:44
    jonka joku toinen
    on tallettanut pankkiin.
  • 17:45 - 17:48
    Totuus on että liikepankit
    luovat rahaa tyhjästä, ―
  • 17:48 - 17:51
    ja sitten lainaavat sitä
    korkoa vastaan.
  • 17:52 - 17:56
    Jos minä alan kotonani
    valmistaa seteleitä, ―
  • 17:56 - 17:58
    sitä kutsutaan väärentämiseksi.
  • 17:58 - 18:01
    Jos kirjanpitäjä luo
    yhtiölle varoja tyhjästä, ―
  • 18:01 - 18:03
    se on tilien peukalointia, ―
  • 18:03 - 18:07
    mutta kun pankki
    luo rahaa tyhjästä, se on laillista.
  • 18:07 - 18:12
    Niin kauan kuin petosta
    pidetään täysin laillisena, ―
  • 18:12 - 18:17
    taloudessa syntyy ongelmia,
    joiden edessä olemme voimattomia.
  • 18:17 - 18:22
    Yksityispankit luovat rahaa tyhjästä
    ja lainaavat sitä korkoa vastaan.
  • 18:23 - 18:25
    Se kuulostaa absurdilta.
  • 18:25 - 18:29
    Kun puhun pankkitoiminnasta
    ja rahoitusalasta opiskelijoille, ―
  • 18:29 - 18:31
    he eivät tahdo uskoa minua.
  • 18:31 - 18:33
    Minun pitää sanoa monta kertaa, ―
  • 18:33 - 18:38
    että pankit tosiaan luovat rahaa,
    ja sitten kerron, miten se tapahtuu.
  • 18:38 - 18:42
    Se on absurdia,
    eikä ihme että opiskelijoiden ―
  • 18:42 - 18:44
    on vaikea uskoa,
    että niin tehdään.
  • 18:44 - 18:46
    Niin se vain on!
  • 18:46 - 18:48
    Jos pankkilobby on voimakas, ―
  • 18:48 - 18:52
    se kieltäytyy muuttamasta
    järjestelmää, joka on niin tuottoisa.
  • 18:52 - 18:54
    Se pyrkii vakuuttamaan, ―
  • 18:54 - 18:57
    että talouden ongelmat
    ovat kansalaisten syytä.
  • 18:57 - 19:02
    Korkea inflaatio johtuu siitä, että nämä vaativat liian suurta palkkaa, ―
  • 19:02 - 19:06
    että asuminen kallistuu, koska
    nämä itse keinottelevat asunnoilla.
  • 19:07 - 19:10
    Pankkilobby ei kerro,
    että hinnat nousevat, ―
  • 19:10 - 19:14
    koska pankit luovat rahaa tyhjästä
    ja pumppaavat sitä systeemiin.
  • 19:14 - 19:17
    Miten ihmeessä
    on syntynyt järjestelmä, ―
  • 19:17 - 19:20
    jossa pankeilla on valta luoda rahaa?
  • 19:23 - 19:26
    Kun presidentti Nixon
    päätti vuonna 1971 ―
  • 19:26 - 19:29
    irrottaa Yhdysvaltain dollarin
    kultakannasta, ―
  • 19:30 - 19:33
    maailmassa on toiminut
    Fiat―rahajärjestelmä.
  • 19:34 - 19:39
    Dollari, punta ja euro ovat valtioiden
    määrittelemiä Fiat―valuuttoja.
  • 19:39 - 19:43
    Sana fiat on latinaa
    ja tarkoittaa 'tulkoon'.
  • 19:43 - 19:46
    Rahan arvo perustuu
    hallinnon säätämiin lakeihin.
  • 19:46 - 19:48
    Ilman maksuvälinelainsäädäntöä ―
  • 19:48 - 19:51
    ja päätöstä käyttää
    maksuvälinettä verotuksessa ―
  • 19:52 - 19:57
    dollaria edustava seteli tai
    tietokoneen bitti olisi melko arvoton.
  • 19:57 - 20:01
    Vain valtiolla on oikeus
    laskea liikkeelle Fiat―rahaa, ―
  • 20:01 - 20:04
    mutta pankit voivat
    luoda sitä lainaamalla.
  • 20:04 - 20:09
    Fiat―rahasta on 40 vuodessa
    tullut globaali standardi, ―
  • 20:09 - 20:13
    ja sinä aikana rahan määrä
    on kasvanut valtavasti, ―
  • 20:13 - 20:16
    tosiasiassa
    enemmän kuin koskaan ennen.
  • 20:16 - 20:18
    Kuka siitä hyötyy?
  • 20:20 - 20:25
    Tietenkin hallitukset ja pankit,
    jotka saavat laskea rahaa liikkeelle.
  • 20:25 - 20:29
    Lisäksi yritykset ja henkilöt,
    jotka saavat rahan ensimmäisinä.
  • 20:29 - 20:33
    Ne ostavat haluamansa
    ennen kuin hinnat ovat nousseet ―
  • 20:33 - 20:37
    heijastamaan
    kierrossa olevaa rahamäärää.
  • 20:38 - 20:42
    Ne saavat siis palveluita,
    tuotteita ja pääomaa halvalla.
  • 20:42 - 20:45
    Hintojen noustessa
    pääoman omistajat ―
  • 20:45 - 20:49
    saavat esim. kiinteistöistään
    tai osakkeistaan voittoja, ―
  • 20:49 - 20:54
    vaikka yhtiön tai kiinteistön tila
    ei olisi kohentunut.
  • 20:54 - 20:57
    Näin syntyy spekulatiivinen kupla.
  • 20:57 - 20:59
    Entä rahapyramidin
    pohjalla oleva väki?
  • 20:59 - 21:04
    Peruspalkalla elävät,
    syrjäseutujen asukkaat tai säästäjät?
  • 21:04 - 21:08
    Kun uusi kierrossa oleva raha
    saavuttaa heidät, ―
  • 21:08 - 21:13
    tuotteiden hinnat ovat nousseet,
    säästöillä saa vähemmän ―
  • 21:13 - 21:16
    ja palkat polkevat paikoillaan.
  • 21:17 - 21:21
    Jonkun voi olla pakko
    ottaa lainaa ostaakseen sen, ―
  • 21:21 - 21:26
    mihin hänellä ennen oli varaa, ja hänen on mentävä pankkiin.
  • 21:26 - 21:29
    Nykyinen tapa luoda rahaa ―
  • 21:29 - 21:34
    siirtää varallisuutta
    pyramidin pohjalta sen huipulle.
  • 21:34 - 21:38
    Tällä tavoin rikkaiden
    ja köyhien välinen kuilu ―
  • 21:38 - 21:41
    kasvaa yhä suuremmaksi
    ja suuremmaksi.
  • 21:43 - 21:46
    Kun kultakannasta
    siirrytään Fiat―järjestelmään ―
  • 21:46 - 21:49
    ja luodaan
    vähimmäisvarantojärjestelmä, ―
  • 21:49 - 21:51
    velkaa syntyy nopeammin ―
  • 21:52 - 21:55
    kuin maa kykenee tuottamaan
    tuon velan kattamiseksi.
  • 21:55 - 22:00
    Lopulta ajaudutaan velkaorjuuteen.
    Niin tapahtui Yhdysvalloille.
  • 22:00 - 22:07
    Se luo 5,50 dollaria velkaa jokaista
    tuotettua BKT―dollaria kohden.
  • 22:08 - 22:13
    Niin käy, kun talous käytännöllisesti
    katsoen menee nurin.
  • 22:13 - 22:18
    Valtion ratkaisu ongelmiimme
    on tietenkin, ―
  • 22:18 - 22:20
    että se ottaa lisää velkaa.
  • 22:20 - 22:23
    Valuutan määrän
    kasvattaminen ei auta.
  • 22:23 - 22:27
    Rahaa voi painaa loputtomiin,
    mutta ei vaurautta.
  • 22:27 - 22:30
    Veloistaan ei pääse
    ottamalla lisää velkaa.
  • 22:30 - 22:34
    Jos varallisuutta voisi painaa,
    Zimbabwe olisi maailman rikkain.
  • 22:37 - 22:42
    Maailmantaloudessa olevasta
    rahasta 97 prosenttia on velkaa.
  • 22:43 - 22:46
    Ranskalainen filosofi Voltaire sanoi:
  • 22:46 - 22:51
    "Paperiraha palaa lopulta aina
    luontaiseen arvoonsa, nollaan".
  • 22:55 - 22:57
    Kolme sukupolvea seurasi ―
  • 22:57 - 23:01
    kapitalismin ja kommunismin
    välistä kamppailua.
  • 23:01 - 23:05
    Kun neuvostotalouden romahdus
    alkoi 1980―luvulla, ―
  • 23:05 - 23:07
    Neuvostoliitto antautui ―
  • 23:07 - 23:11
    ja niin kutsuttu kapitalismi
    oli ylivoimainen voittaja...
  • 23:17 - 23:21
    Kommunismi ja markkinatalous
    taistelivat paremmuudesta ―
  • 23:21 - 23:22
    vuoteen 1989 asti.
  • 23:22 - 23:25
    Kamppailussa oli tärkeää ―
  • 23:25 - 23:29
    olla paljastamatta
    markkinatalouden puutteita.
  • 23:30 - 23:32
    Kamppailuun ei sopinut, ―
  • 23:32 - 23:38
    että kritisoitiin omaa joukkuetta,
    kun piti lyödä vastapuoli.
  • 23:38 - 23:41
    Kun vastapuoli,
    sosialistinen autoritarismi ―
  • 23:41 - 23:46
    oli kykenemätön luomaan
    yhteiskunnallista hyvinvointia, ―
  • 23:46 - 23:50
    oli kai selvää, kumpi kahdesta
    voittaisi valintatilanteessa.
  • 23:51 - 23:56
    Kommunistisen järjestelmän
    romahdukseen oli monta syytä:
  • 23:56 - 24:01
    tehottomuus,
    ihmisoikeuksien polkeminen jne.
  • 24:01 - 24:07
    Kapitalistinen länsi on jatkanut
    marssiaan voitonriemuisena ―
  • 24:07 - 24:13
    uskoen tekevänsä kaiken oikein,
    koska sen vastustaja kaatui.
  • 24:13 - 24:19
    Tosiasiassa kumpikin järjestelmä
    halusi mahdotonta: ikuista kasvua.
  • 24:19 - 24:21
    Siksi kumpikin kaatuu.
  • 24:21 - 24:23
    Toinen kaatui ensin, ―
  • 24:23 - 24:28
    ja kapitalismi kaatuu myöhemmin,
    tai se on sortumassa paraikaa.
  • 24:29 - 24:31
    Yhdysvallat
    on haastavassa tilanteessa.
  • 24:31 - 24:36
    Viimeiset 200 ― 300 vuotta
    amerikkalaisten toimintaa ―
  • 24:36 - 24:42
    on ohjannut olettamus luonnonvarojen rajattomuudesta.
  • 24:42 - 24:46
    Ennen ongelmat ratkaistiin
    "kasvattamalla kakkua".
  • 24:46 - 24:48
    "Nuori mies, lähde länteen."
  • 24:48 - 24:51
    "Kasvata kakkua, niin jokainen saa isomman palan."
  • 24:51 - 24:53
    Nyt heidän
    on sopeuduttava maailmaan, ―
  • 24:53 - 24:56
    jossa luonnonvarat ovat rajalliset ―
  • 24:56 - 25:00
    ja jossa on osattava jakaa
    ja tuotettava kärsimystä.
  • 25:00 - 25:02
    Siihen ei ole valmiutta.
  • 25:04 - 25:09
    Miten maa on voinut ajautua niin
    kauas perustajiensa periaatteista?
  • 25:09 - 25:13
    Miten amerikkalainen unelma
    on voinut näin vääristyä?
  • 25:13 - 25:18
    Kapitalismista on 40 vuodessa
    tullut markkinafundamentalismia.
  • 25:18 - 25:22
    Siihen ovat vaikuttaneet Chicagon
    koulun ekonomisti Milton Friedman ―
  • 25:22 - 25:25
    Ronald Reagan,
    Margaret Thatcher ja muut.
  • 25:25 - 25:27
    He nielivät uudet talousopit.
  • 25:27 - 25:31
    Heidän mukaansa oli
    otettava valtavasti velkaa, ―
  • 25:31 - 25:35
    yksityistettävä ja vähennettävä valtiovetoisuutta taloudessa.
  • 25:35 - 25:38
    Tosin sotilasmenoja tuli kasvattaa, ―
  • 25:38 - 25:41
    joten julkiset menotkin kasvoivat.
  • 25:41 - 25:43
    Sääntelyä purettiin, ―
  • 25:43 - 25:47
    poistettiin lakeja,
    jotka säätelevät instituutioidemme, ―
  • 25:47 - 25:50
    etenkin
    suuryritysten johdon toimintaa.
  • 25:50 - 25:53
    Meille haluttiin yhtäkkiä uskotella, ―
  • 25:53 - 25:58
    että suuryritysten johtajat osaavat
    kyllä toimia oikein ilman sääntelyä.
  • 25:58 - 26:01
    Ihan kuin he olisivat jumalia!
  • 26:02 - 26:05
    Milton Friedman ja hänen
    oppilaansa "Chicagon pojat" ―
  • 26:06 - 26:10
    ja heidän uusklassinen mallinsa löi klassisen talousajattelun ―
  • 26:10 - 26:14
    ja nykykapitalismi perustuu
    heidän oppeihinsa.
  • 26:15 - 26:19
    Kaksi kilpailevaa taloustieteen
    koulukuntaa on määritellyt, ―
  • 26:19 - 26:23
    miten ihminen hallitsee
    maailmaa ja hoitaa tulonjaon.
  • 26:23 - 26:27
    Ne ovat klassinen
    ja uusklassinen koulukunta.
  • 26:27 - 26:30
    Klassinen koulukunta kannattaa
    valtion roolin minimointia, ―
  • 26:30 - 26:36
    yksilön riippumattomuutta ja pitää
    luonnonvaroja välttämättöminä.
  • 26:36 - 26:40
    Uusklassinen koulukunta,
    joka arvostaa niitä vähemmän, ―
  • 26:40 - 26:44
    korostaa että valtion tulee ohjata
    taloutta, ratkoa sosiaaliongelmat ―
  • 26:45 - 26:48
    ja jättää tulonjako
    vapaiden markkinoiden tehtäväksi.
  • 26:48 - 26:52
    Uusklassinen taloustiede
    syntyi sata vuotta sitten ―
  • 26:52 - 26:55
    edunsaajien halusta
    suojella pääomiaan.
  • 26:55 - 26:58
    Uusklassiset matemaattiset mallit ―
  • 26:58 - 27:02
    ja olettamukset
    on irrotettu todellisuudesta.
  • 27:02 - 27:08
    Mallien perustana on
    "mitä pitäisi olla", ei "mitä on".
  • 27:08 - 27:13
    Suuryrityksiä suosivilla uusklassisilla
    malleilla on perusteltu ―
  • 27:13 - 27:16
    maailmantalouden
    rahataloudellistamista.
  • 27:16 - 27:21
    Reaganin ja Thatcherin suosima
    uusklassinen malli ―
  • 27:21 - 27:23
    ohjaa talouspolitiikkaa edelleen.
  • 27:24 - 27:26
    "Reaganin vallankumous" ―
  • 27:26 - 27:30
    ja laajemmin "Reaganin
    ja Thatcherin vallankumous" ―
  • 27:30 - 27:32
    muutti suuresti valtarakennetta ―
  • 27:32 - 27:36
    ja sai aikaan menestyksen
    ja vaurauden uusjaon.
  • 27:36 - 27:39
    Ei köyhien ja rikkaiden välillä, ―
  • 27:39 - 27:42
    vaan hyvin
    toimeentulevan ryhmän sisällä.
  • 27:42 - 27:46
    Siitä hyötyi etenkin
    Yhdysvaltain rahoitussektori, ―
  • 27:46 - 27:49
    mutta myös
    Iso―Britannia ja muutkin maat.
  • 27:49 - 27:53
    Sen lisäksi, että
    bonukset olivat tärkeitä, ―
  • 27:53 - 27:56
    rahoitusalan peruspalkat
    nousivat rajusti.
  • 27:56 - 28:02
    Tapahtui siis tulonsiirtoa muilta
    talouden aloilta rahoitusalalle.
  • 28:02 - 28:04
    Se oli ennennäkemätöntä.
  • 28:04 - 28:08
    Historiankirjoista ei löydy
    tietoa vastaavasta tulonsiirrosta.
  • 28:09 - 28:14
    Suuren pörssiromahduksen
    jälkeen vuonna 1932 ―
  • 28:14 - 28:18
    säädettiin laki talouden
    suojelemiseksi spekulaatiolta.
  • 28:18 - 28:24
    Glass―Steagall―laki erotti talletus―
    pankit ja sijoituspankit toisistaan.
  • 28:25 - 28:30
    Valtiovarainministereiden
    Larry Summersin ―
  • 28:30 - 28:32
    ja Robert Rubinin vaikutuksesta ―
  • 28:32 - 28:37
    presidentti Bill Clinton kuitenkin
    purki Glass―Steagall―lain v. 1999.
  • 28:37 - 28:39
    Pankit saattoivat jälleen ―
  • 28:39 - 28:44
    spekuloida tallettajien rahoilla
    mielensä mukaan.
  • 28:47 - 28:52
    Wall Streetistä on tullut
    varsin erikoislaatuinen kasino.
  • 28:53 - 28:57
    Se ei valitettavasti muistuta
    Las Vegasin kasinoa, ―
  • 28:57 - 29:00
    joka tarjoaa
    täysin laillistettua viihdettä.
  • 29:00 - 29:03
    Wall Streetin
    harjoittama pelaaminen ―
  • 29:03 - 29:07
    vaikuttaa hyvin negatiivisesti
    laajalle yhteiskuntaan.
  • 29:07 - 29:11
    Pelurit eivät vain hassaa
    parissa yössä omia rahojaan.
  • 29:11 - 29:15
    Kun Wall Streetin rahoituslaitokset
    hassaavat rahansa, ―
  • 29:15 - 29:19
    se vaikuttaa koko yhteiskuntaan
    ja tuhannet menettävät työnsä.
  • 29:22 - 29:27
    Hillitön pelaaminen ajoi globaalin
    finanssijärjestelmän tuhon partaalle.
  • 29:27 - 29:32
    Koska pankeilla on valtioiden BKT:ta
    enemmän tappioita ja velkaa, ―
  • 29:32 - 29:35
    niiden ei voida antaa kaatua.
  • 29:35 - 29:37
    Kriisi yllätti lännen.
  • 29:37 - 29:42
    Pankit näkivät valtioiden horjunnan
    ja neuvottomat hallitukset.
  • 29:42 - 29:46
    "Teidän on pelastettava meidät,
    tarvitsemme rahaa."
  • 29:46 - 29:50
    "Jos kieltäydytte antamasta,
    koko systeemi romahtaa."
  • 29:51 - 29:55
    "Olette pulassa, jos
    kymmenet miljoonat ihmiset ―
  • 29:55 - 29:58
    menettävät kaiken,
    mitä heillä on tilillään."
  • 29:58 - 30:01
    "Se tietää vallankumousta."
  • 30:01 - 30:04
    "Joten alkakaahan lapioida rahaa."
  • 30:04 - 30:08
    "Lainatkaa rahaa
    tai luokaa sitä tyhjästä ―
  • 30:08 - 30:11
    ja antakaa rahat meille."
  • 30:12 - 30:18
    "Niin voimme hoitaa ongelmamme
    ja pysyä pinnalla ―
  • 30:19 - 30:20
    tai muuten..."
  • 30:21 - 30:25
    Juuri noin Hank Paulson
    esiintyi kongressissa.
  • 30:25 - 30:28
    Hän paineli sinne ja sanoi:
  • 30:28 - 30:32
    "Tarvitsemme 700 miljardia
    ja heti, tai muuten..."
  • 30:32 - 30:37
    Voidaanko nykyistä kapitalismia
    enää kutsua kapitalismiksi?
  • 30:37 - 30:41
    Kapitalistinen järjestelmä
    korostaa valtion pientä roolia, ―
  • 30:41 - 30:45
    mutta nykyään sen rooli on paisunut
    ja valtio puuttuu kaikkeen.
  • 30:48 - 30:52
    Kapitalismissa yksilöt ja yritykset
    toimivat vapailla markkinoilla.
  • 30:52 - 30:57
    Terveet yritykset keräävät voittoja
    ja kehnot yritykset menevät nurin.
  • 30:57 - 31:01
    Vuoden 2008 pankkikriisin myötä
    ihmiset näkivät ―
  • 31:01 - 31:05
    länsimaisen talousjärjestelmän
    jakautuvan yllättävällä tavalla.
  • 31:08 - 31:11
    Sosialismia rikkaille,
    kapitalismia köyhille.
  • 31:11 - 31:15
    Esimerkiksi USA:n valtio
    pelasti pankit konkurssilta, ―
  • 31:15 - 31:16
    se on sosialismia.
  • 31:16 - 31:19
    Sosialismia
    arvostelevat amerikkalaiset ―
  • 31:19 - 31:22
    elävät ehkä maailman
    sosialistisimmassa maassa!
  • 31:22 - 31:27
    Ei tällainen ole aito
    kapitalistinen järjestelmä.
  • 31:27 - 31:30
    Jos rikas tekee virheen,
    häntä ei rangaista, ―
  • 31:30 - 31:34
    jos köyhä tekee, häntä rangaistaan,
    tai pahempaa, ―
  • 31:34 - 31:39
    hän joutuu maksamaan rikkaiden
    virheistä, vaikkei ole tehnyt mitään.
  • 31:40 - 31:44
    Kun vastuu pankkien
    epäonnistuneesta spekuloinnista ―
  • 31:44 - 31:46
    lankeaa veronmaksajalle, ―
  • 31:46 - 31:48
    talous ei palvele ihmistä, ―
  • 31:48 - 31:54
    vaan ihminen palvelee
    moraalittomia rahoituslaitoksia.
  • 32:13 - 32:16
    Keskuspankin johtaja
    Alan Greenspan ―
  • 32:16 - 32:20
    pudotti 2001 iskujen jälkeen korot
    alas kannustaakseen lainanottoon.
  • 32:21 - 32:24
    Pankit tarvitsivat uusia osallistujia, ―
  • 32:24 - 32:28
    jotta rahaa virtaisi pyramidipeliksi
    muuttuneeseen järjestelmään.
  • 32:28 - 32:31
    Uusi raha
    virtasi kiinteistömarkkinoille.
  • 32:32 - 32:36
    Syntyi ennennäkemätön inflaatio:
    asuntojen hinnat kipusivat ylös.
  • 32:36 - 32:39
    Äitien oli palattava töihin
    lainojen maksamiseksi, ―
  • 32:39 - 32:43
    kiinteistökeinottelusta tuli tie
    amerikkalaiseen unelmaan.
  • 32:43 - 32:47
    Lännessä asuntomarkkinoilla
    ei ole kyse omistamisesta.
  • 32:47 - 32:51
    Asuntokauppa on ainoa keino, jolla
    tavallinen ihminen voi vaurastua, ―
  • 32:51 - 32:54
    sillä hän ei voi rikastua palkallaan.
  • 32:54 - 32:58
    Olemme luoneet
    kiinteistökaupalla kuplatalouden.
  • 32:58 - 33:00
    Se on imenyt
    valtavan määrän pääomaa, ―
  • 33:00 - 33:04
    se vie pääomaa todellisista
    taloudellisista innovaatioista ―
  • 33:04 - 33:08
    ja siirtää sitä keinotteluun,
    joka ei aidosti tuota mitään.
  • 33:08 - 33:12
    On kiinnostavaa,
    että esimerkiksi saksalaisille ―
  • 33:12 - 33:16
    omistusasunnon hankkiminen
    ei ole demokraattinen edistysaskel.
  • 33:17 - 33:20
    Moni heistä asuu
    ihan tyytyväisenä vuokralla.
  • 33:20 - 33:24
    Sen sijaan Ronald Reagan
    ja Margaret Thatcher ―
  • 33:24 - 33:29
    yllyttivät ihmisiä omistusasumiseen,
    ja se on osasyy ongelmiimme.
  • 33:29 - 33:33
    Jos ihmistä, jolla ei ole valmiuksia,
    yllytetään ostamaan asunto ―
  • 33:33 - 33:36
    ja ottamaan laina hämärin ehdoin, ―
  • 33:36 - 33:39
    se voi vahingoittaa taloutta laajalti.
  • 33:39 - 33:44
    Tuolla tavoin syntyi subprime― asuntolainakriisi Yhdysvalloissa.
  • 33:44 - 33:47
    Asunnon oston helpottaminen
    ei edistänyt demokratiaa, ―
  • 33:47 - 33:49
    se oli vain huono bisnesidea.
  • 33:50 - 33:54
    Käännekohta tapahtui Yhdysvalloissa
    vuoden 2000 aikoihin, ―
  • 33:54 - 33:58
    jolloin pankkiirit oivalsivat,
    että köyhät ovat rehellisiä.
  • 33:58 - 34:05
    He oivalsivat että köyhillä on
    erilainen arvomaailma kuin rikkailla.
  • 34:05 - 34:09
    He ajattelevat, että velka
    on aina maksettava takaisin.
  • 34:09 - 34:15
    He yrittävät maksaa velkansa,
    vaikka velka olisi vanhentunut ―
  • 34:15 - 34:17
    tai velat olisivat
    odotettua suuremmat ―
  • 34:17 - 34:20
    ja vaikka he olisivat
    maksukyvyttömiä.
  • 34:20 - 34:23
    Kun pankit ja luotonantajat ―
  • 34:23 - 34:28
    antoivat asiakkaille
    vaihtuvakorkoisia lainoja, ―
  • 34:28 - 34:32
    uskon niiden koko ajan tienneen,
    että ongelmia tulisi, ―
  • 34:32 - 34:35
    kun ihmisillä ei olisi
    enää varaa maksaa lyhennyksiä.
  • 34:36 - 34:39
    Kun korot nousivat,
    monet joutuivat tilanteeseen, ―
  • 34:39 - 34:43
    ettei heillä ollut
    enää varaa ruokaan, ―
  • 34:43 - 34:47
    eikä maksaa lastensa opiskeluja
    eikä yliopistomaksuja.
  • 34:47 - 34:51
    He joutuivat koko ajan tiukemmille.
  • 34:52 - 34:54
    Pankit keksivät rikollisen juonen ―
  • 34:54 - 34:58
    tarjota kalliimpia lainoja mustalle
    ja espanjankieliselle väestölle.
  • 34:58 - 35:03
    Pankit yhdistivät voimansa ja tukivat
    Bushin hallintoa kaataakseen ―
  • 35:03 - 35:07
    syytteet lainojen hinnoittelusta hakijan rodun perusteella ―
  • 35:07 - 35:10
    ja voidakseen periä
    vähemmistöiltä korkeampaa korkoa.
  • 35:11 - 35:14
    Lainat antoi tämän kaupungin
    ja koko maan ―
  • 35:15 - 35:18
    suurimpiin luotonantajiin
    kuuluva Wells Fargo.
  • 35:18 - 35:22
    Lainat kohdistettiin
    kaupungin vähemmistöyhteisöille.
  • 35:22 - 35:26
    Pankki antoi lainoja, joihin
    asiakkailla ei olisi ollut varaa.
  • 35:26 - 35:30
    Ne olivat riskialttiita lainoja ―
  • 35:30 - 35:35
    ja siksi muita lainoja kalliimpia
    ja asiakkaan kannalta epäedullisia.
  • 35:36 - 35:40
    Epärehellisten lainaehtojen
    kirjaaminen pienellä ―
  • 35:40 - 35:44
    vaikeaselkoisiin finanssituotteisiin
    palveli vain luotonantajan etuja.
  • 35:44 - 35:49
    Kaupungin afroamerikkalaisissa
    yhteisöissä tapahtui kehitystä.
  • 35:49 - 35:52
    Yhteisöissä oli rakennushankkeita ―
  • 35:52 - 35:55
    ja monet niistä
    vaikuttivat elinvoimaisilta.
  • 35:55 - 35:59
    Wells Fargon lainoista
    seuranneet ulosmittaukset ―
  • 35:59 - 36:03
    ja sen ja muiden pankkien
    harjoittama subprime―lainaaminen ―
  • 36:04 - 36:08
    ovat vahingoittaneet kehitystä
    ja pysäyttäneet sen.
  • 36:08 - 36:11
    Ei niitä kiinnosta.
  • 36:11 - 36:15
    Ne eivät tiedä mitään,
    koska eivät elä ongelmien keskellä.
  • 36:15 - 36:17
    Ne ovat ulkopuolisia.
  • 36:17 - 36:20
    Sama tilanne, jos
    katsoisi kirjasta vain kannen.
  • 36:20 - 36:25
    Vain avaamalla kirjan kannen
    voi tietää, mistä kirja kertoo.
  • 36:25 - 36:27
    Ne ovat kiinnostuneita
    vain itsestään.
  • 36:27 - 36:31
    Jos ne näkisivät ongelmat,
    ne haluaisivat auttaa.
  • 36:32 - 36:38
    Baltimoren subprime―ongelma on
    vain yksi monista ympäri maailmaa.
  • 36:39 - 36:43
    Subprime―vääryys voidaan
    toki nähdä rotukysymyksenä.
  • 36:43 - 36:47
    Asian tarkempi
    tarkastelu paljastaa, ―
  • 36:47 - 36:51
    että kyse on
    muusta kuin rodusta: voitoista.
  • 36:52 - 36:57
    Ei ollut sattumaa, että finanssi―
    teollisuuden sääntely purettiin, ―
  • 36:57 - 37:00
    josta sitten seurasi katastrofi.
  • 37:00 - 37:06
    Jokaista kongressiedustajaa kohden
    on viisi finanssiteollisuuden lobbaria.
  • 37:07 - 37:10
    Viidelle ihmiselle maksetaan siitä, ―
  • 37:10 - 37:14
    että he onnistuvat
    vakuuttamaan edustajalle, ―
  • 37:14 - 37:20
    että tämän kannattaa hyväksyä
    finanssiteollisuutta suosivia lakeja.
  • 37:22 - 37:24
    Kaikkensa menettäneillä köyhillä ―
  • 37:24 - 37:30
    ei ole rahaa palkata
    viittä lobbaria edustajaa kohden.
  • 37:30 - 37:35
    Meidän demokratiassamme
    toisilla on etulyöntiasema.
  • 37:36 - 37:38
    Rahoitussektori on
    saanut paljon valtaa ―
  • 37:38 - 37:41
    ostamalla suosijoita politiikasta, ―
  • 37:41 - 37:44
    mutta etenkin
    vaikuttamalla kansan ajatteluun.
  • 37:44 - 37:48
    Se on vakuuttanut,
    että rahoitusbisnes on hyväksi, ―
  • 37:48 - 37:52
    että vapaat finanssimarkkinat
    on parasta maailmassa.
  • 37:52 - 37:58
    Tällä perustalla lepää niin sanottu
    Wall Street ― Washington―kytkös.
  • 37:58 - 38:02
    Meillä on todisteita siitä,
    kuka ohjailee Washingtonia.
  • 38:02 - 38:06
    Kun Lehman Brothersin kaaduttua
    annettiin pelastuspaketti, ―
  • 38:06 - 38:09
    80 prosenttia kansasta
    vastusti pakettia.
  • 38:09 - 38:11
    Kongressi ei vastustanut.
  • 38:11 - 38:14
    Pelastuspaketin
    hyväksyminen todistaa, ―
  • 38:14 - 38:17
    että kongressi on
    pankkien talutusnuorassa.
  • 38:17 - 38:21
    Ei ole demokratian
    kannalta mairittelevaa, ―
  • 38:21 - 38:27
    jos joukko yhtiöitä tai
    jokin teollisuudenala ilmoittaa, ―
  • 38:27 - 38:32
    että niiden edut
    menevät kansallisen edun edelle.
  • 38:33 - 38:37
    Siinä ei ole mitään ihmeellistä,
    sillä vaalikampanjoiden tukeminen ―
  • 38:37 - 38:40
    ja lobbaus ovat osa
    amerikkalaista politiikkaa.
  • 38:41 - 38:43
    Demokratiamme on rapautunut.
  • 38:44 - 38:47
    Kyse on kehittyneestä oligarkiasta, ―
  • 38:47 - 38:51
    jonka tärkein hallintakeino
    on vakuuttaa kansalle, ―
  • 38:51 - 38:57
    että tämä maa todella tarvitsee
    kuutta suurinta pankkiaan.
  • 38:57 - 39:02
    Niiden on saatava toimia niin,
    ettei niitä juuri säännellä.
  • 39:02 - 39:07
    Jos määrä vähenee tai jotain
    muutetaan, silloin on piru merrassa.
  • 39:07 - 39:11
    "Tämä ei ole kiristystä,
    vaikka siltä ehkä kuulostaa."
  • 39:11 - 39:14
    "Maailma vain on tällainen,
    emme voi sille mitään."
  • 39:14 - 39:17
    "On vain jatkettava
    yhteistyötä pankkien kanssa."
  • 39:17 - 39:22
    Keskuspankki on itse asiassa
    liikepankkien lobbari.
  • 39:22 - 39:26
    Jos joku kannattaa sääntelyn
    siirtämistä keskuspankille, ―
  • 39:26 - 39:30
    hän kannattaa rahoitussektorin
    ja Wall Streetin itsesääntelyä.
  • 39:30 - 39:36
    Wall Streetillä on veto―oikeus
    keskuspankin johtajaa valittaessa.
  • 39:37 - 39:41
    Niin kauan kuin sillä on veto―oikeus
    sääntelyviranomaisen suhteen, ―
  • 39:41 - 39:45
    niin kauan kuin viranomainen
    on pankkien valitsema, ―
  • 39:45 - 39:48
    on ihan turha puhua sääntelystä.
  • 39:48 - 39:52
    Puhuminen sääntelystä, kun
    on kyse sääntelemättömyydestä, ―
  • 39:52 - 39:54
    on orwellilaista kaksoisajattelua.
  • 39:56 - 39:59
    Demokratiassa valta on kansalla.
  • 39:59 - 40:03
    Plutokratiassa valta on rikkailla.
  • 40:03 - 40:08
    Plutokratiassa taloudellinen
    eriarvoisuus on suurta, ―
  • 40:08 - 40:11
    sosiaalista nousua tapahtuu vähän ―
  • 40:11 - 40:14
    ja työtätekevän kansan
    hyväksikäytöstä seuraa, ―
  • 40:14 - 40:18
    että sen on lähes
    mahdotonta nousta köyhyydestä.
  • 40:19 - 40:23
    1900―luvun alussa syntynyt
    yhtäläistä äänioikeutta ajanut liike ―
  • 40:23 - 40:27
    romutti järjestelmän, jossa
    rikkaiden ääni painoi enemmän.
  • 40:27 - 40:31
    Lobbaus on muuttanut tilanteen ―
  • 40:31 - 40:34
    ja tehnyt Yhdysvaltain
    poliittisesta järjestelmästä ―
  • 40:35 - 40:38
    rikkaiden etuja
    palvelevan selvitysyhtiön.
  • 40:42 - 40:47
    Voitoillaan Goldman Sachs ostaa
    vaikutusvaltaa Washingtonissa, ―
  • 40:47 - 40:52
    muuttaa lakeja, niin että ne edistävät
    rahan tekemistä Wall Streetillä, ―
  • 40:52 - 40:54
    ostaakseen lisää vaikutusvaltaa.
  • 40:54 - 40:58
    Se on itseään vahvistava
    rikollinen koneisto, ―
  • 40:59 - 41:05
    taloudessa kasvava parasiitti,
    joka vähitellen tappaa isäntänsä.
  • 41:07 - 41:11
    Lausunnosta "me teemme Herran
    työtä" tunnettu Goldman Sachs ―
  • 41:11 - 41:15
    on maailman
    suurimpia investointipankkeja.
  • 41:19 - 41:24
    Moni sen kasvatti päättyy hallitusten
    ja keskuspankkien johtovirkoihin.
  • 41:25 - 41:29
    Kuukausi ennen pörssiromahdusta
    syyskuussa 2008 ―
  • 41:30 - 41:33
    "vapaiden markkinoiden
    tukipilari" Goldman ―
  • 41:33 - 41:37
    vaihtoi statuksensa
    sijoituspankista liikepankiksi.
  • 41:38 - 41:42
    Liikepankkina se
    oli oikeutettu valtion tukeen.
  • 41:42 - 41:44
    Sosialismia rikkaille.
  • 41:45 - 41:48
    Goldman Sachs
    toimii hyvin tehokkaasti.
  • 41:48 - 41:51
    Sen tavoite on tehdä rahaa.
  • 41:51 - 41:58
    Sen rinnalla Willie Suttonin kaltaiset
    pankkirosvot ovat harrastelijoita.
  • 41:58 - 42:02
    Goldmanin pankkiirit ovat suuria
    rosvoja, mutta toimivat laillisesti.
  • 42:02 - 42:04
    Järjestelmä takaa sen.
  • 42:04 - 42:07
    He ovat myyneet arvopapereita, ―
  • 42:07 - 42:12
    jotka koostuivat asuntolainoista,
    joiden he tiesivät olevan arvottomia.
  • 42:12 - 42:18
    He ovat myyneet niitä viattomille
    asiakkaille ja rikastuneet valtavasti.
  • 42:18 - 42:21
    Lisäksi he löivät vetoa
    arvopapereiden romahduksesta, ―
  • 42:21 - 42:24
    koska tiesivät niiden olevan jätettä.
  • 42:24 - 42:28
    He löivät vetoa CDS―luottoriski―
    johdannaisilla ja paljon muulla ―
  • 42:28 - 42:31
    suuren AIG―vakuutusyhtiön kanssa, ―
  • 42:31 - 42:36
    ja se suojasi Goldmanin
    roskapapereiden tappioita vastaan.
  • 42:37 - 42:40
    Subprime―kriisin aikana ―
  • 42:40 - 42:43
    Goldmanin meklarit
    Michael Swenson ja Josh Birnbaum ―
  • 42:43 - 42:47
    tekivät neljän miljardin voiton
    roskalainojen lyhyeksi myynnillä.
  • 42:47 - 42:52
    Dan Sparksin aloitteesta
    alkoi "suuri lyhyeksi myynti" ―
  • 42:52 - 42:55
    ja vedonlyönti pankin omia asiakkaita vastaan.
  • 42:56 - 42:59
    Senaattori Carl Levin kutsui
    Goldmanin pääjohtajan Blankfeinin ―
  • 43:00 - 43:02
    senaatin tutkimusvaliokunnan
    kuultavaksi.
  • 43:03 - 43:04
    Kohistaan Goldmanin ―
  • 43:04 - 43:08
    asuntomarkkinoihin
    liittyvästä "suuresta lyhytkaupasta".
  • 43:08 - 43:12
    Totuus on että pankki ei myynyt
    lyhyeksi merkittävässä määrin ―
  • 43:12 - 43:17
    asuntolainavakuudellisten tuotteiden
    markkinoilla vuosina 2007 ja 2008.
  • 43:17 - 43:21
    Ei ole ollut asuntomarkkinoiden
    vastaista suurta lyhytkauppaa ―
  • 43:21 - 43:23
    eikä vedonlyöntiä
    asiakkaita vastaan.
  • 43:23 - 43:28
    Vuoden 2007 suuri lyhyeksi myynti toi Goldmanille miljardien voitot.
  • 43:28 - 43:33
    Se selvisi ryöstöstä
    ilman minkäänlaista rangaistusta.
  • 43:33 - 43:37
    Goldman porskuttaa suurempana
    ja vauraampana kuin koskaan.
  • 43:37 - 43:41
    Se on tehnyt historiansa suurimmat
    voitot ja jakaa valtavia bonuksia.
  • 43:41 - 43:43
    Sillä menee hienosti!
  • 43:43 - 43:48
    Tosiasiassa Goldmanin toiminnassa
    ei ole juuri mitään, ―
  • 43:48 - 43:51
    mikä hyödyttäisi talouttamme.
  • 43:53 - 43:57
    Tuskin kukaan vastustaa sitä,
    että lahjakas ihminen rikastuu, ―
  • 43:57 - 44:01
    jos hän tuo maailmaan
    jonkin mullistavan uutuuden ―
  • 44:01 - 44:04
    tai jos hän panee
    rahansa likoon riskiyritykseen ―
  • 44:05 - 44:08
    ja lopulta tuo vaurautta muillekin?
  • 44:08 - 44:11
    Jos minä
    markkinataloudessa uskon, ―
  • 44:11 - 44:18
    että saan auton toimimaan
    ruohosilpulla, ja valmistan auton, ―
  • 44:18 - 44:21
    teen sen ehkä vain rikastuakseni.
  • 44:21 - 44:26
    Jos autoani pidetään markkinoilla
    kaikkien aikojen upeimpana autona ―
  • 44:26 - 44:28
    ja ansaitsen sillä miljardin, ―
  • 44:28 - 44:30
    olen hyötynyt siitä paitsi itse, ―
  • 44:30 - 44:34
    myös hyödyttänyt muita,
    jotka tarvitsevat autoa.
  • 44:34 - 44:36
    Markkinatalouden hienous on, ―
  • 44:36 - 44:40
    että sinä hyödyt ja toiset hyötyvät.
  • 44:40 - 44:41
    Siinä koko juju.
  • 44:43 - 44:48
    Miten monen ihmisen varallisuutta
    pankkiirien bonukset ovat lisänneet?
  • 44:50 - 44:54
    Lontoon St. Paulin katedraalin
    pyhää taustaa vasten ―
  • 44:54 - 44:58
    Goldman Sachs Internationalin
    varapuheenjohtaja Lord Griffiths ―
  • 44:58 - 45:01
    valotti pankkiirien ajattelua.
  • 45:02 - 45:07
    Tuo harras kristitty puolusti
    poskettomia bonuksia.
  • 45:07 - 45:10
    En ole synkkä,
    olen toiveikas ihminen.
  • 45:11 - 45:16
    Minusta meidän
    pitää kestää eriarvoisuutta, ―
  • 45:16 - 45:21
    sillä se on tie luoda
    vaurautta ja menestystä kaikille.
  • 45:25 - 45:30
    Kristinuskon perusteisiin, kuten myös
    islamin ja etenkin juutalaisuuden, ―
  • 45:30 - 45:33
    kuuluu rikkauksien jakaminen.
  • 45:34 - 45:37
    Raha on jaettava.
    Kukaan ei voi omia sitä.
  • 45:37 - 45:42
    Tuosta seuraa monia oikeuden
    ja talouden periaatteita.
  • 45:42 - 45:47
    Se ei enää kosketa meitä, ja
    jotkut vain ahnehtivat rikkauksia.
  • 45:48 - 45:51
    Minusta on vastenmielistä, ―
  • 45:52 - 45:57
    että ihmiset ovat menettäneet
    kotinsa ja työnsä ―
  • 45:57 - 45:59
    eivätkä selviydy lainoistaan, ―
  • 45:59 - 46:03
    vain koska pankit tyrivät
    ja maksoivat vielä isot bonukset.
  • 46:03 - 46:05
    Se on tuomittavaa.
  • 46:05 - 46:07
    En voi käsittää, ―
  • 46:07 - 46:13
    miksi tuosta asiasta ei pidetä kovempaa ääntä.
  • 46:14 - 46:17
    Kun rikkaat kertovat,
    kuinka he ovat rikastuneet ―
  • 46:18 - 46:21
    näiden törkeiden
    ryöväysmekanismien ansiosta, ―
  • 46:21 - 46:25
    se on vain oman edun ajattelua
    ja halveksittavaa.
  • 46:25 - 46:30
    On selvää, että yhteiskunnassa
    toiset menestyvät, ―
  • 46:30 - 46:32
    toiset joutuvat kamppailemaan.
  • 46:32 - 46:34
    Se on luonnollista.
  • 46:34 - 46:38
    Jos perustelee Goldmanin toimintaa
    sillä, että eriarvoisuutta tarvitaan, ―
  • 46:38 - 46:40
    tekee väärän päätelmän.
  • 46:41 - 46:47
    Missä vaiheessa moraali astuu
    kuvaan talouden yhtälöihin?
  • 46:49 - 46:56
    Moni ajattelee, että Adam Smith
    antoi meille vapaat kädet.
  • 46:58 - 47:03
    Meidän ei tarvitsisi miettiä moraalia,
    sillä hänhän sanoi:
  • 47:03 - 47:09
    "Omaa etuaan ajavia ihmisiä
    ohjailee näkymätön käsi ―
  • 47:09 - 47:12
    ja se koituu kaikkien hyödyksi."
  • 47:12 - 47:15
    Tosiasiassa
    Adam Smith ei sanonut noin.
  • 47:15 - 47:18
    Smith tiesi hyvin, ―
  • 47:18 - 47:22
    että joukkona liikeyritykset
    juonivat yleistä hyvää vastaan, ―
  • 47:22 - 47:25
    nostavat hintoja,
    hakevat monopoliasemaa.
  • 47:25 - 47:30
    Hän tiesi, että tarvitaan koulutusta
    eikä yksityissektori voi sitä tarjota.
  • 47:30 - 47:33
    Smith tiesi hyvin
    vapaan talouden rajoitteet, ―
  • 47:33 - 47:37
    mutta hänen seuraajansa ovat
    unohtaneet hänen varoituksensa.
  • 47:39 - 47:43
    Adam Smith
    oli klassisen taloustieteen luoja.
  • 47:43 - 47:47
    Smithin oppeja
    on käännelty ja väännelty, ―
  • 47:47 - 47:51
    finanssitoimijat
    omien etujensa mukaisesti.
  • 47:51 - 47:55
    Lord Griffiths kannattaa
    ääri―individualismia, ―
  • 47:55 - 47:59
    sillä hän on varma, että jos pankit
    rikastuvat, kaikki rikastuvat ―
  • 47:59 - 48:04
    "valumaefektiksi" kutsutun
    prosessin ansiosta.
  • 48:06 - 48:09
    Jos hevoselle
    antaa tarpeeksi kauroja, ―
  • 48:09 - 48:13
    osa niistä putoaa tielle
    varpusten syötäväksi.
  • 48:14 - 48:19
    Idea on että pienelle vähemmistölle
    keskittynyt äärimmäinen vauraus ―
  • 48:19 - 48:21
    valuu kaikkiin yhteiskuntakerroksiin.
  • 48:23 - 48:25
    Niin ei kuitenkaan käy.
  • 48:25 - 48:29
    Kun raha saavuttaa rahapyramidin
    pohjalla olevan väestön, ―
  • 48:30 - 48:32
    rahan ostovoima on heikentynyt.
  • 48:37 - 48:40
    Kansa ei voi tällä hetkellä käsittää, ―
  • 48:40 - 48:43
    miksi poliitikot ovat
    antaneet tämän tapahtua, ―
  • 48:43 - 48:46
    ja vaativat heiltä selitystä.
  • 48:47 - 48:51
    Poliittinen järjestelmämme
    on pahasti rapautunut, ―
  • 48:51 - 48:55
    koska vaalikampanjat
    perustuvat lobbaajien tukeen.
  • 48:55 - 49:02
    Minun ja monen muun mielestä
    ainoa korjauskeino on ―
  • 49:02 - 49:07
    poliittisen järjestelmän
    uudistaminen.
  • 49:07 - 49:11
    On kasvatettava tavallisen
    äänestäjän sananvaltaa ―
  • 49:11 - 49:16
    ja vähennettävä eturyhmien
    sananvaltaa, kuten rahavallan ―
  • 49:16 - 49:20
    ja niiden, jotka käyttävät valtaa ―
  • 49:20 - 49:25
    veropolitiikkamme ja
    lainsäädäntömme määrittelemisessä.
  • 49:30 - 49:35
    Seisoin Colin Powellin
    talon portailla ja kysyin:
  • 49:35 - 49:38
    "Mitä aiot seuraavaksi, pomo?"
  • 49:38 - 49:41
    "Mitä tarkoitat?", hän kysyi.
    "Mitä aiot seuraavaksi?"
  • 49:41 - 49:46
    Hän sanoi kirjoittavansa kirjaa,
    mutta halusin tietää, mitä sitten.
  • 49:46 - 49:51
    "Ehkä hallitukseen, mutta ensin
    pitää tehdä rahaa", hän vastasi.
  • 49:53 - 49:56
    "Rahaa?" "Niin, miljoonia", hän vastasi.
  • 49:56 - 50:00
    "Vain siten voi saada aseman
    Yhdysvaltain hallituksessa."
  • 50:01 - 50:02
    Olin aivan äimänä.
  • 50:04 - 50:08
    Demokraatit ja republikaanit ovat
    kiitollisuudenvelassa suuryhtiöille.
  • 50:08 - 50:12
    Niin kauan kuin
    se velvoittaa poliitikkoja, ―
  • 50:12 - 50:14
    on turha odottaa reilua hallintoa.
  • 50:55 - 50:59
    Poliittisen ja rahajärjestelmämme
    epäoikeudenmukaisuus ―
  • 50:59 - 51:04
    on aiheuttanut vahinkoa länsimaissa,
    mutta laajalti myös muualla.
  • 51:27 - 51:31
    Länsijohtajien mukaan Irakin,
    Afganistanin ja Pakistanin sodat ―
  • 51:32 - 51:35
    olivat heidän
    moraalinen velvollisuutensa.
  • 51:35 - 51:37
    Oliko niihin kenties muitakin syitä?
  • 51:38 - 51:43
    Eniten Yhdysvaltain ulkopolitiikasta
    on hyötynyt armeija.
  • 51:43 - 51:47
    Varsinkin ase― ja varusteteollisuus.
  • 51:48 - 51:52
    Armeija on ollut voittoisa,
    mutta miten se on onnistunut ―
  • 51:52 - 51:55
    päätehtävässään
    terrorismin kitkemisessä?
  • 51:58 - 52:03
    Lennokki―iskut epäonnistuivat
    ja kasvattivat ääriainesten määrä.
  • 52:03 - 52:06
    Ne ovat edistäneet
    nuorison radikalisoitumista ―
  • 52:07 - 52:11
    heimoalueilla sekä Punjabin
    ja Pakistanin tietyissä osissa.
  • 52:11 - 52:13
    Joskus ihmisistä tuntuu, ―
  • 52:14 - 52:20
    että Yhdysvallat tekee kaiken
    vain horjuttaakseen Pakistania.
  • 52:20 - 52:27
    En itse oikein usko siihen,
    mutta kapinalliset uskovat.
  • 52:27 - 52:32
    Aina kun tapetaan 10 "terroristia",
    syntyy 500 lisää, ―
  • 52:33 - 52:36
    koska lennokki―iskuja
    pidetään hyökkäyksenä ―
  • 52:36 - 52:38
    itsenäistä valtiota vastaan.
  • 52:39 - 52:45
    Swatin laakson kapinallisista
    olisi päästy ilman jättioperaatiota, ―
  • 52:45 - 52:51
    jonka takia koko alueen väestö
    on joutunut lähtemään evakkoon.
  • 52:51 - 52:53
    Swatin laaksossa
    oli 1,8 miljoonan väestö.
  • 52:53 - 52:56
    Maassa on 2,3 miljoonaa pakolaista.
  • 52:57 - 52:59
    Koko alue on tyhjennetty.
  • 52:59 - 53:03
    Pakolaisvirtaa ei olisi syntynyt, ―
  • 53:03 - 53:08
    jos Yhdysvallat olisi heti eliminoinut
    kapinallispäälliköt täsmäiskuilla.
  • 53:10 - 53:12
    Heidän annettiin kuitenkin paeta.
  • 53:16 - 53:19
    Sotateollisuuden lisäksi
    sodasta hyötyvät yhtiöt, ―
  • 53:19 - 53:23
    jotka vastaavat
    jälleenrakennustöistä.
  • 53:23 - 53:26
    Lännessä saatetaan
    olla optimistisia, ―
  • 53:26 - 53:29
    kun USA pumppaa
    kymmeniä miljardeja uutta rahaa ―
  • 53:29 - 53:33
    kehittyvien maiden
    infrastruktuurin rakentamiseen.
  • 53:33 - 53:37
    Mainostetut tavoitteet kuitenkin
    usein unohtuvat avun antamisessa.
  • 53:37 - 53:41
    Onko kehittyvien maiden
    avustamiseen muita syitä?
  • 53:42 - 53:44
    "Talouden ammattitappajat"
    lännestä ―
  • 53:44 - 53:49
    ovat luoneet globaalin imperiumin,
    pääasiassa ilman armeijoita.
  • 53:49 - 53:51
    Iskemme monin tavoin.
  • 53:51 - 53:54
    Yleensä autamme
    kolmannen maailman maata, ―
  • 53:54 - 53:59
    jossa on yhtiöidemme himoitsemaa
    raaka―ainetta, esimerkiksi öljyä.
  • 53:59 - 54:03
    Maa saa suuren lainan Maailman―
    pankista tai sen sisarinstituutioista.
  • 54:03 - 54:06
    Raha ei kuitenkaan
    päädy lainanottajalle, ―
  • 54:06 - 54:10
    vaan suuryhtiöihimme,
    jotka vastaavat infrastruktuurin, ―
  • 54:10 - 54:14
    teiden, voimaloiden ja
    teollisuuspuistojen rakentamisesta.
  • 54:14 - 54:18
    Niistä hyötyy vain lainaajamaan rikas eliitti ja meidän yhtiömme, ―
  • 54:18 - 54:21
    ei kansan enemmistö.
  • 54:21 - 54:24
    Köyhillä ei ole varaa
    ostaa sähköä tai ajaa autolla.
  • 54:25 - 54:28
    Kouluttamattomina
    he eivät saa töitä teollisuudesta.
  • 54:28 - 54:30
    Heidän pitää silti maksaa jättivelka.
  • 54:32 - 54:34
    Infrastruktuurihankkeet, ―
  • 54:34 - 54:40
    jotka on rahoitettu Maailmanpankin
    ja IMF:n jättilainoilla ―
  • 54:40 - 54:44
    ja jotka länsi on siunannut, ―
  • 54:44 - 54:50
    ovat hyödyttäneet vain valtaeliittiä
    ja omistavaa luokkaa.
  • 54:50 - 54:52
    Kansa ei ole niistä hyötynyt.
  • 54:57 - 55:02
    Suuri osa rahoista menee länsi―
    maisille konsulteille ja yhtiöille, ―
  • 55:02 - 55:05
    jotka laskuttavat
    huikeita palkkioita.
  • 55:05 - 55:11
    Kansa saa vain pienen osan
    hankkeisiin suunnatuista rahoista.
  • 55:12 - 55:16
    Kansan enemmistö on köyhää,
    kun taas maanomistajat, ―
  • 55:16 - 55:22
    joilla on infrastruktuuri ja jotka
    tekevät bisnestä sen ansiosta, ―
  • 55:22 - 55:24
    rikastuvat entisestään.
  • 55:24 - 55:27
    Entä sitten ne, joilla ei ole mitään?
  • 55:27 - 55:31
    Ei ole työtä, ei liiketoimintaa, ―
  • 55:31 - 55:37
    jotta he voisivat valmistaa tuotteita
    ja vaurastua myymällä niitä.
  • 55:37 - 55:39
    Mitä ne tekevät,
    joilla ei ole mitään?
  • 55:40 - 55:42
    He liittyvät talibaniin, ―
  • 55:42 - 55:46
    koska he näkevät vihollisen
    vievän sen vähänkin, mitä heillä on.
  • 55:46 - 55:48
    Presidentti Obama ―
  • 55:48 - 55:55
    haluaa sijoittaa 7,5 miljardia dollaria
    Pakistanin infrastruktuuriin ―
  • 55:55 - 56:00
    köyhyyden vähentämiseksi,
    kansan eheyttämiseksi ―
  • 56:00 - 56:05
    ja amerikkalaisvastaisuuden
    kitkemiseksi.
  • 56:05 - 56:10
    Olivatpa avun perusteet mitkä
    tahansa, me emme tarvitse sitä.
  • 56:11 - 56:14
    Obama ei voisi enää
    pahempaa virhettä tehdä.
  • 56:14 - 56:20
    Apu vain pahentaisi asioita ja sen seurauksena ―
  • 56:20 - 56:26
    tämä epäluonnollinen terrorismin
    vastainen sota leviäisi maaseudulle.
  • 56:27 - 56:32
    Kuinka pyyteetöntä
    Yhdysvaltain ulkopolitiikka on?
  • 56:32 - 56:36
    Kuinka paljon pääedunsaajat,
    rahoituslaitokset ja suuryhtiöt ―
  • 56:36 - 56:38
    vaikuttavat ulkopolitiikkaan?
  • 56:38 - 56:42
    Demokratian ilosanoma
    on täynnä ristiriitaisuuksia.
  • 56:43 - 56:46
    Niitä ovat ajatus levittää
    demokratiaa aseella uhaten ―
  • 56:46 - 56:50
    tai USA:n hyökkäykset sellaisia
    demokraattisia hallintoja vastaan, ―
  • 56:51 - 56:53
    jotka eivät miellytä sitä.
  • 56:53 - 56:58
    Myös markkinatalouden edistäminen
    on ollut täynnä ristiriitaisuuksia.
  • 56:58 - 57:00
    Totuus on,
    että kehittyvissä maissa ―
  • 57:00 - 57:06
    rikastuvat eniten amerikkalaisyhtiöt,
    etenkin rahoitusyhtiöt.
  • 57:06 - 57:09
    Ne haluavat että markkinat
    muuttuvat rakenteellisesti, ―
  • 57:10 - 57:13
    mutta niistä ei saa tulla
    liian vapaita ja läpinäkyviä, ―
  • 57:13 - 57:16
    koska läpinäkymättömyys
    takaa parhaat voitot.
  • 57:18 - 57:22
    Ei ole ihme että kehittyneet maat
    sotivat kehittyvissä maissa, ―
  • 57:22 - 57:25
    koska niin moni rikastuu sillä ―
  • 57:25 - 57:31
    joutumatta koskaan kohtaamaan
    sodankäynnin seurauksia.
  • 57:32 - 57:34
    "Entä sitten, ―
  • 57:34 - 57:38
    jos viime vuoden velan takia
    Afrikassa kuoli viisi miljoonaa lasta?
  • 57:38 - 57:41
    Sain miljoonan punnan bonuksen."
  • 57:41 - 57:43
    Olen maininnut ongelmasta
    tavatessani ―
  • 57:43 - 57:48
    kehittyvien maiden lainapäätöksiä
    kauan tehneitä pankkiireita.
  • 57:48 - 57:52
    He kuuntelevat kohteliaasti,
    ovat hyvin ystävällisiä.
  • 57:52 - 57:55
    Lopulta he sanovat:
    "Oli mukava nähdä taas, Tarek."
  • 57:55 - 57:59
    Sitten he antavat taas
    uuden lainan vaikkapa Tansanialle.
  • 57:59 - 58:02
    Olen tuntenut monta "terroristia".
  • 58:02 - 58:06
    Tunsin heitä ollessani
    konsulttifirman "ammattitappajana".
  • 58:06 - 58:09
    Yksikään heistä ei halunnut olla "terroristi".
  • 58:09 - 58:13
    Jokainen halusi olla viljelemässä kotitilallaan.
  • 58:13 - 58:17
    Heistä oli tullut terroristeja
    menetettyään kotitilansa, ―
  • 58:17 - 58:22
    koska vesivoima― tai
    öljynporaushanke oli hukuttanut sen.
  • 58:23 - 58:26
    Tila oli tuhoutunut, eivätkä
    he kyenneet elättämään lapsiaan.
  • 58:27 - 58:30
    Somalimerirosvoilta
    oli taas riistetty kalastusapajat.
  • 58:31 - 58:35
    Ei kukaan ryhdy merirosvoksi
    tai terroristiksi huvikseen.
  • 58:35 - 58:40
    On tietysti olemassa
    mieleltään sairaita henkilöitä.
  • 58:40 - 58:43
    On sarjamurhaajia
    ja muita mielenvikaisia, ―
  • 58:43 - 58:45
    ehkä Osama bin Laden oli sellainen.
  • 58:45 - 58:49
    Nuo henkilöt saavat kannattajia vain,
    jos tapahtuu vääryyksiä ―
  • 58:49 - 58:52
    ja ihmiset näkevät nälkää
    ja heitä riistetään.
  • 58:52 - 58:57
    Hullut saavat kannattajia vain, jos
    näyttävät tarjoavan vaihtoehdon.
  • 58:57 - 59:02
    Jos haluamme eroon terrorismista
    ja taata kotimaan turvallisuuden, ―
  • 59:02 - 59:07
    se edellyttää että tunnustamme
    koko planeetan kotimaaksemme.
  • 59:09 - 59:12
    Mitä sana "terroristi"
    oikeastaan tarkoittaa?
  • 59:14 - 59:18
    Monet terroristit pitävät
    itseään vapaustaistelijoina.
  • 59:21 - 59:25
    Voitaisiinko terrorismista
    syyttää yhtä hyvin ―
  • 59:25 - 59:29
    länsimaisia suuryhtiöitä,
    keinottelijoita ja poliitikkoja?
  • 59:30 - 59:33
    "Terrorismi" tarkoittaa
    vain heidän tekojansa, ―
  • 59:33 - 59:35
    ei meidän tekojamme.
  • 59:35 - 59:38
    "Terroristit" tekevät
    meille kamalia asioita, ―
  • 59:38 - 59:42
    mutta se on pientä meidän
    kamaluuksiimme verrattuna.
  • 59:42 - 59:46
    11.9.2001 terrori―iskut
    olivat mittava hyökkäys, ―
  • 59:47 - 59:50
    kenties historiamme
    pahin yksittäinen terroriteko, ―
  • 59:50 - 59:53
    mutta pahemminkin
    olisi voinut käydä.
  • 59:53 - 59:57
    Al―Qaida olisi voinut pommittaa
    Washingtonia ja Valkoista taloa ―
  • 59:58 - 59:59
    ja tappaa presidentin.
  • 60:00 - 60:03
    Sitten se olisi luonut maahan
    väkivaltaisen diktatuurin ―
  • 60:03 - 60:06
    ja tuonut maahan asiantuntijoita, ―
  • 60:06 - 60:09
    jotka ajavat talouden
    historian pahimpaan kriisiin.
  • 60:09 - 60:12
    Tuo olisi ollut syyskuuta 2001
    karmeampi tragedia.
  • 60:13 - 60:14
    Se on jo toteutunut.
  • 60:14 - 60:18
    Ensimmäinen "syyskuun 11. päivän"
    ―tragedia koetteli Chileä.
  • 60:19 - 60:21
    Syyskuun 11. päivänä 1973 ―
  • 60:21 - 60:25
    Chilen demokraattisesti valittu
    presidentti Salvador Allende ―
  • 60:25 - 60:28
    syrjäytettiin
    sotilasvallankaappauksella.
  • 60:28 - 60:31
    Chileen luotiin diktatuuri ―
  • 60:31 - 60:34
    ja diktaattori Augusto Pinochet
    johti Chileä vuoteen 1990.
  • 60:35 - 60:39
    Alkoi poliittisten
    toisinajattelijoiden eliminointi.
  • 60:39 - 60:42
    Tuhansia vangittiin ja tapettiin.
  • 60:42 - 60:45
    Ketkä olivat
    11.9.1973 tehdyn iskun takana?
  • 60:46 - 60:48
    Tekijät oli helppo jäljittää ―
  • 60:48 - 60:51
    muun muassa
    Washingtonista ja Lontoosta.
  • 60:51 - 60:55
    Tragedian muistaminen ei
    kuitenkaan kuulu lännen agendaan.
  • 60:55 - 61:00
    Perusperiaate on, että
    omat rikokset painetaan villaisella.
  • 61:01 - 61:05
    Samalla pidetään kovaa ääntä
    muista "rikollisista" ―
  • 61:05 - 61:08
    ja siitä, miten jalosti
    länsi taistelee niitä vastaan.
  • 61:13 - 61:15
    Terrorismin juuria ei katkaista ―
  • 61:16 - 61:19
    kasvattamalla
    taloudellista eriarvoisuutta.
  • 61:20 - 61:25
    Hallitusten taistelu
    terrorismia vastaan onnistuu vain, ―
  • 61:25 - 61:28
    jos lännen talouden
    rakenteita muutetaan.
  • 61:30 - 61:35
    Jos pankit jahtaavat infrastruktuuri―
    ja lainasopimuksista vain voittoja, ―
  • 61:35 - 61:39
    lännen rahoitusbisnes luo
    uutta epäoikeudenmukaisuutta.
  • 61:39 - 61:43
    Miljoonat pakenevat kodeistaan,
    terrorismi kukoistaa ―
  • 61:43 - 61:49
    ja uuskolonialismi tappaa yhä
    enemmän ihmisiä ympäri maailmaa.
  • 62:39 - 62:41
    Ihmiskunta on siirtynyt ―
  • 62:41 - 62:46
    melko tyhjästä maailmasta melko täyteen maailmaan.
  • 62:47 - 62:51
    Ennen meitä ja tavaraa oli vähän,
    nyt meitä ja tavaraa on paljon.
  • 62:52 - 62:55
    Maailman väestömäärä on
    kolminkertaistunut elinaikanani.
  • 62:55 - 63:01
    Ja tavaroita, kuten
    taloja, autoja ja veneitä, ―
  • 63:01 - 63:06
    jotka kuormittavat ympäristöä
    niin kuin ihminenkin, ―
  • 63:06 - 63:09
    on moninkertainen määrä.
  • 63:09 - 63:14
    Maailma on täynnä
    ihmisen valmistamaa pääomaa.
  • 63:15 - 63:21
    Ja se tyhjenee kovaa vauhtia
    niin kutsutusta luonnonpääomasta.
  • 63:21 - 63:25
    Olemme ensimmäisenä sukupolvena
    kehittyneissä maissa ―
  • 63:25 - 63:29
    saaneet täydesti nauttia
    talouskasvun hedelmistä.
  • 63:31 - 63:35
    Paras tapa parantaa elämän laatua ―
  • 63:35 - 63:39
    oli satojen vuosien ajan
    elintason kohottaminen.
  • 63:40 - 63:43
    Se kasvatti merkittävästi
    elinajanodotetta, ―
  • 63:43 - 63:47
    lisäsi onnellisuutta
    ja muuta hyvinvointia.
  • 63:47 - 63:51
    Nykyisin talouskasvu
    ei enää vaikuta noihin asioihin.
  • 63:51 - 63:55
    Vaikka elinajanodote
    kasvaa yhä rikkaissa maissa, ―
  • 63:55 - 64:01
    elinajanodotteen kasvu
    ei liity maiden talouskasvuun.
  • 64:02 - 64:05
    Sama pätee onnellisuuteen
    ja muuhun hyvinvointiin.
  • 64:06 - 64:09
    On erikoista että talouden
    kasvaessa köyhyys lisääntyy.
  • 64:09 - 64:13
    Omaa etua korostava
    talousjärjestelmämme on pielessä.
  • 64:14 - 64:16
    Ryöstäessämme
    maapallon luonnonvaroja ―
  • 64:16 - 64:20
    olisi ehkä aika pohtia,
    mitä edistys tarkoittaa.
  • 64:20 - 64:24
    Katson maailmaa vähän samaan
    tapaan kuin Royal Dutch Shell.
  • 64:24 - 64:29
    Sillä on yksi maailman parhaita
    strategiayksikköjä.
  • 64:30 - 64:33
    Shell on luonut kaksi energiaskenaariota.
  • 64:33 - 64:36
    Blueprint―energia― skenaariossa esitetään, ―
  • 64:36 - 64:39
    että yhtiöiden kesken
    luodaan toimielin, ―
  • 64:39 - 64:43
    joka kokoaa maailman johtajat
    pohtimaan energiantuotantoa, ―
  • 64:43 - 64:48
    ilmaston lämpenemistä ja
    fossiilisten polttoaineiden ehtymistä.
  • 64:49 - 64:51
    Toinen on
    Scramble―energiaskenaario.
  • 64:51 - 64:56
    Tuo skenaario on
    nimensä mukaisesti kaoottinen.
  • 64:57 - 65:00
    On kiinnostavaa, että kummassakin
    skenaariossa vuosi 2075, ―
  • 65:01 - 65:04
    johon skenaariot päättyvät,
    kuvataan miltei samanlaiseksi.
  • 65:04 - 65:09
    Blueprint―skenaariosta jää vain
    paljon vähemmän verta kentälle.
  • 65:09 - 65:13
    Scramble―skenaario on verinen, sillä
    siinä kansat sotivat luonnonvaroista.
  • 65:15 - 65:18
    Öljyä porataan nykyään syvältä merenpohjasta, ―
  • 65:18 - 65:22
    koska helposti hyödynnettävät
    öljylähteet on jo löydetty ―
  • 65:22 - 65:24
    ja öljy on käytetty.
  • 65:25 - 65:27
    Öljyvarat eivät yksin ehdy.
  • 65:28 - 65:31
    Uusia metalliesiintymiäkin
    löytyy vain harvoin.
  • 65:32 - 65:36
    Maatalousmaasta 40 prosenttia
    on pahasti köyhtynyt ―
  • 65:36 - 65:41
    ja pienenevät sadot jakautuvat
    maapallolla epätasaisesti.
  • 65:42 - 65:46
    Voi olla että ilmaston lämpenemistä
    pahempi ympäristöuhka ―
  • 65:46 - 65:49
    on luonnonvarojen ehtyminen.
  • 65:51 - 65:57
    Kansat taistelevat maatalousmaista,
    jotta pystytään tuottamaan ruokaa ―
  • 65:57 - 66:02
    YK:n arvioiden mukaan
    maapallon 9 miljardille asukkaalle.
  • 66:02 - 66:07
    Myös fossiilisista polttoaineista
    taistellaan niiden loppuessa.
  • 66:07 - 66:10
    Shellin arvioiden mukaan
    ne loppuvat 2075 mennessä.
  • 66:10 - 66:14
    Taistellaan vedestä ja muista
    arvokkaista luonnonvaroista, ―
  • 66:14 - 66:17
    joita ihminen ja talous tarvitsee.
  • 66:17 - 66:21
    Tulevaisuus voi näyttää
    Shellin Blueprint―skenaariolta, ―
  • 66:22 - 66:26
    eli maailman johtajat pohtivat
    yhdessä, miten varat jaetaan.
  • 66:26 - 66:30
    Se voi myös olla yhtä kaaosta,
    ja Shell on veikannut jälkimmäistä.
  • 66:32 - 66:36
    Suurten ikäluokkien kyvyttömyys
    ajatella tulevaa sukupolvea ―
  • 66:36 - 66:41
    ja elähtänyt ajatus, että vähistä
    luonnonvaroista on kilpailtava, ―
  • 66:41 - 66:43
    voivat molemmat johtaa tuhoon.
  • 66:43 - 66:48
    Taloudessa arvostetaan omaa
    pärjäämistä, kilpailua ja vertailua, ―
  • 66:48 - 66:54
    vaikka tosiasiassa ihmiskunta on
    edistynyt juuri yhteistyön ansiosta.
  • 66:55 - 66:59
    Vaara ajautua rajuun konfliktiin ―
  • 66:59 - 67:03
    koskee kaikkia lajeja,
    kaikkia eläimiä, ―
  • 67:03 - 67:09
    koska kaikilla lajitovereilla
    on samat tarpeet.
  • 67:09 - 67:15
    Ne voivat kamppailla ruuasta,
    suojasta, pesimispaikoista, ―
  • 67:15 - 67:17
    reviiristä, parittelukumppanista...
  • 67:18 - 67:22
    Ihminen sen sijaan
    voi välttää kamppailun.
  • 67:22 - 67:26
    Me kykenemme
    tukemaan, rakastamaan, ―
  • 67:26 - 67:28
    auttamaan ja tekemään yhteistyötä.
  • 67:28 - 67:31
    Ihan toisella tavoin kuin muut lajit.
  • 67:31 - 67:34
    Pystymme tekemään
    toiselle hyvää tai pahaa.
  • 67:34 - 67:39
    Voit olla pahin kilpailijani
    tai tärkein tukijani.
  • 67:40 - 67:44
    Meidän on siirryttävä
    globalisaatiosta lokalisaatioon, ―
  • 67:44 - 67:49
    jotta taloudelliset, kulttuuriset
    ja sosiaaliset tarpeemme täyttyvät.
  • 67:49 - 67:51
    Kumppanuuteen perustuva, ―
  • 67:51 - 67:54
    vastuullinen
    ja tavoitteellinen toiminta ―
  • 67:54 - 67:59
    sekä tuotanto―, ei kulutuskeskeinen
    elämä tekisivät ihmisistä tyytyväisiä.
  • 68:00 - 68:04
    On pakko kysyä, onko kulutus―
    elämäntapa tehnyt meistä onnellisia?
  • 68:05 - 68:09
    Kuvitellaan että olisimme
    eläneet 1800―luvulla ―
  • 68:09 - 68:12
    ja joku olisi kertonut,
    että sadan vuoden kuluttua ―
  • 68:12 - 68:18
    ihmiset elävät valtavan vauraasti ja
    mukavasti keskuslämmitystaloissa ―
  • 68:18 - 68:22
    ja voivat heittää nykytyyliin
    pois suuret määrät ruokaa.
  • 68:22 - 68:24
    Olisimme varmasti ajatelleet, ―
  • 68:24 - 68:30
    että tuon täytyy olla ristiriidaton
    yhteiskunta, jossa on ihana elää.
  • 68:30 - 68:35
    Kontrasti aineellisen menestyksen ja
    sosiaalisen epäonnistumisen välillä ―
  • 68:35 - 68:38
    on kuitenkin lännessä valtava.
  • 68:39 - 68:44
    Jatkuvan kasvun talous vaatii, että
    kuluttaminen on kansan elämäntapa.
  • 68:44 - 68:47
    Ihanteena oli hankkia
    elinaikana "kaikki lelut", ―
  • 68:47 - 68:50
    henkinen tyydytys
    jäi tavaroiden jalkoihin.
  • 68:51 - 68:55
    Eikä ihme, että masennus― lääkkeiden myynti kipusi ylös.
  • 68:57 - 69:03
    Maailmantaloutta on lähes
    koko elämäni ajan rakennettu ―
  • 69:03 - 69:09
    varustautumalla tai tuottamalla
    tavaroita, joita harva tarvitsee.
  • 69:09 - 69:12
    Niitä ei haluta,
    mutta kaikilla pitää olla ne.
  • 69:13 - 69:18
    Kuluttamiseen ajaa
    ihmisen sosiaalinen luonne.
  • 69:19 - 69:23
    Haluamme jotain jotta näyttäisimme
    hyvältä muiden silmissä.
  • 69:23 - 69:27
    Ihminen määrittelee
    itsensä muiden kautta.
  • 69:27 - 69:31
    Mikä on häpeällistä, noloa,
    millä muut ylpeilevät, ―
  • 69:31 - 69:34
    mitä he kadehtivat...
  • 69:34 - 69:40
    Tavarat ovat välittäjänä hänen
    ja muiden välisessä suhteessa ―
  • 69:40 - 69:44
    tässä hyvin vieraannuttavassa hierarkiassa.
  • 69:44 - 69:48
    Eniten ovat kärsineet
    perhe ja ihmissuhteet, ―
  • 69:48 - 69:51
    eli aidosti merkitykselliset asiat.
  • 69:51 - 69:55
    Raha ei tee ihmisiä
    loppupelissä onnellisiksi.
  • 69:55 - 69:59
    Kun on tarpeeksi rikastunut,
    rahasta saatu tyydytys vähenee.
  • 70:00 - 70:02
    Onnellisuus tulee muista ihmisistä.
  • 70:02 - 70:06
    Eniten 30 vuoden aikana on
    kärsinyt suhteemme kanssaihmisiin.
  • 70:06 - 70:10
    Luotamme heihin vähemmän kuin
    ennen, tapaamme vähemmän, ―
  • 70:10 - 70:15
    sitoudumme vähemmän, harvempi
    solmii avioliiton, avioliitot hajoavat.
  • 70:15 - 70:19
    Kaikki pysyvän,
    pyyteettömän kiintymyksen muodot ―
  • 70:20 - 70:23
    ovat murentuneet
    tai vahingoittuneet.
  • 70:23 - 70:26
    Siinä olennainen
    30―vuotisesta kasvusta.
  • 70:26 - 70:30
    Meidän on eheytettävä
    ja inhimillistettävä elämämme.
  • 70:30 - 70:35
    Muuten se on kurja, julma
    ja lyhyt, ja eritoten yksinäinen.
  • 70:36 - 70:40
    Länsi tajuaa vähitellen, ―
  • 70:40 - 70:44
    että sen yksilökeskeinen projekti
    on epäonnistumassa.
  • 70:44 - 70:49
    Länsi uskoi lujasti, että jos yksilöitä
    kannustetaan menestymään, ―
  • 70:50 - 70:53
    yksilöiden menestyksen
    kasautuminen ―
  • 70:53 - 70:57
    tekee yhteiskunnasta onnistuneen.
  • 70:57 - 71:02
    Lännessä aletaan oivaltaa,
    että yksilöiden menestys, ―
  • 71:02 - 71:09
    josta haavoittuva yhteisö
    jää paitsi, on myytti.
  • 71:10 - 71:15
    Ideana oli, että jos ihminen on oman
    onnensa seppä ja yritteliäs, ―
  • 71:15 - 71:20
    niin hänestä tulee menestynyt,
    vauras ja onnellinen yksilö.
  • 71:21 - 71:25
    Lopputuloksena
    oli kuitenkin "elämä lasipurkissa".
  • 71:26 - 71:31
    Koska purkin tilavuus on rajallinen
    ja se on umpinainen, ―
  • 71:32 - 71:36
    yksilö kuolee lopulta
    hapen puutteeseen.
  • 71:37 - 71:42
    Ihmiskunta on olemassa,
    koska ihminen on sosiaalinen ―
  • 71:42 - 71:45
    ja hän tarvitsee kiintymistä.
  • 71:45 - 71:51
    Siksi yhteisöstä eristäytynyt
    menestyvä yksilö lopulta hajoaa.
  • 71:52 - 71:56
    Elämän tarkoitus on
    etsittävä itsensä ulkopuolelta.
  • 71:56 - 72:00
    Ei ole tärkeää,
    miten ihminen luo sen, ―
  • 72:00 - 72:05
    niin kauan kuin lopputulos
    hyödyttää toivottua yhteiskuntaa.
  • 72:05 - 72:08
    Elämän tarkoituksen
    on tultava ulkopuolelta.
  • 72:08 - 72:10
    Jos ihminen
    hakee sitä itsestään, ―
  • 72:11 - 72:13
    hän Nietzschen sanoin
    "tuijottaa tyhjyyteen" ―
  • 72:14 - 72:16
    ja lopulta sulkeutuu tyhjyyteen.
  • 73:15 - 73:20
    Yksi kulttuurin kautta länsimaista
    ajattelua muokkaava tekijä ―
  • 73:20 - 73:24
    on Hollywood―elokuvien kerronta.
  • 73:24 - 73:29
    Rakenne on länsimaiselle
    elokuvakulttuurille ominainen:
  • 73:29 - 73:31
    on alku, keskikohta ja loppu.
  • 73:31 - 73:34
    On draamaa, jännitystä,
    on loppuratkaisu, ―
  • 73:34 - 73:39
    on hyvis― ja pahishahmot ja tarina,
    johon suuri yleisö voi samaistua.
  • 73:42 - 73:45
    Hollywood―malli
    on vaikuttanut siihen, ―
  • 73:45 - 73:49
    miten ihmiset kertovat itsestään,
    miten he arvioivat lähihistoriaa ―
  • 73:49 - 73:53
    ja siihen,
    miten käsittelimme finanssikriisiä.
  • 73:53 - 73:58
    Ihmiset näkivät tarinan aikajanan,
    Lehman Brothers ―draaman, ―
  • 73:58 - 74:01
    ja he vaativat loppuratkaisua.
  • 74:01 - 74:04
    Koska he halusivat nähdä
    pahiksia ja uhreja, ―
  • 74:04 - 74:07
    jutuissa keskityttiin
    muutamiin yksilöihin.
  • 74:07 - 74:11
    Kriisi ei tietenkään ollut
    parin ihmisen aikaansaannos, ―
  • 74:11 - 74:14
    vaan johtui "järjestelmäviasta".
  • 74:14 - 74:18
    Oikeastaan jokainen sijoittaja
    oli tavallaan syyllinen ―
  • 74:18 - 74:22
    joko silkkaa välinpitättömyyttään
    tai menemällä leikkiin mukaan ―
  • 74:23 - 74:26
    ihmettelemättä, kuinka raha
    voi olla vuosikausia niin halpaa.
  • 74:26 - 74:30
    Suuri yleisö ei ymmärrä,
    että systeemi oli pielessä, ―
  • 74:30 - 74:33
    ja todella vaikeaa
    on tehdä siitä myyvä tarina.
  • 74:34 - 74:37
    Ihmiset tuntevat
    ehkä avuttomuutta, ―
  • 74:37 - 74:41
    koska eivät ymmärrä,
    missä vika piilee.
  • 74:41 - 74:44
    Parin "mädän omenan" heittäminen ―
  • 74:44 - 74:47
    ei korjaa talous― järjestelmämme epäkohtia.
  • 74:47 - 74:50
    Se ei kykene
    suojelemaan kansalaisia, ―
  • 74:50 - 74:55
    vaan kannustaa "neljää ratsastajaa"
    hurjaan laukkaan.
  • 74:55 - 74:58
    Nykyajan neljä ratsastajaa ovat:
  • 74:58 - 75:02
    finanssijärjestelmän ahneus, kasvava järjestäytynyt rikollisuus, ―
  • 75:02 - 75:07
    miljardien äärimmäinen köyhyys
    ja luonnonvarojen ehtyminen.
  • 75:07 - 75:11
    Ne tallaavat köyhimmät jalkoihinsa.
  • 75:11 - 75:14
    Ne saavat laukata,
    koska ajattelumalli, ―
  • 75:14 - 75:18
    joka meihin on iskostettu kouluissa,
    yliopistoissa ja tiedotusvälineissä, ―
  • 75:18 - 75:22
    ei kannusta
    vallitsevan normin kritisoimiseen.
  • 75:22 - 75:24
    Meidät on vallannut apatia.
  • 75:25 - 75:27
    Yhteiskuntamme
    ovat depressiivisiä.
  • 75:28 - 75:31
    Olemme tottuneet siihen,
    että emme voi asioille mitään, ―
  • 75:31 - 75:33
    ettei vaihtoehtoa ole.
  • 75:33 - 75:37
    Emme ikinä selviä
    ympäristöongelmista ―
  • 75:37 - 75:40
    ja elämme armottomassa
    kilpailuyhteiskunnassa.
  • 75:41 - 75:43
    Noin ei olisi,
    jos tunnustettaisiin, ―
  • 75:44 - 75:48
    että useimmat ongelmamme
    pienenisivät, ―
  • 75:48 - 75:52
    jos lisäisimme
    yhteiskunnallista tasa―arvoa ―
  • 75:52 - 75:55
    ja kaventaisimme tuloeroja.
  • 75:55 - 75:58
    Se auttaisi myös ympäristö― ongelmien ratkaisemisessa.
  • 75:59 - 76:02
    Yhteiskuntamme voisi olla
    laadullisesti parempi kaikille.
  • 76:03 - 76:08
    Media vaikenee asiasta, joten
    apatia on tavallaan organisoitua.
  • 76:08 - 76:14
    Media on meillä kiinteistö― ja
    finanssipiirien omistuksessa.
  • 76:14 - 76:17
    Ne eivät rupea
    selittämään kansalle ―
  • 76:17 - 76:22
    finanssi―, vakuutus― ja kiinteistöalan
    eli FIRE―sektorin kytköksiä.
  • 76:23 - 76:26
    Kyse on harhauttamisesta, ―
  • 76:26 - 76:32
    yritetään siirtää vastuu muille ja
    kiistää todellisten vastuullisten rooli.
  • 76:32 - 76:34
    Tuo on yleinen strategia.
  • 76:34 - 76:38
    Pankkien tuella on
    jopa perustettu yliopistoja.
  • 76:38 - 76:41
    Pankit rahoittavat niitä
    ja ajatushautomoita, ―
  • 76:41 - 76:45
    pankeilla on koulutussäätiöitä,
    ne omistavat sanomalehtiä.
  • 76:45 - 76:49
    Tuon pankkien propaganda― yrityksen tavoitteena on, ―
  • 76:49 - 76:52
    että ongelmien ydin
    menisi ihmisiltä ohi.
  • 76:52 - 76:57
    Ei pidä luulla, että ilman talous― tai oikeustieteen koulutusta ―
  • 76:57 - 76:59
    nämä asiat ovat liian vaikeita.
  • 76:59 - 77:01
    Päinvastoin,
    ne ovat hyvin yksinkertaisia.
  • 77:02 - 77:05
    Kyse on vallasta ja demokratiasta.
  • 77:06 - 77:08
    Sen jokainen meistä ymmärtää.
  • 77:10 - 77:14
    Harhautuksen taustalla on
    uusklassinen koulukunta.
  • 77:14 - 77:18
    Nämä ekonomistit ja tutkijat ovat
    saaneet maailman uskomaan, ―
  • 77:18 - 77:20
    että heidän mallinsa ovat pyhiä.
  • 77:20 - 77:24
    Gutenbergin 1500―luvun
    kirjapainovallankumouksen tavoin ―
  • 77:24 - 77:29
    Internetin tuoma valistuksen aika
    poistaa tietämättömyyden, ―
  • 77:29 - 77:33
    jota tiedeyhteisö ja median
    portinvartijat ovat ylläpitäneet.
  • 77:33 - 77:36
    Massojen ajattelua
    voidaan ohjata koulutuksella.
  • 77:36 - 77:37
    On uskomatonta, ―
  • 77:37 - 77:43
    että uusklassisia oppeja opetetaan
    yhä itärannikon huippuyliopistoissa.
  • 77:45 - 77:52
    Saan kirjeitä muissa yliopistoissa
    taloustiedettä opiskelevilta.
  • 77:53 - 77:56
    He kertovat niissä
    opinto―ohjelmistaan:
  • 77:56 - 78:02
    "Luin äskettäin artikkelinne. Juuri tuo aihe kiinnostaisi minua."
  • 78:02 - 78:04
    "Valitsemassani opinto―ohjelmassa ―
  • 78:05 - 78:08
    on vain mahdotonta
    käsitellä tuollaista aihetta."
  • 78:08 - 78:11
    "Mitä neuvotte minua tekemään?"
  • 78:11 - 78:15
    Nuoret joutuvat kyseenalaistamaan
    monet niistä opeista, ―
  • 78:15 - 78:17
    joita heille opetetaan.
  • 78:17 - 78:21
    Osasta opinnoista
    voi olla aidosti hyötyä.
  • 78:22 - 78:26
    Monet asiat kannattaa lukea vain,
    jotta tunnet vihollisesi.
  • 78:27 - 78:30
    Yksilö ei ehkä pysty
    muuttamaan järjestelmää, ―
  • 78:30 - 78:33
    mutta hän voi muuttaa itseään.
  • 78:33 - 78:37
    Se, jolle koulujen ovet eivät avaudu,
    voi opiskella itsenäisesti.
  • 78:37 - 78:42
    On hyvä aloittaa tutustumalla
    klassisen koulukunnan edustajiin ―
  • 78:42 - 78:46
    ja asiaan, jota vain harva kritisoi
    ja joka vaikuttaa meihin kaikkiin, ―
  • 78:46 - 78:48
    rahajärjestelmäämme.
  • 78:49 - 78:54
    Jos maailman rahajärjestelmää
    ei uudisteta, ―
  • 78:54 - 79:00
    se merkitsee
    teollisen kulttuurin loppua.
  • 79:00 - 79:03
    Se ei merkitse ihmiskunnan loppua, ―
  • 79:03 - 79:09
    vaan meidän tuntemamme maailman
    täydellistä romahtamista, ―
  • 79:09 - 79:14
    koska maailma, joka perustuu
    Fiat―rahan käyttöön, ei toimi.
  • 79:15 - 79:20
    Järjestelmän ylläpitäjät
    eivät halua myöntää ongelmaa, ―
  • 79:20 - 79:22
    mutta niin se vain on.
  • 79:22 - 79:26
    Fiat―rahajärjestelmä
    perustuu ihmisen sääntelyyn ―
  • 79:26 - 79:28
    ja sitä on käytetty väärin.
  • 79:28 - 79:33
    Onko olemassa rahaa, joka
    on ihmisen sääntelyn ulkopuolella?
  • 79:35 - 79:37
    Jos ajattelee
    luonnonlakia ja kultaa, ―
  • 79:38 - 79:41
    kulta on minusta
    rahan luonnollinen muoto.
  • 79:41 - 79:45
    Kaikki kaivamamme kulta on
    "varastoituna" maan päällä.
  • 79:45 - 79:47
    Jos kulta on yhdessä paikassa, ―
  • 79:47 - 79:51
    sitä on kahden ja puolen
    kilpauintialtaan verran.
  • 79:51 - 79:54
    Tärkeää on,
    että maanpäällinen kultavaranto ―
  • 79:55 - 79:58
    kasvaa vuosittain
    noin 1,75 prosenttia, ―
  • 79:58 - 80:01
    lähes saman verran kuin
    maailman väestömäärä ―
  • 80:01 - 80:04
    ja maailman uusi varallisuus.
  • 80:04 - 80:07
    Siitä seuraa, ―
  • 80:07 - 80:11
    että kullan ostovoima
    pysyy vakaana pitkiä ajanjaksoja, ―
  • 80:11 - 80:15
    koska kysynnän ja tarjonnan suhde
    on tasapainossa.
  • 80:16 - 80:20
    Jotta ihmiset olisivat vapaita,
    on oltava terve rahajärjestelmä.
  • 80:20 - 80:25
    Vain kulta tuo vapauden, sillä sen
    arvoa poliitikot eivät voi säädellä.
  • 80:26 - 80:29
    Ihmisen säätelemien
    rahaprosessien seurauksena ―
  • 80:29 - 80:33
    kansa on velkaantunut rajusti
    kaikissa yhteiskunnan kerrostumissa.
  • 80:33 - 80:38
    Velkaa pidetään "luonnollisena".
    Se ei ole, se on yksi orjuuden muoto.
  • 80:38 - 80:43
    Mutta kuinka moni kritisoi sitä?
    Mitä velkaantumiselle pitäisi tehdä?
  • 80:44 - 80:47
    Klassinen esimerkki velkojen
    anteeksi antamisesta ―
  • 80:47 - 80:51
    oli Saksan talousihme 1947.
  • 80:51 - 80:54
    Liittoutuneet
    antoivat anteeksi kaikki velat, ―
  • 80:54 - 80:57
    jotka Saksan valtiolla
    oli kotimaassa ja muualla.
  • 80:57 - 81:02
    Se ei koskenut työnantajien
    tuoreita velkoja työntekijöilleen ―
  • 81:02 - 81:06
    eikä puskuria,
    jonka jokainen sai pitää tilillään ―
  • 81:06 - 81:10
    joidenkin viikkojen
    ruokamenoja varten.
  • 81:11 - 81:15
    Periaatteessa voitaisiin noudattaa ―
  • 81:15 - 81:19
    Saksan
    vuoden 1947 valuuttareformia.
  • 81:19 - 81:22
    Jokainen aloittaisi
    puhtaalta pöydältä.
  • 81:22 - 81:25
    Omaisuudesta tulisi
    velatonta pääomaa.
  • 81:25 - 81:28
    Ongelmana on,
    että jos velat pyyhitään pois, ―
  • 81:28 - 81:30
    samalla pyyhitään pois säästöt.
  • 81:30 - 81:34
    Se ei olisi niin kamalaa,
    kun muistaa sen, ―
  • 81:34 - 81:37
    että rikkain prosentti
    amerikkalaisista ―
  • 81:37 - 81:41
    pitää käsissään
    valtavaa varallisuutta.
  • 81:41 - 81:45
    Tilastojen mukaan
    se on suurempi kuin koskaan.
  • 81:46 - 81:49
    Myös verojärjestelmää
    olisi tarkistettava.
  • 81:49 - 81:52
    Nyt verotetaan siitä,
    mitä tuotamme, ―
  • 81:52 - 81:56
    mutta olisiko edistyksellisempää
    verottaa siitä, mitä kulutamme?
  • 81:56 - 81:58
    Miten moni amerikkalainen tietää, ―
  • 81:58 - 82:02
    että maan perustajat
    eivät aikoneet verottaa työtä?
  • 82:02 - 82:05
    Kansan ei ollut tarkoitus
    maksaa tuloveroa.
  • 82:05 - 82:09
    Isosta―Britanniasta tuotu vero―
    järjestelmä on kolonialismin jäänne ―
  • 82:09 - 82:12
    johon koko maailma haksahti.
  • 82:13 - 82:17
    Olisi tärkeää
    että verojärjestelmä toimisi ―
  • 82:17 - 82:21
    niin kuin 1800―luvulla odotettiin.
  • 82:21 - 82:24
    Järjestelmän perustana pitäisi olla, ―
  • 82:24 - 82:27
    että verotetaan maaomaisuutta,
    maan arvon nousua, ―
  • 82:28 - 82:31
    John Stuart Millin kutsumaa
    "ansiotonta arvonnousua".
  • 82:32 - 82:36
    Hän kutsui niitä "maanomistajien
    nukkuessaan tekemiksi voitoiksi."
  • 82:37 - 82:42
    Kuka on tehnyt öljyn,
    kivihiilen tai rautamalmin?
  • 82:43 - 82:47
    Nuo raaka―aineet eivät ole syntyneet
    ihmisen työn tuloksena.
  • 82:47 - 82:52
    Ihminen toki poraa ja louhii niitä,
    mutta ne ovat olemassa ilman häntä.
  • 82:52 - 82:59
    Siksi luonnonvaroista saadut tulot
    olisivat erinomainen verotuskohde.
  • 82:59 - 83:01
    Kukaan ei ole tehnyt niitä.
  • 83:01 - 83:07
    Jos niitä verotetaan, ihmiset saadaan
    käyttämään niitä tehokkaammin.
  • 83:07 - 83:13
    Olisi paljon fiksumpaa verottaa
    noita tuloja kuin työtä ja pääomaa.
  • 83:14 - 83:20
    Jos valtiot verottaisivat maan arvoa,
    joka on syntynyt luonnollisesti, ―
  • 83:20 - 83:24
    ei ihmisen työn tai
    yksityisyritteliäisyyden tuloksena, ―
  • 83:24 - 83:29
    hallitusten ei tarvitsisi verottaa
    työtä tuloveron muodossa, ―
  • 83:29 - 83:34
    eikä kerätä liikevaihtoveroa,
    joka rasittaa liiketoimintaa, ―
  • 83:34 - 83:38
    eikä kantaa
    monenmoisia yritysveroja.
  • 83:40 - 83:44
    Tämä klassisen taloustieteen
    edustajien suosima järjestelmä ―
  • 83:44 - 83:47
    vähentäisi köyhyyttä maailmassa, ―
  • 83:47 - 83:51
    sillä kehittyvät maat saisivat
    pitää raaka―ainevarallisuutensa.
  • 83:52 - 83:56
    Kehittyneissä maissa tämä
    lievittäisi asunto― ja velkakriisiä ―
  • 83:57 - 84:01
    ja synnyttäisi yrittäjyyttä, jota
    tarvitaan taloutemme nostamiseksi.
  • 84:02 - 84:06
    Voisi olla syytä kaivaa esiin
    eräs työtekijöitä koskeva periaate, ―
  • 84:07 - 84:10
    jota kannatettiin
    teollisen vallankumouksen aikaan.
  • 84:10 - 84:14
    Ajatus työntekijöistä
    tehtaan omistajina ―
  • 84:14 - 84:19
    on syvällä työläiskulttuurissa.
  • 84:19 - 84:24
    Teollisen vallankumouksen
    alkuvaiheessa, 1800―luvun lopulla, ―
  • 84:24 - 84:27
    työläisille oli itsestään selvää, ―
  • 84:27 - 84:31
    että heidän kuului omistaa myllyt,
    joissa he tekivät työtä.
  • 84:32 - 84:36
    Jos niin ei olisi, hyökättäisiin vapaan
    kansalaisen oikeuksia vastaan.
  • 84:38 - 84:42
    Ajateltiin myös,
    että palkkatyö lähenteli orjuutta.
  • 84:43 - 84:46
    Mutta tuo orjuus oli väliaikaista.
  • 84:46 - 84:50
    Siitä voi vapautua, ja vapaana saattoi omistaa tehtaan.
  • 84:50 - 84:54
    Periamerikkalaista ajattelua,
    Abraham Lincolnin ajattelua ―
  • 84:54 - 84:59
    ja yksi republikaanipuolueen
    periaatteista 1800―luvun lopulla.
  • 84:59 - 85:03
    On tehty työtä, jotta ihmiset
    unohtaisivat tuon ajattelun, ―
  • 85:03 - 85:06
    mutta sitä ei voi hävittää
    ja sillä on kysyntää.
  • 85:06 - 85:08
    Platonin mukaan ―
  • 85:08 - 85:14
    palkkaero organisaatiossa eniten
    ja vähiten ansaitsevan välillä ―
  • 85:14 - 85:16
    saisi olla korkeintaan 6:1.
  • 85:17 - 85:22
    Pankkiiri JP Morgan julisti 1923,
    että 20:1 oli sopiva palkkaero.
  • 85:23 - 85:27
    Nykyään työntekijöiden
    palkkaeroja kuvaava suhdeluku ―
  • 85:27 - 85:31
    voi olla monikansallisessa
    yhtiössä 500:1, jopa 1000:1.
  • 85:31 - 85:35
    Jos suhdeluku
    on suurempi kuin 500:1, ―
  • 85:35 - 85:40
    voidaan sanoa että rikkaat ja köyhät
    lakkaavat olemasta lajitovereita.
  • 85:40 - 85:45
    He eivät ole saman yhteisön jäseniä.
    Heillä on aivan eri intressit.
  • 85:45 - 85:51
    Suurten luokkaerojen vuoksi eri luokkiin kuuluvien välille ―
  • 85:51 - 85:57
    syntyy harvoin yhtenäisyyden
    tunnetta tai ystävyyssuhteita.
  • 85:59 - 86:03
    Jos kansa raivostuu
    hävyttömistä palkoista, ―
  • 86:03 - 86:06
    niiden kannattajat
    käyttävät psykologiakorttia ―
  • 86:06 - 86:10
    ja siteeraavat brittitiedemiestä
    Herbert Spenceriä.
  • 86:10 - 86:13
    Hän keksi fraasin
    "kyvykkäimpien eloonjääminen", ―
  • 86:13 - 86:17
    ja luonnonvalinnalla
    perustellaan ylisuuria palkkioita.
  • 86:18 - 86:23
    Bisneksessä tarvitaan kilpailua,
    mutta pelin pitää olla reilua.
  • 86:23 - 86:27
    Monopoleilla on liikaa,
    sillä ne määräävät hinnat.
  • 86:27 - 86:31
    Nykyisessä talousjärjestyksessä
    on samantekevää, ―
  • 86:31 - 86:35
    onko maapallon väestön
    enemmistö kyvykästä vai ei.
  • 86:35 - 86:40
    Talouskriisistä saavat maksaa muut
    kuin ne, jotka aiheuttivat sen.
  • 86:41 - 86:43
    On varmaa, että kriisin aiheuttajat ―
  • 86:44 - 86:49
    leimaavat tämän dokumentin
    sosialistiseksi, jopa marxilaiseksi.
  • 86:50 - 86:53
    Olen kapitalisti.
    Palvelen liike―elämää.
  • 86:53 - 86:57
    Uskon tiettyihin perusperiaatteisiin.
  • 86:57 - 87:00
    Olen täysin tyrmistynyt siitä, ―
  • 87:00 - 87:05
    että "monarkit" ja monopolin haltijat
    ovat tuhonneet nuo periaatteet.
  • 87:05 - 87:09
    Ne ovat tuhonneet järjestelmän
    sisältä käsin Wall Streetillä.
  • 87:09 - 87:11
    Se on tuomittavaa.
  • 87:11 - 87:15
    Olen kapitalisti. Minusta kapitalismi on hyvä asia.
  • 87:15 - 87:20
    En halua eroon kapitalismista, vaan
    tästä kammottavasta suuntauksesta.
  • 87:20 - 87:25
    Kapitalismi tai laajemmin
    ajateltuna markkinatalous ―
  • 87:25 - 87:30
    on tulevaisuuden järjestelmä, sillä
    en voi kuvitella maailmaa ilman sitä.
  • 87:30 - 87:36
    Mutta millaista kapitalismia
    tai markkinataloutta haluamme?
  • 87:37 - 87:43
    Itsenäinen raha, tuloverotuksen
    korvaaminen kulutusverolla ―
  • 87:43 - 87:48
    ja työntekijäomisteiset yritykset
    olisivat pohja luoda talous, ―
  • 87:48 - 87:53
    joka ei tarvitsisi jatkuvaa kasvua
    velkojen korkojen maksamiseksi.
  • 87:53 - 87:56
    Olemme kestäneet vuosisatoja "vapaita markkinoita", ―
  • 87:56 - 87:59
    mutta meistä ei ole tullut vapaita.
  • 87:59 - 88:04
    Olemme tuhonneet luonnon ja
    toisemme edistymisyrityksissämme.
  • 88:04 - 88:07
    On naurettavaa väittää, ―
  • 88:07 - 88:11
    että markkinoiden rajat
    on määritelty tieteellisesti, ―
  • 88:11 - 88:13
    eikä mitään pidä muuttaa.
  • 88:13 - 88:17
    Vapaiden markkinoiden puolustajat
    tietysti sanovat niin.
  • 88:17 - 88:21
    Jos he saavat
    ihmiset uskomaan sen, ―
  • 88:21 - 88:27
    ja vakuuttavat vielä taloustieteen
    tohtoreina tietävänsä totuuden, ―
  • 88:27 - 88:33
    sen jälkeen kaikki, mitä he sanovat,
    hyväksytään kiltisti.
  • 88:33 - 88:37
    Siksi meidän
    on taisteltava heitä vastaan.
  • 88:37 - 88:41
    Politiikan tehtävä
    on määritellä markkinoiden rajat.
  • 88:41 - 88:48
    Markkinoita on rajoitettu moneen
    kertaan parin sadan vuoden aikana.
  • 88:49 - 88:55
    Pari vuosisataa sitten ostettiin ja
    myytiin ihmisiä, lapsityövoimaa, ―
  • 88:55 - 88:59
    asioita joista nykyihminen
    ei voisi kuvitella käyvänsä kauppaa.
  • 88:59 - 89:04
    Markkinoita on aika ajoin rajoitettu
    ja voidaan rajoittaa edelleen.
  • 89:04 - 89:07
    1800―luvun puolivälissä
    oli täysin hyväksyttyä ―
  • 89:08 - 89:12
    myydä kadunkulmassa
    mitä tahansa kemikaalia ―
  • 89:12 - 89:14
    ja väittää sen olevan lääkettä.
  • 89:15 - 89:18
    Se hyväksyttiin silloin,
    nyt se on rikos.
  • 89:18 - 89:22
    Niin on aktiivinen varainhoitokin sadan vuoden päästä.
  • 89:23 - 89:28
    Suureen lamaan johtanut romahdus
    ja 2000―luvulla nähty romahdus ―
  • 89:28 - 89:30
    johtuivat niiden ahnehtimisesta, ―
  • 89:30 - 89:34
    jotka tuottavat
    kansantalouteen vähän.
  • 89:34 - 89:38
    Monikansalliset yhtiöt
    ja pankit haluavat kasvaa, ―
  • 89:38 - 89:43
    mutta eivät maksaa niille, jotka
    tekevät varsinaisen tuottavan työn.
  • 89:43 - 89:47
    Jos tuottamaton luokka
    ennen vanhaan kahmi liikaa, ―
  • 89:47 - 89:53
    kansa kapinoi näkyvää vihollista
    vastaan pysäyttääkseen sorron.
  • 89:53 - 89:55
    Mutta miten me voimme kapinoida ―
  • 89:55 - 89:59
    poliittisen ja talousjärjestelmän
    lonkeroihinsa kietonutta ―
  • 89:59 - 90:02
    kasvotonta vihollista vastaan?
  • 90:02 - 90:05
    Tietysti voimme.
    Kyse on sykleistä.
  • 90:05 - 90:11
    Olemme ehkä rottia juoksupyörässä,
    mutta emme velkaorjia.
  • 90:11 - 90:14
    Rahoitussektori vahvistuu
    ja organisoituu, ―
  • 90:14 - 90:19
    pankkitoiminnalla rikastuu ja rahalla
    on helppo ostaa poliitikkoja...
  • 90:19 - 90:22
    Amerikkalaiseen demokratiaan
    kuuluu kuitenkin ―
  • 90:22 - 90:25
    säännöllisesti
    toistuva välienselvittely.
  • 90:25 - 90:28
    1830―luvulla Andrew Jackson löi
    maan toiseksi suurimman pankin.
  • 90:28 - 90:33
    1900―luvun alussa Teddy Roosevelt
    löi JP Morganin ja Rockefellerin.
  • 90:33 - 90:39
    1930―luvulla Franklin Delano
    Roosevelt löi kaikki Wall Streetillä.
  • 90:39 - 90:40
    Nyt meidän on lyötävä ne.
  • 90:41 - 90:47
    Jos olen optimistinen,
    enkä kyyninen tai pessimistinen, ―
  • 90:47 - 90:49
    se on opiskelijoideni ansiota.
  • 90:49 - 90:55
    Heillä ei ole hinkua päästää Wall
    Streetille. He haluavat ihan muuta.
  • 90:55 - 91:00
    He halveksivat ihmisiä joille raha...
  • 91:00 - 91:03
    Heille itselleen raha ei ole tärkeä, ―
  • 91:03 - 91:06
    ja he halveksivat ihmisiä,
    jotka haluavat vain rahaa.
  • 91:06 - 91:13
    Finanssi― ja talouskriisi
    ovat ihmisen luomuksia.
  • 91:14 - 91:18
    Sen, minkä ihminen on luonut,
    hän voi myös muuttaa.
  • 91:19 - 91:24
    Voimme yhdessä muuttaa maailman.
  • 91:25 - 91:28
    Vallankumoukset alkavat aatteesta.
  • 91:28 - 91:33
    Järjestäytymällä ja suitsimalla
    todellisen ongelman kätkijöitä ―
  • 91:33 - 91:36
    olisi mahdollista
    aloittaa veretön vallankumous ―
  • 91:36 - 91:42
    talouden romuttaneita julmia yhtiöitä
    ja raakoja johtajia vastaan.
  • 91:42 - 91:44
    Keskuspankkivalta,
    peukaloitu kapitalismi, ―
  • 91:45 - 91:49
    maakeinottelu, tuloverotus
    ja uusklassinen markkinatalous ―
  • 91:49 - 91:52
    ovat omineet demokratian,
    torpanneet edistyksen, ―
  • 91:52 - 91:54
    turmelleet historian kulun ―
  • 91:54 - 91:57
    ja vaarantaneet
    planeetan tulevaisuuden.
  • 91:57 - 91:59
    Jos ongelmiin ei puututa, ―
  • 91:59 - 92:03
    seuraava romahdus
    on rajumpi kuin kukaan kuvitteli.
  • 92:04 - 92:06
    Puolustelut eivät auta.
  • 92:06 - 92:11
    2000―luvun alussa keskuspankit
    vapauttivat rahan sääntelystä, ―
  • 92:11 - 92:16
    hinasivat maan hinnan ylös
    ja loivat siten kiinteistökuplan.
  • 92:17 - 92:20
    Lisäksi verotusta on peukaloitu ―
  • 92:20 - 92:24
    syventämään rikkaiden
    etuoikeutettua asemaa.
  • 92:26 - 92:31
    Uusklassinen talous on tuhonnut
    miljardien köyhien elämän ―
  • 92:31 - 92:34
    houkutellut kaikki mukaan
    sukupolvien väliseen kiistaan ―
  • 92:34 - 92:37
    ja aiheuttanut rajatonta kärsimystä.
  • 92:41 - 92:43
    Joukossa ihmiset sekoavat, ―
  • 92:43 - 92:47
    mutta he tulevat järkiinsä
    hitaasti ja yksi kerrallaan.
  • 92:48 - 92:51
    Historia on
    täynnä esimerkkejä siitä, ―
  • 92:51 - 92:55
    että kansa nousee sorron alta
    ajaakseen radikaalia muutosta, ―
  • 92:55 - 93:00
    mutta vallitseva tila jatkuu
    uusista vallanpitäjistä huolimatta.
  • 93:01 - 93:05
    Voimme vapautua vain,
    jos ymmärrämme, mistä on kyse.
  • 93:06 - 93:11
    Ihminen haluaa luontaisesti
    ajaa tärkeitä asioita, ―
  • 93:12 - 93:15
    kantaa vastuuta ja tutustua itseensä.
  • 93:16 - 93:21
    Riistokapitalistin pahin vihollinen
    ja ihmiskunnan paras liittolainen ―
  • 93:21 - 93:24
    on itseoppinut yksilö, ―
  • 93:24 - 93:27
    joka on lukenut, ymmärtänyt, ―
  • 93:27 - 93:29
    joka on kärsivällinen ―
  • 93:29 - 93:33
    ja seuraa, mitä
    maailmassa tapahtuu.
  • 93:33 - 93:34
Title:
Four Horsemen - Feature Documentary - Official Version
Description:

FOUR HORSEMEN is an independent feature documentary which lifts the lid on how the world really works.

As we will never return to 'business as usual' 23 international thinkers, government advisors and Wall Street money-men break their silence and explain how to establish a moral and just society.

FOUR HORSEMEN is free from mainstream media propaganda -- the film doesn't bash bankers, criticise politicians or get involved in conspiracy theories. It ignites the debate about how to usher a new economic paradigm into the world which would dramatically improve the quality of life for billions.

"It's Inside Job with bells on, and a frequently compelling thesis thanks to Ashcroft's crack team of talking heads -- economists, whistleblowers and Noam Chomsky, all talking with candour and clarity." - Total Film

"Four Horsemen is a breathtakingly composed jeremiad against the folly of Neo-classical economics and the threats it represents to all we should hold dear."
- Harold Crooks, The Corporation (Co-Director) Surviving Progress (Co-Director/Co-Writer)

Follow us on https://www.twitter.com/RenegadeEcon
on https://www.facebook.com/RenEconomist
or visit our website http://www.renegadeeconomist.com

Support us by subscribing here http://bit.ly/1db4xVQ

Also you can check our shop at http://www.renegadeeconomist.com/info/shop.html

more » « less
Video Language:
English
Duration:
01:38:54

Finnish subtitles

Incomplete

Revisions