1
00:00:14,502 --> 00:00:16,560
Kuinka jotkut hyönteiset voivat kävellä

2
00:00:16,560 --> 00:00:18,135
lammikon pinnalla,

3
00:00:18,135 --> 00:00:19,815
mutta sinä uppoat nopeasti pohjaan,

4
00:00:19,815 --> 00:00:21,417
jos yrität kävellä veden päällä?

5
00:00:21,417 --> 00:00:24,811
Ja miksi järvet talvella jäätyvät
pinnasta kohti pohjaa?

6
00:00:24,811 --> 00:00:28,823
Yhdellä sanalla vastaus kaikkiin 
kysymyksiin on polaarisuus.

7
00:00:28,823 --> 00:00:30,490
Vesi on yksinkertainen molekyyli,

8
00:00:30,490 --> 00:00:33,946
joka muodostuu yhdestä happiatomista 
ja kahdesta vetyatomista,

9
00:00:33,946 --> 00:00:35,862
mutta se on elintärkeä elämälle.


10
00:00:35,862 --> 00:00:39,324
Itse asiassa 
60 prosenttia aikuisen ihmisen painosta

11
00:00:39,324 --> 00:00:41,954
koostuu vedestä.

12
00:00:41,954 --> 00:00:44,372
Vesimolekyylien polaarisuus

13
00:00:44,372 --> 00:00:46,624
antaa tälle yleiselle 
aineelle ominaisuudet,

14
00:00:46,624 --> 00:00:49,413
jotka tekevät siitä ainutlaatuisen 
ja elämää ylläpitävän.

15
00:00:49,413 --> 00:00:51,545
Polaarisuus johtuu 
elektronien epätasaisesta

16
00:00:51,545 --> 00:00:53,604
jakautumisesta molekyylissä.

17
00:00:53,604 --> 00:00:56,551
Happiatomin ja kahden vetyatomin

18
00:00:56,551 --> 00:00:59,635
väliset sidokset yhdessä vesimolekyylissä

19
00:00:59,635 --> 00:01:03,020
on kuin köydenveto ison, 
voimakkaan jalkapalloilijan

20
00:01:03,020 --> 00:01:05,189
ja pienen suloisen naperon välillä.

21
00:01:05,189 --> 00:01:07,063
Happi on isompi atomi,

22
00:01:07,063 --> 00:01:09,772
jolla on vetyä enemmän protoneja ytimessä.

23
00:01:09,772 --> 00:01:13,170
Nämä positiiviset varaukset ovat 
kuin ihmisen fyysinen vahvuus.

24
00:01:13,170 --> 00:01:14,485
Ne voivat vetää puoleensa

25
00:01:14,485 --> 00:01:16,855
sidoksen negatiivisesti 
varattuja elektroneja,

26
00:01:16,855 --> 00:01:19,450
samalla tavalla kuin 
voimakas yksilö voi voittaa

27
00:01:19,450 --> 00:01:22,021
heikomman yksilön köydenvedossa.

28
00:01:22,021 --> 00:01:24,204
Niinpä happi pystyy vetämään puoleensa

29
00:01:24,204 --> 00:01:27,123
enemmän kuin oman osansa elektroneista.

30
00:01:27,123 --> 00:01:30,273
Koska vety on pienempi ja heikompi ja

31
00:01:30,273 --> 00:01:31,550
vähäprotonisempi,

32
00:01:31,550 --> 00:01:33,547
se häviää köydenvedossa

33
00:01:33,547 --> 00:01:36,733
ja vetää puoleensa vähemmän kuin
oman osuutensa elektroneista.

34
00:01:36,733 --> 00:01:39,720
Happi vesimolekyylissä käyttäytyy 
kuin se olisi negatiivinen,

35
00:01:39,720 --> 00:01:43,139
ja vedyt käyttäytyvät
kuin ne olisivat positiivisia.

36
00:01:43,139 --> 00:01:45,846
Vesimolekyylissä olevia sidoksia

37
00:01:45,846 --> 00:01:48,263
kutsutaan polaarisiksi
kovalenttisiksi sidoksiksi.

38
00:01:48,263 --> 00:01:50,859
Kovalenttisuus tarkoittaa, 
että elektronit on jaettu.

39
00:01:50,859 --> 00:01:52,945
Mutta, kuten juuri opimme,

40
00:01:52,945 --> 00:01:56,277
polaarisuus tarkoittaa, 
etteivät elektronit jakaudu tasaisesti.

41
00:01:56,277 --> 00:01:58,938
Vedessä happi on negatiivinen

42
00:01:58,938 --> 00:02:01,655
ja vedyt positiivisia.

43
00:02:01,655 --> 00:02:03,701
Vastakkaiset varausten 
vetovoiman vuoksi

44
00:02:03,701 --> 00:02:06,495
happi vetää puoleensa vetyatomeja

45
00:02:06,495 --> 00:02:08,149
viereisissä vesimolekyyleissä.

46
00:02:08,149 --> 00:02:11,932
Vesimolekyylien välille syntyy 
erityinen sidos,

47
00:02:11,932 --> 00:02:13,962
joka tunnetaan paremmin vetysidoksena.

48
00:02:13,962 --> 00:02:16,770
Vetysidoksia ei ole kuitenkaan 
pelkästään vedessä.

49
00:02:16,770 --> 00:02:18,961
Ne voivat muodostua vesimolekyylin ja

50
00:02:18,961 --> 00:02:22,470
polaarisen tai ioniyhdisteen välille.

51
00:02:22,470 --> 00:02:25,602
Veden kykyä tarttua itseensä 
kutsutaan koheesioksi,

52
00:02:25,602 --> 00:02:28,323
kun taas veden kykyä tarttua 
muihin aineisiin

53
00:02:28,323 --> 00:02:30,560
kutsutaan adheesioksi.

54
00:02:30,560 --> 00:02:32,987
Mieti nyt uudelleen alun kysymyksiä.

55
00:02:32,987 --> 00:02:36,903
Ensiksi: miksi hyönteiset voivat 
kävellä veden päällä?

56
00:02:36,903 --> 00:02:39,571
Vetysidoksista johtuva pintajännitys

57
00:02:39,571 --> 00:02:41,698
luo ohuen kalvon veden pinnalle

58
00:02:41,698 --> 00:02:43,159
ja syntyy tarpeeksi vastusta,

59
00:02:43,159 --> 00:02:45,586
jotta kevyet hyönteiset voivat 
kävellä sen päällä.

60
00:02:45,586 --> 00:02:46,769
Sinä et pysty siihen,

61
00:02:46,769 --> 00:02:48,805
koska vetysidokset eivät ole 
niin vahvoja,

62
00:02:48,805 --> 00:02:50,545
että pitäisivät sinut pinnalla.

63
00:02:50,545 --> 00:02:52,918
Miksi jää kelluu nestemäisen veden päällä?

64
00:02:52,918 --> 00:02:54,685
Monilla muilla aineilla

65
00:02:54,685 --> 00:02:57,888
kiinteä olomuoto on tiheämpi 
kuin nestemäinen,

66
00:02:57,888 --> 00:03:00,390
mutta näin ei ole vedellä!

67
00:03:00,390 --> 00:03:02,599
Vetysidokset pitävät vesimolekyylit

68
00:03:02,599 --> 00:03:05,554
kauempana toisistaan jäässä 
kuin nestemäisessä vedessä.

69
00:03:05,554 --> 00:03:07,518
Mitä suurempi molekyylien väli on,

70
00:03:07,518 --> 00:03:09,773
sitä vähemmän tiheää kiinteä aine on.

71
00:03:09,773 --> 00:03:13,227
Niinpä jää on noin 9 prosenttia 
vähemmän tiheää kuin vesi

72
00:03:13,227 --> 00:03:15,441
ja siitä syystä se kelluu pinnalla.

73
00:03:15,441 --> 00:03:17,943
Tästä syystä järvi jäätyy 
pinnasta kohti pohjaa

74
00:03:17,943 --> 00:03:19,861
ja elämä vedessä voi selviytyä

75
00:03:19,861 --> 00:03:21,947
kylmästä talvesta vuosittain.

76
00:03:21,947 --> 00:03:24,656
Vesimolekyylin polaarisuus

77
00:03:24,656 --> 00:03:26,907
ja siitä johtuvat vetysidokset

78
00:03:26,907 --> 00:03:29,996
aiheuttavat veden 
ainutlaatuiset ominaisuudet.

79
00:03:29,996 --> 00:03:33,127
Joten syy sille,
miksi vesi on niin erityinen,

80
00:03:33,127 --> 00:03:34,440
solujesi sisältä

81
00:03:34,440 --> 00:03:35,877
maailman meriin

82
00:03:35,877 --> 00:03:40,826
on yksinkertaisesti se, 
että se on polaarinen.