WEBVTT

00:00:14.502 --> 00:00:16.560
Kuinka jotkut hyönteiset voivat kävellä

00:00:16.560 --> 00:00:18.135
lammikon pinnalla,

00:00:18.135 --> 00:00:19.815
mutta sinä uppoat nopeasti pohjaan,

00:00:19.815 --> 00:00:21.417
jos yrität kävellä veden päällä?

NOTE Paragraph

00:00:21.417 --> 00:00:24.811
Ja miksi järvet talvella jäätyvät
pinnasta kohti pohjaa?

00:00:24.811 --> 00:00:28.823
Yhdellä sanalla vastaus kaikkiin 
kysymyksiin on polaarisuus.

00:00:28.823 --> 00:00:30.490
Vesi on yksinkertainen molekyyli,

00:00:30.490 --> 00:00:33.946
joka muodostuu yhdestä happiatomista 
ja kahdesta vetyatomista,

00:00:33.946 --> 00:00:35.862
mutta se on elintärkeä elämälle.


00:00:35.862 --> 00:00:39.324
Itse asiassa 
60 prosenttia aikuisen ihmisen painosta

00:00:39.324 --> 00:00:41.954
koostuu vedestä.

00:00:41.954 --> 00:00:44.372
Vesimolekyylien polaarisuus

00:00:44.372 --> 00:00:46.624
antaa tälle yleiselle 
aineelle ominaisuudet,

00:00:46.624 --> 00:00:49.413
jotka tekevät siitä ainutlaatuisen 
ja elämää ylläpitävän.

00:00:49.413 --> 00:00:51.545
Polaarisuus johtuu 
elektronien epätasaisesta

00:00:51.545 --> 00:00:53.604
jakautumisesta molekyylissä.

00:00:53.604 --> 00:00:56.551
Happiatomin ja kahden vetyatomin

00:00:56.551 --> 00:00:59.635
väliset sidokset yhdessä vesimolekyylissä

00:00:59.635 --> 00:01:03.020
on kuin köydenveto ison, 
voimakkaan jalkapalloilijan

00:01:03.020 --> 00:01:05.189
ja pienen suloisen naperon välillä.

00:01:05.189 --> 00:01:07.063
Happi on isompi atomi,

00:01:07.063 --> 00:01:09.772
jolla on vetyä enemmän protoneja ytimessä.

00:01:09.772 --> 00:01:13.170
Nämä positiiviset varaukset ovat 
kuin ihmisen fyysinen vahvuus.

00:01:13.170 --> 00:01:14.485
Ne voivat vetää puoleensa

00:01:14.485 --> 00:01:16.855
sidoksen negatiivisesti 
varattuja elektroneja,

00:01:16.855 --> 00:01:19.450
samalla tavalla kuin 
voimakas yksilö voi voittaa

00:01:19.450 --> 00:01:22.021
heikomman yksilön köydenvedossa.

00:01:22.021 --> 00:01:24.204
Niinpä happi pystyy vetämään puoleensa

00:01:24.204 --> 00:01:27.123
enemmän kuin oman osansa elektroneista.

00:01:27.123 --> 00:01:30.273
Koska vety on pienempi ja heikompi ja

00:01:30.273 --> 00:01:31.550
vähäprotonisempi,

00:01:31.550 --> 00:01:33.547
se häviää köydenvedossa

00:01:33.547 --> 00:01:36.733
ja vetää puoleensa vähemmän kuin
oman osuutensa elektroneista.

00:01:36.733 --> 00:01:39.720
Happi vesimolekyylissä käyttäytyy 
kuin se olisi negatiivinen,

00:01:39.720 --> 00:01:43.139
ja vedyt käyttäytyvät
kuin ne olisivat positiivisia.

00:01:43.139 --> 00:01:45.846
Vesimolekyylissä olevia sidoksia

00:01:45.846 --> 00:01:48.263
kutsutaan polaarisiksi
kovalenttisiksi sidoksiksi.

00:01:48.263 --> 00:01:50.859
Kovalenttisuus tarkoittaa, 
että elektronit on jaettu.

00:01:50.859 --> 00:01:52.945
Mutta, kuten juuri opimme,

00:01:52.945 --> 00:01:56.277
polaarisuus tarkoittaa, 
etteivät elektronit jakaudu tasaisesti.

00:01:56.277 --> 00:01:58.938
Vedessä happi on negatiivinen

00:01:58.938 --> 00:02:01.655
ja vedyt positiivisia.

00:02:01.655 --> 00:02:03.701
Vastakkaiset varausten 
vetovoiman vuoksi

00:02:03.701 --> 00:02:06.495
happi vetää puoleensa vetyatomeja

00:02:06.495 --> 00:02:08.149
viereisissä vesimolekyyleissä.

00:02:08.149 --> 00:02:11.932
Vesimolekyylien välille syntyy 
erityinen sidos,

00:02:11.932 --> 00:02:13.962
joka tunnetaan paremmin vetysidoksena.

00:02:13.962 --> 00:02:16.770
Vetysidoksia ei ole kuitenkaan 
pelkästään vedessä.

00:02:16.770 --> 00:02:18.961
Ne voivat muodostua vesimolekyylin ja

00:02:18.961 --> 00:02:22.470
polaarisen tai ioniyhdisteen välille.

00:02:22.470 --> 00:02:25.602
Veden kykyä tarttua itseensä 
kutsutaan koheesioksi,

00:02:25.602 --> 00:02:28.323
kun taas veden kykyä tarttua 
muihin aineisiin

00:02:28.323 --> 00:02:30.560
kutsutaan adheesioksi.

00:02:30.560 --> 00:02:32.987
Mieti nyt uudelleen alun kysymyksiä.

00:02:32.987 --> 00:02:36.903
Ensiksi: miksi hyönteiset voivat 
kävellä veden päällä?

00:02:36.903 --> 00:02:39.571
Vetysidoksista johtuva pintajännitys

00:02:39.571 --> 00:02:41.698
luo ohuen kalvon veden pinnalle

00:02:41.698 --> 00:02:43.159
ja syntyy tarpeeksi vastusta,

00:02:43.159 --> 00:02:45.586
jotta kevyet hyönteiset voivat 
kävellä sen päällä.

00:02:45.586 --> 00:02:46.769
Sinä et pysty siihen,

00:02:46.769 --> 00:02:48.805
koska vetysidokset eivät ole 
niin vahvoja,

00:02:48.805 --> 00:02:50.545
että pitäisivät sinut pinnalla.

00:02:50.545 --> 00:02:52.918
Miksi jää kelluu nestemäisen veden päällä?

00:02:52.918 --> 00:02:54.685
Monilla muilla aineilla

00:02:54.685 --> 00:02:57.888
kiinteä olomuoto on tiheämpi 
kuin nestemäinen,

00:02:57.888 --> 00:03:00.390
mutta näin ei ole vedellä!

00:03:00.390 --> 00:03:02.599
Vetysidokset pitävät vesimolekyylit

00:03:02.599 --> 00:03:05.554
kauempana toisistaan jäässä 
kuin nestemäisessä vedessä.

00:03:05.554 --> 00:03:07.518
Mitä suurempi molekyylien väli on,

00:03:07.518 --> 00:03:09.773
sitä vähemmän tiheää kiinteä aine on.

00:03:09.773 --> 00:03:13.227
Niinpä jää on noin 9 prosenttia 
vähemmän tiheää kuin vesi

00:03:13.227 --> 00:03:15.441
ja siitä syystä se kelluu pinnalla.

00:03:15.441 --> 00:03:17.943
Tästä syystä järvi jäätyy 
pinnasta kohti pohjaa

00:03:17.943 --> 00:03:19.861
ja elämä vedessä voi selviytyä

00:03:19.861 --> 00:03:21.947
kylmästä talvesta vuosittain.

00:03:21.947 --> 00:03:24.656
Vesimolekyylin polaarisuus

00:03:24.656 --> 00:03:26.907
ja siitä johtuvat vetysidokset

00:03:26.907 --> 00:03:29.996
aiheuttavat veden 
ainutlaatuiset ominaisuudet.

00:03:29.996 --> 00:03:33.127
Joten syy sille,
miksi vesi on niin erityinen,

00:03:33.127 --> 00:03:34.440
solujesi sisältä

00:03:34.440 --> 00:03:35.877
maailman meriin

00:03:35.877 --> 00:03:40.826
on yksinkertaisesti se, 
että se on polaarinen.